Miksi yhä useammalla on ADHD? Psykiatri haastaa vallitsevan narratiivin

 


Aamukahvia hörppiessä katsoin haastattelun, joka ravisteli totuttua ADHD-narratiivia. Psykiatri Sami Timimi käy läpi, miksi ADHD ei ole se selkeä biologinen aivosairaus, joksi se nykyään usein mielletään. Hänen mukaansa ADHD on enemmänkin sosiaalinen konstruktio.

Haastattelun pääpointit

- ADHD:n diagnostiset kriteerit ovat vuosikymmenten saatossa jatkuvasti löystyneet, vaikka biologisia löytöjä ei ole tullut lisää. Ei ole luotettavaa verikoetta, aivokuvaa tai muuta objektiivista mittaria.

- Alkuperäinen käsite oli kapea ja harvinainen; nykyään se kattaa yhä useampia ihmisiä, etenkin aikuisia ja naisia ”maskingin” ansiosta.

- Oireet ovat todellisia (levottomuus, keskittymisvaikeudet, unohtelu), mutta ne heijastavat enemmän nyky-yhteiskunnan paineita – stressiä, digitaalista ympäristöä ja suorituskulttuuria – kuin yksilön aivovikoja.

- Diagnoosien räjähdysmäinen kasvu sopii hyvin mielenterveysteollisuudelle, jossa lääkkeet, terapiamuodot ja asiantuntijuus muodostavat kasvavan bisneksen.

- Timimi korostaa, että kärsimys on aitoa, mutta sen selittäminen yksilön biologisena vikana voi viedä huomion ympäristöstä, kulttuurista ja yhteiskunnallisista tekijöistä.

Kotiläksy

ADHD ei ole feikkiä, mutta tapa, jolla sitä määritellään ja hoidetaan, on laajentunut ilman riittäviä tieteellisiä perusteitä. Ehkä olisi syytä katsoa peiliin yhteiskuntana sen sijaan, että patologisoidaan yhä useampia inhimillisiä variaatioita. Entä jos ongelma ei aina olekaan aivoissa, vaan siinä maailmassa, jossa yritämme elää?

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ozempic oikeustaisteluissa: Miljardien dollarien korvausvaateet vatsahalvausten ja näönmenetysten vuoksi

Kuva
  Novo Nordisk, Ozempic-lääkkeen valmistaja, on ajautunut massiiviseen oikeustaisteluun Yhdysvalloissa. Yli 1 800 potilasta on nostanut kanteen, joissa väitetään lääkkeen aiheuttaneen vakavia sivuvaikutuksia, kuten vatsahalvausta, näönmenetystä, sappirakkovaivoja ja munuaisten vaurioita. Korvausvaateiden arvioidaan nousevan yli kahteen miljardiin dollariin. Potilaat syyttävät Novo Nordiskia riittämättömistä varoituksista, erityisesti kun lääkettä käytetään painonpudotukseen, mihin sitä ei alun perin oltu hyväksytty. Novo Nordisk kiistää väitteet ja pitää lääkettä turvallisena oikein käytettynä. Oikeudenkäynnit ovat vielä esivaiheessa, ja ensimmäiset testioikeudenkäynnit alkavat vuonna 2026. Tapaus voi muuttaa lääkeyhtiöiden varoituskäytäntöjä ja sääntelyä off-label-käytön suhteen. Potilaita kehotetaan tarkkailemaan oireita, kuten vatsakipuja ja näkömuutoksia, ja keskustelemaan riskeistä lääkärin kanssa.   Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Salirottien sisäelinten suureneminen ei johdu protskusta vaan douppauksesta

Kuva
  Uusi tutkimus kumoaa yleisen luulon, että salirottien korkea proteiininsaanti aiheuttaisi sisäelinten suurenemista (viskeromegaliaa). Maastrichtin yliopiston tutkijat vertailivat MRI- ja DXA-mittauksilla kolmea ryhmää: - 15 tavallista aktiivista heppua (kontrolliryhmä) - 15 natikkaa salirottaa - 15 douppaavaa käyttävää salirottaa Proteiininsaanti oli selvästi korkeampi molemmissa salirottaryhmissä (2,5–2,9 g/kg/päivä) verrattuna kontrolliryhmään (1,4 g/kg), mutta natikoiden sisäelinkoot eivät eronneet kontrolliryhmästä. Douppaavilla salirotilla oli merkittävästi suuremmat sisäelinten tilavuudet (esim. sydän ~1,20 L vs. 0,83–0,89 L; maksa ~2,57 L vs. 1,79–1,82 L). Salirottien viskeromegalia siis ei johdu korkeasta proteiininsaannista, vaan se on seurausta douppauksesta. Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”) Lue myös: Salirotille 100 g proteiinin treenin jälkeen?! Kun salirottakommuuni nosti ECA-stakin uudelle aikakaudelle Kehonrakennuksen natikkasarjojen n...
Lue lisää

Valheenpaljastuksen tapaustutkimus nro 1: Jari Sillanpään anteeksipyyntö syynissä

Kuva
  Valehtelu, puolittainen totuus vai aito katumus? Valheenpaljastuksen taito on kuin salapoliisipeli, jossa sanat, ilmeet ja konteksti paljastavat totuuden sävyjä. Edellisissä kirjoituksissa ( tämä ja tämä ) pureuduimme muun muassa etäännyttämiseen ja "voittajahymyyn". Nyt tarkastelen suomalaista kohutapausta: Jari Sillanpään anteeksipyyntöä Huomenta Suomi -ohjelmassa 24.9.2023 , jossa hän puhui menneistä rikoskohuistaan uuden Siltsu -dokkarin tiimoilta. Näkyykö hänen sanoissaan tai käytöksessään merkkejä potaskan suoltamisesta? Otetaan suurennuslasi käteen ja tutkitaan – ilman lynkkausmielialaa, pelkkää uteliasta analyysia. Konteksti: Sillanpään anteeksipyyntö Iskelmätähti Jari Sillanpää, joka on saanut osakseen sekä kiihkeää ihailua että voimakasta kritiikkiä, esiintyi Huomenta Suomessa puhuakseen Siltsu -dokumentistaan. Haastattelussa juontaja Antero Mertaranta kysyi, miksi Sillanpää ei ole aiemmin pyytänyt julkisesti anteeksi rikostuomioitaan, jotka liittyvät h...
Lue lisää