Säästöliekin salaisuus paljastuu – Osa I: Torricellin laki

 


Useimmat meistä ovat huomanneet saman ilmiön: aluksi paino putoaa mukavan nopeasti, mutta mitä kevyemmäksi tulee, sitä tahmeammaksi laihduttaminen muuttuu. Lopulta paino tuntuu lukkiintuvan, vaikka syö edelleen selvästi vähemmän kuin ennen.

Tätä kutsutaan adaptiiviseksi termogeneesiksi tai arkikielessä “säästöliekiksi”. Mutta mistä se oikeastaan johtuu? Tässä kolmiosaisessa artikkelisarjassa esittelen selkokielellä ihan viimeisintä ”cutting edge” -tutkimustietoa aiheen tiimoilta.

Ensimmäisessä osassa tutustumme yhteen hyödyllisimmistä analogioista koko fysiikassa: Torricellin lakiin. Se auttaa ymmärtämään, miksi keho käyttäytyy niin kuin se käyttäytyy, kun massaa katoaa.

Torricellin laki – rautalangasta taivutettuna

Kuvittele vanha tynnyri, jonka pohjassa on pieni reikä. Vesi valuu ulos reiästä.

- Kun tynnyri on täynnä, vesi painaa voimakkaasti reikää vasten → vesi virtaa nopeasti ulos.

- Kun tynnyri tyhjenee, veden pinnan korkeus laskee → paine reiän kohdalla pienenee → vesi virtaa hitaammin.

Tämä on Torricellin laki 1600-luvulta. Matemaattisesti virtausnopeus on verrannollinen neliöjuureen veden korkeudesta. Mitä matalammalla pinta on, sitä hitaammin tynnyri tyhjenee.

Tärkein pointti: 

Virtausnopeus ei ole vakio. Se hidastuu sitä mukaa kun “reservissä” oleva määrä pienenee.

Video: Demonstrating Torricelli’s Theorem with a Rain Barrel

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)

Lue myös:

Mass Balance over Energy Balance: Why Direct Mass Accounting Offers a More Precise and Mechanistically Faithful Framework for Human Body Weight Regulation

Implementing the Mass Balance Model (MBM) in Human Nutrition and Obesity Research: Protocols, Analytical Frameworks, and Translational Applications


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ozempic oikeustaisteluissa: Miljardien dollarien korvausvaateet vatsahalvausten ja näönmenetysten vuoksi

Kuva
  Novo Nordisk, Ozempic-lääkkeen valmistaja, on ajautunut massiiviseen oikeustaisteluun Yhdysvalloissa. Yli 1 800 potilasta on nostanut kanteen, joissa väitetään lääkkeen aiheuttaneen vakavia sivuvaikutuksia, kuten vatsahalvausta, näönmenetystä, sappirakkovaivoja ja munuaisten vaurioita. Korvausvaateiden arvioidaan nousevan yli kahteen miljardiin dollariin. Potilaat syyttävät Novo Nordiskia riittämättömistä varoituksista, erityisesti kun lääkettä käytetään painonpudotukseen, mihin sitä ei alun perin oltu hyväksytty. Novo Nordisk kiistää väitteet ja pitää lääkettä turvallisena oikein käytettynä. Oikeudenkäynnit ovat vielä esivaiheessa, ja ensimmäiset testioikeudenkäynnit alkavat vuonna 2026. Tapaus voi muuttaa lääkeyhtiöiden varoituskäytäntöjä ja sääntelyä off-label-käytön suhteen. Potilaita kehotetaan tarkkailemaan oireita, kuten vatsakipuja ja näkömuutoksia, ja keskustelemaan riskeistä lääkärin kanssa.   Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Salirottien sisäelinten suureneminen ei johdu protskusta vaan douppauksesta

Kuva
  Uusi tutkimus kumoaa yleisen luulon, että salirottien korkea proteiininsaanti aiheuttaisi sisäelinten suurenemista (viskeromegaliaa). Maastrichtin yliopiston tutkijat vertailivat MRI- ja DXA-mittauksilla kolmea ryhmää: - 15 tavallista aktiivista heppua (kontrolliryhmä) - 15 natikkaa salirottaa - 15 douppaavaa käyttävää salirottaa Proteiininsaanti oli selvästi korkeampi molemmissa salirottaryhmissä (2,5–2,9 g/kg/päivä) verrattuna kontrolliryhmään (1,4 g/kg), mutta natikoiden sisäelinkoot eivät eronneet kontrolliryhmästä. Douppaavilla salirotilla oli merkittävästi suuremmat sisäelinten tilavuudet (esim. sydän ~1,20 L vs. 0,83–0,89 L; maksa ~2,57 L vs. 1,79–1,82 L). Salirottien viskeromegalia siis ei johdu korkeasta proteiininsaannista, vaan se on seurausta douppauksesta. Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”) Lue myös: Salirotille 100 g proteiinin treenin jälkeen?! Kun salirottakommuuni nosti ECA-stakin uudelle aikakaudelle Kehonrakennuksen natikkasarjojen n...
Lue lisää

Valheenpaljastuksen tapaustutkimus nro 1: Jari Sillanpään anteeksipyyntö syynissä

Kuva
  Valehtelu, puolittainen totuus vai aito katumus? Valheenpaljastuksen taito on kuin salapoliisipeli, jossa sanat, ilmeet ja konteksti paljastavat totuuden sävyjä. Edellisissä kirjoituksissa ( tämä ja tämä ) pureuduimme muun muassa etäännyttämiseen ja "voittajahymyyn". Nyt tarkastelen suomalaista kohutapausta: Jari Sillanpään anteeksipyyntöä Huomenta Suomi -ohjelmassa 24.9.2023 , jossa hän puhui menneistä rikoskohuistaan uuden Siltsu -dokkarin tiimoilta. Näkyykö hänen sanoissaan tai käytöksessään merkkejä potaskan suoltamisesta? Otetaan suurennuslasi käteen ja tutkitaan – ilman lynkkausmielialaa, pelkkää uteliasta analyysia. Konteksti: Sillanpään anteeksipyyntö Iskelmätähti Jari Sillanpää, joka on saanut osakseen sekä kiihkeää ihailua että voimakasta kritiikkiä, esiintyi Huomenta Suomessa puhuakseen Siltsu -dokumentistaan. Haastattelussa juontaja Antero Mertaranta kysyi, miksi Sillanpää ei ole aiemmin pyytänyt julkisesti anteeksi rikostuomioitaan, jotka liittyvät h...
Lue lisää