Kant II

  Oulun taidemuseo on päättänyt pitää suomalaisen taiteilijan Vilho Lammin vuoden 1931 maalauksen Neekerityttö poissa yleisön silmiltä. Syy? Maalauksen nimi on nykystandardien mukaan liian arkaluontoinen ja rasistinen. Kalevan artikkelissa kerrotaan, että teos on piilotettu varastoon, koska sen alkuperäinen nimi ei sovi nykyiseen kielenkäyttöön. Taide ei siis ratkaise, vaan nimikyltti. Tämä on täydellinen esimerkki siitä, miten woke-kulttuuri ei tyydy vain tuomitsemaan menneisyyttä – se haluaa myös piilottaa sen fyysisesti pois näkyvistä. Tämä on silkkaa historiallista anakronismia. Menneisyyden ihmisiä mitataan 2020-luvun some-moraalilla ja vaaditaan, että taide puhdistetaan tai sensuroidaan, jos se ei sovi nykyiseen ideologiaan. Taidemuseon tehtävä ei ole olla poliittinen suodatin, vaan näyttää taidetta kontekstissaan. Selitys kylttiin riittäisi mainiosti: "Teos vuodelta 1931, nimitys heijastaa ajan kielenkäyttöä." Sen sijaan valitaan helpompi tie: piilotetaan ...

  ”Riittävän kehittynyt teknologia on erottamaton taikuudesta." -- Arthur C. Clarke Päivää, hyvä herrasväki. 😎 Pureuduin tarkemmin aiemmassa postauksessa mainittuun mikrofluidistiikkaan typpitaseen seurannassa. Siinä puhuttiin NICU-vauvoista, mutta teknologia soveltuu tietysti kaikille. Tässä kirjoituksessa selitän kupletin juonen pääpiirteittäin.     Miten jatkuvatoiminen virtsa-anturi toimisi? Kuvittele pieni, ihoon kiinnitettävä laastari. Sen toiminta perustuu mikrofluidistiikkaan , eli pienten nestemäärien hallittuun kuljettamiseen mikroskooppisen ohuissa kanavissa. Muutaman sentin kokoinen laastari sisältäisi oman pienen ”laboratorionsa”, joka analysoi virtsaa reaaliajassa . Anturi toimisi seuraavien vaiheiden mukaisesti: 1. Virtsan keräys: Pieni määrä virtsaa imeytyisi jatkuvasti mikrokanaviin kapillaari-imulla, aivan kuten vesi imeytyy sokeripalaan. 2. Urean pilkkominen: Tämän jälkeen tapahtuisi itse kemiallinen analyysi. Urea hajotetaan entsyma...