Tekstit

Säännöllinen päivärytmi vähentää kipua ja masennusta – myös huonosti nukkuvilla

Kuva
  Jordan Peterson on jo vuosia opettanut, että yksinkertaiset, toistuvat rakenteet – herääminen samaan aikaan, sängyn petaaminen, säännölliset ateriat – eivät ole pikkujuttuja, vaan mielenterveyden perusta (esim. Jordan Peterson - Daily Structure Keeps You Sane , Jordan Peterson - You Need a Routine! ). Nyt Missourin yliopiston tutkimus antaa tälle ajatukselle lisävahvistusta. Tutkijat tarkastelivat 67 iäkkäämpää aikuista, joista 37 kärsi unettomuudesta. He mittasivat, kuinka säännöllisesti osallistujat heräsivät, söivät, olivat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja menivät nukkumaan. Tulos oli selvä: ne, joilla päivärytmi oli vakaa, raportoivat vähemmän fyysistä kipua ja masennusoireita – riippumatta siitä, miten hyvin he nukkuivat. Säännöllisyys siis liittyi parempaan oloon myös unettomilla. Tutkijat selittävät ilmiötä sirkadiaanisen rytmin synkronoinnilla . Kun ulkoiset aikasignaalit (valo, ateriat, aktiviteetit) pysyvät ennustettavina, kehon sisäinen kello toimii paremmi...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Iholle kiinnitettävä ultraäänilaastari pidentää REM-unta – ensimmäiset tulokset julki

Kuva
  REM-uni on unen vaihe, jossa aivot käsittelevät tunteita, vahvistavat muistoja ja palautuvat. Sen häiriöt liittyvät mm. masennukseen, ahdistukseen ja posttraumaattiseen stressihäiriöön. Nyt Teksasin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet iholle kiinnitettävän laastarin, joka näyttäisi lisäävän REM-unta ilman lääkkeitä tai invasiivisia toimenpiteitä. NEUSLeeP-niminen laite yhdistää hellävaraisen kohdennetun ultraäänistimulaation ja reaaliaikaisen EEG-monitoroinnin. Se lähettää ultraääniaaltoja syviin aivoalueisiin – erityisesti subtalaamiseen tumakkeeseen – ja säätää stimulaatiota aivosignaalien mukaan. Nature Communications -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa 28 osallistujaa (terveitä, univaikeuksista kärsiviä) käytti laastaria. Tulokset: REM-uneen päästiin keskimäärin 43 minuuttia nopeammin ja REM-vaiheen kesto piteni 16 minuuttia. Lisäksi sydämen sykevaihtelu parani ja aivokuvantaminen osoitti muutoksia tunteiden säätelyyn liittyvissä verkoissa. Laastari koettiin mukavak...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Jason Ardayn väitöskirja: Akateemisen tyhjyyden mestarinäyte

Kuva
  Jason Arday on Cambridgen yliopiston entinen kasvatussosiologian professori – se nuorin musta professori yliopiston historiassa, joka nousi otsikoihin laajojen plagiointisyytösten ja eronsa vuoksi. Hänen väitöskirjansa “An exploration of peer-mentoring among student teachers ’  to inform reflective practice within the context of action research” on jo klassikko – muttei sillä tavalla kuin kirjoittaja itse toivoi. Se on lähes peilikopio Paula Zwozdiak-Myersin kuusi vuotta aiemmin valmistuneesta työstä. Otsikko on lähes identtinen, kappaleet toistuvat sanasta sanaan ja jopa kirjoitusvirheet matkustavat mukana. Kun tähän lisätään lukemattomia heittomerkkivirheitä (ensimmäinen heti otsikossa), kömpelöä akateemista jargonia ja olematon omaperäinen kontribuutio, jäljelle jää teos, joka ei täytä edes alkeellisimpia vaatimuksia. Ardayn väitöksessä jopa tutkimuskysymykset jäävät hämmästyttävän epämääräisiksi ja hajanaiseksi. Ne eivät avaudu selkeästi, eivätkä ne ohjaa analy...
Lähetä kommentti
Lue lisää