Kant II

  Olen ollut Jordan Peterson -fani jo vuosia. Tänään kertasin taas paria luentoa (ehkä 10. kerta). Toisessa hänellä oli melko vaatimattoman näköinen, hieman roikkuva villapaita. Toisessa taas todella tyylikäs, juuri oikean kokoinen puku – sellainen jämäkän ammattimainen asu, jota näkee huippulakifirmoissa tai suurten virastojen pääkonttoreilla – ja hiukset oli laitettu ainakin hieman tarkemmin. Ja vaikka olen tiennyt haloefektitutkimuksista jo vuosikausia, se toimii . Peterson vaikuttaa pätevämmältä siinä tasokkaassa puvussa. En puhu nyt niistä erikoisemmista “rock star” -lookeista, vaan juuri siitä keskiluokkaisen, huolitellun kompetenssin viestistä. Ja koska olen 100 % cis -hetero, kyse ei voi olla seksuaalisesta viehätyksestä. Pelkkä ulkoinen vaikutelma riittää. Haloefekti on se ilmiö, jossa yksi silmiinpistävä piirre (tai kokonaisvaikutelma) säteilee arvioon muista, usein täysin riippumattomista ominaisuuksista. Pyhimyksen kehä tarttuu. Klassikko numero yksi: Thorndik...