Kant II

    High-carb vs. keto -väittelyä on käyty vuosikymmeniä. Molemmat leirit ovat puhuneet insuliinista, mutta kumpikaan ei ole osunut siihen, mikä ratkaisee. Ongelma Väittely on keskittynyt lähtötason insuliiniin. Toinen puoli sanoo: "Korkea lähtötaso ennustaa lihomista." Toinen puoli vastaa: "Ei ennusta – kalorit ratkaisevat." Kumpikin on osittain oikeassa, mutta kumpikin katsoo väärää muuttujaa. Ratkaisu Ratkaisevaa ei ole insuliinin lähtötaso, vaan insuliinin muutos . Viskeraalinen rasvakudos (VAT) on vähemmän herkkä insuliinin rasvan hajotusta estävälle vaikutukselle kuin ihonalainen rasvakudos. Kun insuliini laskee, VAT vapauttaa rasvaa suhteettoman paljon – mutta vain, jos lasku on tarpeeksi suuri. Kynnys Insuliinin vaikutus ei ole lineaarinen. Se on sigmoidaalinen – S-muotoinen käyrä, jossa on kynnys. Kohtuullinen hiilihydraattirajoitus (esim. Zone-tyyppinen) voi jäädä kynnyksen alapuolelle, jolloin VAT ei juuri vapaudu. Ketogeeninen ruokavalio j...

  Aiemmassa postauksessa mainitsin osoittaneeni, että kasvaimen kasvun Gompertz-käyrä on geometrisen rajoitteen (pinta-ala vs. tilavuus) matemaattinen varjo – ei itsenäinen biologinen laki. Kyllä, nimenomaan osoitan . Geometrinen baseline ei tarvitse empiiristä vahvistusta; se seuraa välttämättömästi lähtöoletuksista. Toinen tuore artikkelini esittää epistemologisen pointin, joka koskee kaikkia biologian aloja. Matemaattiset ja geometriset totuudet eivät vaadi empiiristä vahvistusta – ne ovat välttämättömiä. Fysikaaliset lait ovat kontingentteja mutta välttämättömiä omalla alueellaan. Biologiset sovellukset ovat empiirisiä ja falsifioitavissa. Kun nämä kolme totuuden tasoa sekoitetaan, syntyy kaksi virhettä: geometrisia välttämättömyyksiä käsitellään empiirisinä hypoteeseina, ja biologiaan ladataan se, minkä geometria jo selittää. Metaboliassa seurauksena on yliarvoitu metabolinen adaptaatio. Biomekaniikassa yliarvioitu kudoksen muokkaussäätely. Geometria toimii leikku...