Kant II

  Huomenta, hyvä herrasväki. Ylös sieltä sängystä. 😎 Unet jäivät hieman lyhyeksi, joten kolmas aamukaffe naaman edessä. Olen nyt tutkinut Millin teoksen Sosialismin hyödyt ja haitat . Tämä on melko lattea teos, josta on haastavaa löytyä mitään pointtia. Poimitaan kuitenkin yksi väite: ”On hyvin toivottavaa, että [fourieristista] järjestelmää kokeiltaisiin ennakkoluulottomasti, sillä se on ainoa tapa koetella minkä tahansa uuden inhimillisen yhteiselämän mallin toimivuutta.” (s. 83) Tässä yhteydessä käymme vain lyhyesti läpi, mistä tässä on kyse. François Marie Charles Fourier (1772–1837) oli ranskalainen filosofi ja utopistisosialisti . Hän ei ollut vallankumouksellinen kuten myöhemmät marxilaiset, vaan kehitti yksityiskohtaisen vision harmonisesta yhteiskunnasta, joka perustuu ihmisen luonnollisiin intohimoihin eikä niiden tukahduttamiseen. Fourier ehdotti, että ihanteellinen yhteiskunta rakentuu pienistä, itsenäisistä yhteisöistä (noin 300–400 henkeä, myöhemmin enemm...

  Kuvassa näkyvä kirjasarja kuuluu Kant II®:n tutkimuslabran vakiokamppeisiin – ja tästä johtuen oli syytä tarkastaa, mitä Friedell sanoo Marxista . Näkemykseni mukaan tämän trilogian parasta antia ovat terävät ja raadollisen rehelliset psykologiset profiloinnit historian suurmiehistä. Väite, että Spinoza oli mielipuoli, joka oli menettänyt kaiken muun paisti järkensä, on pientä verrattuna siihen, mitä Friedell kirjoittaa Rousseau -nimisestä keikarista. Neuroottisen pitkästi ja hartaasti. Tämän hepun nälkävuoden pituiseen syntilistaan paneudutaan joku ilta. Lienee kohtuullista sanoa, että Rousseau oli puhdasverinen sarjahuijari. 😎 Anyways, palataan Marxiin. Ei löydy psykologista profilointia, vain ympäripyöreää analyysiä marxismista. Mutta Friedellin kommentti tukee näkemystäni siitä, että Marxin ajatuksista on laajalle levinneitä virhekäsityksiä. Kuten Friedell huomauttaa, Pääoma on massiivinen ja hyvin tekninen teos, joten valtaosa marxilaisista ei ole koskaan lukenut M...