Tekstit

Eines-Eki®: Onko tämä hinta-laatusuhteeltaan paras pakastepizza?

Kuva
    S-kaupan pakastetiskin päällä oli iso nootti, että näiden Rustica -lättyjen hinta on laskenut: 5,29 €/650 g . Toi ei ole paha. Kebabversio lähtee tämän iloisen perhetapahtuman kunniaksi uusintatestiin. Voiko se haastaa Crosta Mollica Specialin ? Tai jopa hallitsevan mestarin ? Uuni päälle.   Ja ei muuta kuin ääntä kohti: TÄMÄ ON ERINOMAINEN . 🙌 Valkosipulikermakastike sopii tähän reseptiin kuin nenä päähän. 😋 Kyllä tämä vie voiton hinta-laatusuhteen osalta. Asiasta tuskin voi olla kahta puhetta. Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”) Lue myös:   Coopin parmesaani-persilja-sipsit – miksi tämä juustopommi koukuttaa aivojasi? Miksi kolajuomien ”puhdas” kirpeys maistuu niin hyvältä?  

Kategoriavirhe – kun asia laitetaan väärään laatikkoon

Kuva
  Lue ensin: Kategoriavirhe Duodecimin ravitsemusoppaassa – eli kun paleo “tuomitaan” muistinvaraisella epidemiologialla Ennen kuin puhutaan kategoriavirheestä, on syytä ymmärtää, mitä kategoria tarkoittaa. Filosofisessa perinteessä kategoria viittaa perustavanlaatuiseen luokittelutapaan – tapaan, jolla erotamme toisistaan erityyppisiä asioit a. Aristoteles erotteli jo antiikissa peruskategorioita (aine, määrä, laatu, relaatio jne.). Immanuel Kant vei ajatuksen pidemmälle: kategoriat eivät ole vain kielen tai luokittelun välineitä, vaan ajattelumme perusrakenteita. Gilbert Ryle (kuvassa) teki 1900-luvulla käsitteestä erityisen käyttökelpoisen analyyttisessa filosofiassa osoittamalla, miten helposti sekoitamme eri tasoisia käsitteitä toisiinsa. Kategoriavirhe syntyy juuri tästä sekoittamisesta. Se on tilanne, jossa jokin asia sijoitetaan loogisesti väärään kategoriaan – ja tästä virheellisestä sijoittelusta vedetään sitten johtopäätöksiä . Rylen klassinen esimerkki on...

Kategoriavirhe Duodecimin ravitsemusoppaassa – eli kun paleo “tuomitaan” muistinvaraisella epidemiologialla

Kuva
  Hyvä herrasväki, Duodecimin tuoreessa ravitsemusoppaassa paleoruokavaliosta esitetään negatiivissävytteisiä huomioita. Argumentaatio nojaa muistiin perustuvaan ravitsemusepidemiologiaan. Tämä on jo lähtökohtaisesti ongelmallista. Ihmisen muisti on dokumentoidusti epäluotettava erityisesti ruokavalion osalta. Kun tutkimusmenetelmän perusta on näin heikko, ainuttakaan “tulosta” ei ole syytä niellä koukkuineen . Ja tähän vielä päälle kaikki muut ravitsemusepidemiologiaan liittyvät sudenkuopat; ks. esim.  The Challenge of Reforming Nutritional Epidemiologic Research . Tämä on erittäin heikkotasoista tiedettä. Silti juuri tälle perustalle rakennetaan usein vahvoja normatiivisia johtopäätöksiä. Kirjoittajien logiikka etenee seuraavasti: 1. Väestötutkimuksissa täysjyvävilja assosioituu parempaan terveyteen.   2. Paleoruokavaliossa viljat jätetään pääosin pois.   3. Siis paleoruokavalio on terveyden kannalta huono. Tämä ei ole tieteellinen päättely. Se on k...