Kant II

  Oikeuspsykologia -niminen oppikirja esittelee Tukholma-syndrooman varsin kritiikittömästi – melkeinpä todistettuna tosiasiana (s. 146-148). Panttivanki tykästyy kaappaajaansa, koska… no, koska syndrooma. Case closed. Alkuperäinen tarina vuodelta 1973 Norrmalmstorgin pankkiryöstöstä on tunnettu: uhrit puolustivat ryöstäjiään poliisia vastaan. Termi syntyi kuitenkin poliisia avustaneen psykiatri Nils Bejerotin suusta – ilman että hän oli koskaan kunnolla haastatellut uhreja. Uhrit eivät rakastuneet ryöstäjiin. He pelkäsivät poliisia enemmän. “Syndrooma” oli kätevä selitys sille, miksi tilanne meni pieleen. Uudemmat selitykset ovat selvästi koherentimpia ja vakuuttavampia. Ei tarvita mystistä “tunnesidettä”. Riittää tyynnyttelymalli polyvagaaliteoriasta: uhri rauhoittaa uhkaajan hermostoa selviytymisstrategiana. Tai trauma bonding – vuorotteleva pelko ja pieni armo luovat sekopäisen mutta toimivan sopeutumismekanismin. Tai pelkkä evoluution hioma rationaalisuus: kun elämä r...

  Journal of Paediatrics and Child Health -lehdessä ilmestynyt kirje toimittajalle nostaa esiin huolestuttavan havainnon: jopa varsin varakkaassa australialaisväestössä (ORIGINS-kohortti, pääosin valkoihoisia, korkea sosioekonominen asema) rautavaje on yleistä 1–3-vuotiailla lapsilla. Ferritiini alle 12 μg/l (WHO:n raja) todettiin 15,3 %:lla 1-vuotiaista ja 19,6 %:lla 3-vuotiaista. Löysemmällä rajalla (<20 μg/l) luvut nousevat 40–57 %:iin. Anemiaa oli harvemmin (2,6–5,8 %), mutta rautavaje itsessään uhkaa kasvua, neurokehitystä ja sosioemotionaalista hyvinvointia – riskit voivat ulottua aikuisuuteen asti. Punaisen lihan demonisointi osana ongelmaa? Tämä data sopii hyvin laajempaan keskusteluun länsimaisten lasten ravitsemuksesta. Punainen liha on yksi parhaista hemiraudan lähteistä – juuri sitä muotoa, jota elimistö hyödyntää tehokkaimmin. Samalla kun viralliset suositukset ja mediakeskustelu ovat vuosia korostaneet kasvispainotteisuutta, ilmastoystävällisyyttä ja pu...