Puuttuva kontrafaktuaali – miksi rekisteritutkimus ei kykene ratkaisemaan transhoitokiistaa
Suomalaista transtutkimusta kritisoidaan maailmalla (esim. Banos et al. 2026 ) – ja kritiikin terävin kärki voidaan tiivistää kolmeen lauseeseen. 1. Mallinnus ei korjaa valikoitumisharhaa Vaikka rekisteriaineistosta voi laskea, paljonko hoitoa saaneet käyttävät psykiatrisia palveluita verrattuna vertailuryhmään, mikään tilastollinen malli ei tässä asetelmassa pysty erottamaan hoidon vaikutusta siitä tosiasiasta, että hoitoon päätyneet olivat jo lähtökohtaisesti huomattavasti sairaampia. Vertailuryhmä – ne, jotka eivät saaneet lääketieteellisiä hoitoja – on aivan eri väestö: lievempää dysforiaa, erilaisia identiteettipolkuja, vähemmän psyykkistä kuormaa. Tällöin ”ei merkitsevää eroa” tarkoittaa vain sitä, ettei tutkimus kykene osoittamaan vaikutusta, ei sitä, ettei sellaista ole. 2. Palvelujen käyttö ≠ mielenterveys Kun psykiatrinen sairastavuus mitataan käynneillä ja resepteillä, hoitoa saava nuori näyttää helposti huonompivoivalta juuri siksi, että hän on hoitojärje...