Tekstit

Luentosarja: Epistemologia ja tieteenfilosofia – Peircen henki mukana

Kuva
  Aiemmin lupasin blogiini Peirce-luentosarjan, mutta päätin yhdistää asian isompaan kokonaisuuteen. Charles Peircen keskeisin anti – abduktio, pragmatismi tiedon muodostumisessa, fallibilismi ja merkkiteoria tiedon kasvuna – sopii loistavasti yhteen epistemologian (tieto-opin) ja tieteenfilosofian kanssa. Mikä näiden ero on ja miksi ne kuuluvat yhteen? Epistemologia käsittelee yleisesti tiedon luonnetta: Mitä ylipäätään on tieto? Miten uskomukset oikeutetaan? Mitkä ovat tiedon lähteet, rajat ja sudenkuopat (skeptisismi, vinoumat, Gettier-ongelmat jne.)? Tieteenfilosofia taas on pitkälti sovellettua epistemologiaa juuri tieteellisessä kontekstissa: Mikä tekee tieteellisestä tiedosta luotettavaa ja edistyksellistä? Miten induktio toimii (tai ei toimi)? Mitä ovat paradigmat, falsifiointi, tutkimusohjelmat? Se zuumautuu empiiriseen, kokeelliseen ja kollektiiviseen tiedonhankintaan – mutta pohjimmiltaan sekin kysyy epistemologisia kysymyksiä: Miten tiedämme, mitä tiedämm...

Luonnollinen koe – kun luonto tekee kokeen puolestamme

Kuva
  Luonnollinen koe – mitä se tarkoittaa? Luonnollinen koe (natural experiment) on tutkimusasetelma, jossa tutkittavien altistuminen tietylle tekijälle määräytyy ulkoisten, tutkijasta riippumattomien syiden kautta – luonnon, historian, politiikan tai sattuman kautta. Valikoituminen koe- ja verrokkiryhmiin ei ole tutkijan tekemää satunnaistusta, mutta se käyttäytyy kuin satunnaistus (”as if random”). Näin voidaan arvioida kausaali- eli syy-seuraussuhteita tilanteissa, joissa oikeaa satunnaistettua koeasetelmaa ei voida tehdä. Hyvä esimerkki on juuri blogissani mainittu brittiläinen tapaus : sokerin säännöstelyn äkillinen päättyminen syyskuussa 1953. Kulutus tuplaantui yhdessä yössä. Syntymäaika loi terävän, lähes satunnaisen rajan: ennen syyskuuta 1953 syntyneet lapset (tai sikiöt) elivät matalan sokerin maailmassa, jälkeen syntyneet runsaan. UK Biobank -aineisto mahdollisti vertailun vuosikymmeniä myöhemmin – ilman, että kukaan olisi suunnitellut koetta. Vahvuudet ...