Tekstit

Riemannin hypoteesin todistus sai kuolettavan kolauksen?

Kuva
  Claude-tekoälyä hyödyntänyt matemaatikko väitti ratkaisseensa yhden matematiikan kuuluisimmista ongelmista, yli 160 vuotta vanhan Riemannin hypoteesin . Todistusformalismi oli massiivinen: noin 17 miljoonaa riviä Lean-koodia, jonka tekninen oikeellisuus oli tarkistettu formaalilla todistusjärjestelmällä. Nyt fyysikko ja tieteenfilosofi Jenny Lorraine Nielsen on kuitenkin nostanut esiin vakavan ongelman. Hänen lähdekoodianalyysinsä mukaan todistuksessa käytetään geometrista ehtoa, joka on määritelty automaattisesti todeksi kaikissa mahdollisissa tapauksissa. Toisin sanoen ohjelma voi hyväksyä geometrisen rakenteen olemassaolon ilman, että varsinaista geometrista ominaisuutta tarvitsee lainkaan osoittaa. Nielsen väittää lisäksi, että tämä näennäinen geometrinen rakenne kulkeutuu aina lopulliseen todistukseen asti. Tärkeä pointti: Lean 1  voi tarkistaa täysin virheettömästi, että koodi todistaa sille annetun väitteen annettujen määritelmien puitteissa. Se ei kuiten...

Arjen ruokaremontti ja kalorit

Kuva
  Yle Areenalta löytyvä  Arjen ruokaremontti on kiinnostava dokumenttisarja, jota voin hyvällä omallatunnolla suositella. 😎 Yksi asia jäi kuitenkin häiritsemään: kaloreista puhutaan toistuvasti ikään kuin ne olisivat jotain syötävää tai elimistöön varastoituvaa ainetta. Kalori ei ole ravintoaine . Se ei ylipäätään ole mikään aine tai kemiallinen yhdiste, vaan energian mittayksikkö. Syömme rasvaa, hiilihydraatteja ja proteiinia – emme kaloreita. Elimistö käsittelee näiden aineiden kemiallisia yhdisteitä, vapauttaa ja muuntaa energiaa sekä varastoi tarvittaessa esimerkiksi rasvaa ja glykogeenia. Kaloreita ei sen sijaan voi syödä, hapettaa (polttaa) eikä varastoida. Lisäksi elintarvikkeiden energiasisältö on käytännössä aina laskennallinen arvio , joka perustuu ravintoaineiden määriin ja keskimääräisiin muuntokertoimiin. Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)

Kasvispainotteinen ruokavalio laski LDL-kolesterolia lähes 18 % – tutkimuskohteena perinnöllistä FH-tautia sairastavat

Kuva
  Ennen tutkimustuloksia on syytä avata hieman tutkimuksen erityistä kohderyhmää. Familiaalinen hyperkolesterolemia ( FH ) on autosomissa vallitsevasti periytyvä geneettinen sairaus, jossa elimistön kyky poistaa LDL-kolesterolia verenkierrosta on heikentynyt. Yleensä taustalla on LDL-reseptorigeenin mutaatio. Seurauksena LDL-kolesterolipitoisuus on selvästi koholla jo lapsuudesta lähtien, mikä kasvattaa elinikäistä altistusta ateroskleroosille ja ennenaikaisille sydän- ja verisuonitaudeille. Suomessa FH on arvioiden mukaan noin yhdellä ihmisellä 600:sta, eli sairastavia on arviolta noin 10 000. Käypä hoito -suosituksen mukaan noin 5 000 henkilöllä on Kelan erityiskorvausoikeus FH:n lääkehoitoon, joten sairaus on edelleen merkittävästi alidiagnosoitu. Tutkimuksessa keskityttiin FH:n heterotsygoottiseen muotoon (HeFH), jossa sairauteen liittyvä geenimuutos on peritty toiselta vanhemmalta. Kyseessä ei siis ole tavanomaisesti kohonneesta kolesterolista ”kärsivien” yleisväest...