Kant II

  Hyvä herrasväki, saatan joutua muuttamaan kurssiani prosessoidun punaisen lihan suhteen hieman negatiivisemmaksi. Silmääni pisti laaja, poikkitieteellinen katsausartikkeli ( The Quarterly Review of Biology ), jossa käsitellään punaisen lihan roolia noin 3 miljoonan vuoden ajalta: varhaisista hominineista (luolamiehistä/paleoliittisesta kontekstista) nykyaikaisiin teollisiin lihavalmisteisiin. Artikkeli korostaa ihan aiheesta, että muinainen lihankäyttö (rasvaisia kudoksia, ydintä, elimiä jne. eikä pelkkää lean steakia) erosi rajusti nykyisestä massatuotetusta ja prosessoidusta punaisesta lihasta. Kirjoittajat käsittelevät liian silkkihansikkainen muistiin perustuvaa epidemiologiaa , mutta varsin vetäviä argumentteja löytyy muilta analyysitasoilta. Tämä on lukemisen arvoinen papru. Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)

  Tämä lainaus on pakko nakata tähän väliin – liittyy siis tähän ”superanalyysiin” . Lainaus on Heideggerin teoksesta Kant und das Problem der Metaphysik ( Kant & metafysiikan ongelma , s. 31). Mitä näillä metafyysisillä tähtitarhoilla on tekemistä arkielämän kanssa? Todennäköisesti ei yhtikäs mitään. Mutta katsotaan se lainaus: ”Tämän vuoksi [Kantin] Puhtaan järjen kritiikin tavoitetta ei ollenkaan käsitetä, jos se tulkitaan ’teoriaksi kokemuksesta’ tai positiivisten tieteiden teoriaksi. Sillä ei ole mitään tekemistä ’tietoteorian’ kanssa. Mikäli tietoteoreettiselle tulkinnalle voitaisiin ylipäätään antaa jokin pätevyys, pitäisi sanoa, että Puhtaan järjen kritiikki ei ole onttisen tiedon (kokemuksen) vaan ontologisen tiedon teoriaa. Mutta tämäkään käsitys, joka on jo ottanut etäisyyttä transsendentaalisen estetiikan ja analytiikan vallalla olevaan tulkintaan, ei osu olennaiseen: teoksessa tarjotaan perustelut ontologialle metaphysica generalisina , koko metafysiikan p...