Tekstit

Myyrmäen postinjakajasurmaajan psykologinen profilointi

Kuva
  Ensin tiivistän Helinä Häkkäsen profiloinnin perustuen hänen kirjaansa Suomalaisen henkirikoksen anatomia – ja sen jälkeen syvennyn omiin tarkennuksiin ja laajennuksiin. Kaikki on puhtaasti hypoteettista ja tutkintalinjaa avustavaa. Tiivistelmä Häkkäsen profiloinnista Häkkänen kuvaa tekijää psykoottiseksi mieheksi , jonka motiivi on puhtaasti harhainen: uhrin (24-vuotias postinjakaja) näkeminen postikärryn kanssa laukaisee paranoidisen tulkinnan “uhkasta”, vaikkei yhteyttä ollut. Väkivalta on yliampuvaa, ekspressiivistä ja epäorganisoitua – ei suunniteltua, ei seksuaalista, ei ryöstömotiivia. Tekijä on todennäköisesti nuorehko keski-ikäinen mies , joka asuu lähellä tekopaikkaa , todennäköisesti tehostetun tuen palveluasunnossa . Hän on yksin asuva, eristäytynyt, hoitamaton ulkonäkö, aina tummat vaatteet. Elämä keskittyy asuntoon: puhuu itsekseen, kiihtyy helposti, ajatuksenkulku katkonaista. Harhat pahenevat iltaisin ja öisin. Ei aktiivista piileskelyä teon jälkeen – ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lukusuositus: Syyttäjä I (Könönen)

Kuva
    "Perttu Könönen on tinkimättömänä syyttäjänä tottunut oikeussalin psykologiseen sotaan, jossa parhaiten valmistautunut voittaa. Könösen syytettyinä ovat olleet Suomen alamaailman nimimiehet ”Immu” Ilménistä ja ”Nacci” Tranbergistä Keijo Vilhuseen sekä muun muassa paljon huomiota herättäneet katujengitapaukset. Syyttäjän työ on yksinäistä. Erityisen yksinäistä se on järjestäytyneen rikollisuuden erikoissyyttäjällä, jos ympärillä oikeudenpalvelijat lipsuvat mielistelemään rikollisia. Muistelmiensa ensimmäisessä osassa erikoissyyttäjä Perttu Könönen kertoo, minkälaista on vääntää Suomen tunnetuimpien rikollisten kanssa. Sarjan toinen osa ilmestyy keväällä 2026." Anssi H. Manninen (aka "Kant II") 
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lukusuositus: Tieteen replikaatiokriisi – Voiko tutkimustuloksiin luottaa? (Paavilainen)

Kuva
  ”2010-luvun alussa tutkimusmaailmassa alkoi kohista. Monilla tieteenaloilla havahduttiin siihen, että suuri osa arvostetuissa tieteellisissä lehdissä julkaistuista tutkimustuloksista osoittautui vaikeasti toistettaviksi eli replikoitaviksi. Tulosten toistettavuutta pidetään tieteellisen tiedon luotettavuuden takeena, ja kriisi nosti esiin kiusallisia kysymyksiä. Kuinka laajoiksi ongelmat paljastuisivat? Tieteen replikaatiokriisi pureutuu tutkimustulosten toistettavuusongelmiin. Psykologian alalta liikkeelle lähtenyt kriisi on sittemmin ravistellut muun muassa biolääketiedettä, aivotutkimusta, genetiikkaa ja yhteiskuntatieteitä. Ovatko havaitut ongelmat vain jäävuoren huippu? Millaisia virheitä, vinoumia ja kyseenalaisia tutkimuskäytäntöjä niiden takana piilee? Onko tiede rikki? Tieteen ydinkysymyksiä valaiseva teos kuvaa myös toimenpiteitä, joilla ongelmiin on tiedeyhteisössä tartuttu. Kantavatko korjausliikkeet jo hedelmää, vai vaatiiko kriisi järeämpiä toimia?” Anssi...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tiukka kasvisruokavalio nostaa kognitiivisen heikentymisen riskiä iäkkäillä aikuisilla – gradientti puhuu puolestaan

Kuva
  Uusi monikansallinen tutkimus analysoi iäkkäiden aikuisten (39–120 v, valtaosa > 65 v) ruokavalioita Kiinassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tulokset osoittavat selkeän gradientin : mitä tiukempi kasvisruokavalio, sitä suurempi riski kognitiiviselle heikentymiselle verrattuna sekasyöjiin (omnivoreihin). - Lakto-ovo-vegetaristit: +28 % riski   - Vegaanit: +33 % riski   Riski oli erityisen vahva maaseudun iäkkäille. Sen sijaan vähemmän rajoittavat kasvisvoittoiset mallit, kuten pescovegetarismi (kala + kasvikset), näyttivät potentiaalisesti suojaavilta. Analyysit validointiin herkkyystesteillä ja poikkileikkauksellisesti eri kohorteissa. Tutkimus ei mitannut biomarkkereita eikä APOE-genotyyppiä, mutta gradienttiefekti tekee tuloksista mielenkiintoisempia kuin tavanomaisesta ravitsemusepidemiologiasta. Pohdintaa gradienttiefektistä ja monikansallisesta datasta Gradienttiefekti – eli annos-vaste-tyyppinen yhteys (tiukempi ruokavalio → suurempi riski) ...
Lähetä kommentti
Lue lisää