Luentosarja: Epistemologia ja tieteenfilosofia – Peircen henki mukana
Aiemmin lupasin blogiini Peirce-luentosarjan, mutta päätin yhdistää asian isompaan kokonaisuuteen. Charles Peircen keskeisin anti – abduktio, pragmatismi tiedon muodostumisessa, fallibilismi ja merkkiteoria tiedon kasvuna – sopii loistavasti yhteen epistemologian (tieto-opin) ja tieteenfilosofian kanssa. Mikä näiden ero on ja miksi ne kuuluvat yhteen? Epistemologia käsittelee yleisesti tiedon luonnetta: Mitä ylipäätään on tieto? Miten uskomukset oikeutetaan? Mitkä ovat tiedon lähteet, rajat ja sudenkuopat (skeptisismi, vinoumat, Gettier-ongelmat jne.)? Tieteenfilosofia taas on pitkälti sovellettua epistemologiaa juuri tieteellisessä kontekstissa: Mikä tekee tieteellisestä tiedosta luotettavaa ja edistyksellistä? Miten induktio toimii (tai ei toimi)? Mitä ovat paradigmat, falsifiointi, tutkimusohjelmat? Se zuumautuu empiiriseen, kokeelliseen ja kollektiiviseen tiedonhankintaan – mutta pohjimmiltaan sekin kysyy epistemologisia kysymyksiä: Miten tiedämme, mitä tiedämm...