Kirja-arvio: Psykologian vallan kumous – Osa II: Psykoanalyysin ongelmallinen tuomio
Edellisessä osassa esittelin Psykologian vallan kumous -teoksen ansioita. Nyt on aika pureutua ensimmäiseen kohtaan, joka mielestäni kaipaa rakentavaa kritiikkiä. Tämä ei ole hyökkäys kirjan kokonaisviestiä vastaan, vaan täsmähuomio yhdestä argumentista, joka ei kestä lähempää tarkastelua. Mennäänpä asiaan. 😎 Harhaanjohtava yksinkertaistus Teoksessa todetaan seuraavasti: "Oman sivunsa psykologian historiankirjoissa muodostaa toki monen tunteman Sigmund Freudin psykoanalyyttinen teoria, jota testasi kirjoittamalla tapaustutkimuksia omista potilaistaan. Psykoanalyyttista teoriaa on arvosteltu epätieteelliseksi, sillä sen käsitteet ja ilmiöt eivät ole todennettavissa eli niiden todenmukaisuus ei voi koetella tieteellisesti." (s. 276) Tämä on ongelmallinen väite kahdestakin syystä. Ensinnäkin se kohtelee "psykoanalyyttista teoriaa" yhtenä monoliittina, ikään kuin kyseessä olisi yksi yhtenäinen oppirakennelma, jonka Freud naulasi kiinni ja joka on siitä ...