Tekstit

Popperin falsifikaatio kehittyy evoluutionomaiseksi tietämyksen kasvuksi

Kuva
  Aiemmassa kirjoituksessasi pureuduin siihen väärinkäsitykseen, että Popperin falsifikationismi tarkoittaisi luonnonlakien aktiivista kumoamista. Artikkelistani kävi selkeästi ilmi, että kyse on aina teorioiden – ihmisen luomien hypoteettisten selitysmallien – kriittisestä testaamisesta, ei itse luonnon muuttumattomien säännönmukaisuuksien falsifioinnista. Nyt on aika katsoa, miten tämä falsifikaation ydin ei jää vain negatiiviseksi kumoamiseksi. Popper kehitti ajatustaan edelleen Objective Knowledge: An Evolutionary Approach -teoksessaan, jossa falsifiointi sulautuu laajempaan evoluutionomaiseen epistemologiaan . Falsifikaatio ei ole enää pelkkä metodologinen ase, vaan osa luonnonvalintaa muistuttavaa prosessia, jolla tietomme kasvaa ja kehittyy. Falsifikaatio Logic-teoksessa: Kriittisen rationalismin kivijalka Logic of Scientific Discovery (alkuperäinen saksaksi Logik der Forschung , 1934) on Popperin nuoruuden pääteos. Siinä hän pyrkii ratkaiseman Humen ongelman ...

Silmät eivät voi valehdella – EyeDetect ja pupillometrian nousu valheenpaljastuksessa

Kuva
  Valehteleminen kuormittaa aivoja. Se näkyy tahattomasti silmissä: pupilli laajenee, katse fiksoituu eri tavalla, räpsyttely muuttuu ja lukemisrytmi hidastuu. Näihin reaktioihin perustuu Converus-firman EyeDetect , yksi lupaavimmista teknologisista vaihtoehdoista perinteisille valheenpaljastuslaitteille (polygrafia). EyeDetect mittaa silmien tahattomia liikkeitä infrapunakameralla, joka tallentaa jopa 60 mittausta sekunnissa. Keskeisiä muuttujia ovat: - pupillin halkaisijan muutokset, - katseen fiksaatiot ja liikkeet, - räpsyttelytiheys sekä - vastausaika ja lukemiskäyttäytyminen. Testi on täysin automatisoitu: tutkittava vastaa tosi/epätosi -väittämiin tietokoneella 15–30 minuutissa, minkä jälkeen algoritmi (perustuen loogiseen regressioon ja koneoppimiseen) antaa tuloksen alle viidessä minuutissa. Ei elektrodeja, ei inhimillistä haastattelijaharhaa.   Tieteellinen tarkkuus – mitä tutkimukset kertovat? Converusin ja University of Utahin tutkijoiden julkai...

Tuore meta-analyysi: Kohdennettu pelote vähentää rikollisuutta tehokkaasti

Kuva
  Kohdennettu pelote ( focused deterrence ) on rikollisuuden torjuntastrategia, joka kohdistuu suoraan kaikkein aktiivisimpiin riskiryhmiin – tyypillisesti jengirikollisiin, pitkän linjan väkivaltarikollisiin ja huumeiden katukauppiaisiin. Toisin kuin perinteinen “kaikkia vastaan” -poliisitoiminta, tässä ei yritetä valvoa koko väestöä, vaan keskitytään pieneen joukkoon, joka aiheuttaa suurimman osan vakavasta rikollisuudesta ( Kuvio 1 ).   Kuvio 1. Rikollisuuden keskittyminen – ”The Power Few” . Tämä Lorenz-käyrä demonstroi klassisen kriminologisen totuuden: pieni osa rikoksentekijöistä aiheuttaa valtaosan vahingosta. Noin 10 % aktiivisimmista tekijöistä vastaa jopa 70 %:sta rikollisuuden aiheuttamasta yhteiskunnallisesta haitasta. Juuri siksi kohdennettu pelote toimii – se kohdistaa resurssit sinne, missä vaikutus on suurin. Miten kohdennettu pelote käytännössä toimii?   Strategiassa yhdistetään kolme pääelementtiä: 1. Selkeä viesti ja pelote: Riskihenkilöi...