Tekstit

Tulossa: Ihmisestä, luonnosta, maailmankaikkeudesta – Fragmentteja (Herakleitos)

Kuva
  Silmääni pisti tämä tulollaan oleva teos, sillä Heidegger väittää kaksiosaisen Nietzsche -teoksensa ensimmäisessä osassa (s. 414–415), että Nietzschen käsitys totuudesta ”illuusiona” on peräisin Herakleitokselta. Kustantajan esittelyteksti: ”2500 vuotta sitten kuollut filosofi Herakleitos on meille yhtä aikaa hyvin etäinen ja kumman läheinen. Tiedämme hänestä ihmisenä hyvin vähän. Hänen arvoituksellinen ajattelunsa kuitenkin puhuttelee ja kiehtoo jatkuvasti. Herakleitoksen maine perustuu teokseen, jonka jälkimaailma tuntee vain kirjoituskatkelmina, fragmentteina. Meille on säilynyt tekstikatkelmia, ilmauksia ja yksittäisiä sanoja sekä lukuisa joukko parafraaseja. Kirjailijat ovat pitkin historiaa siteeranneet, tulkinneet ja selittäneet häntä ymmärryksensä mukaan. Herakleitosta lukiessa joutuu kohtaamaan monimielisyyden, ei virheellisen, vaan itse ajattelun ytimen. Hänen kielensä on tiivistä, lähes runollista. Se ei tarjoa valmiita vastauksia, vaan herättää kysymyks...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Aito konsensus ei tarvitse konsensuskokouksia

Kuva
  Loogisesti ja käytännössä Konsensuskokoukset ovat hyödyllisiä vain ja ainoastaan silloin, kun sovitaan yhteisistä mittausmenetelmistä , standardeista tai teknisistä määritelmistä (esim. SI-yksiköt tai tilastolliset menetelmät). Mutta kun kokouksissa aletaan määrittää todellisuuden viitekehystä itseään – eli sitä, mikä on mahdollista ja mikä mahdotonta luonnossa – tilanne muuttuu hyvin ongelmalliseksi. Luonto ei allekirjoita ihmisten konsensuspapereita. Se toimii omilla ehdoillaan, riippumatta siitä, mitä me kokouspöytäkirjoihin kirjoitamme. Epistemologisesti Aito, syvä konsensus syntyy orgaanisesti vahvasta evidenssistä ja toistettavuudesta. Tästä syystä et koskaan kuule gravitaatioon liittyvästä konsensuksesta. Sitä tarvitaan yhtä vähän kuin pyöreän pöydän pohdintoja siitä, onko väite "2 + 2 = 4" tosi. Sen sijaan järjestetyt ”konsensuskokoukset” syntyvät tilanteissa, joissa aito konsensus loistaa poissaolollaan tai haluttua pseudokonsensusta pyritään vahvist...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kant – totuuden muodollinen ja materiaalinen puoli

Kuva
  Kant esittää tässä kohdassa (ja samasta osiosta eteenpäin) jotain poikkeuksellisen terävää. Hän hyväksyy korrespondenssiteorian nominaalimääritelmänä (totuus = kognition vastaavuus kohteeseensa), mutta osoittaa heti, että tästä määritelmästä ei voida rakentaa yleistä kriteeriä . Kantilla oli erityinen "lahja" kirjoittaa suhteellisen simppeleistäkin asioista poikkeuksellisen raskassoutuisasti. Hän itsekin myöntää Prolegomena -teoksessa, ettei Puhtaan järjen kritiikin kieliasu muistuta sujuvuudessaan Runebergia. Tästä syystä edes aikansa huippuleipäfilosofit eivät ymmärtäneet Puhtaan Järjen kritiikistä paljoakaan – ja väärinymmärryksiä elää edelleen. Kantin pääteos on aidosti  luotaantyöntävän haastava. Ja voipi olla, ettei aiemman kirjoitukseni pointti tullut kaikille kristallinkirkkaaksi. Turvavyöt kiinni – tämä jatkokirjoitus suorittaa käsillä olevalle asialle perinpohjaisen dissektion. 😎 Kantin pointti Muodollinen puoli (logiikka, analytiikka) a...
Lähetä kommentti
Lue lisää