Tekstit

Toinen vilkaisu: Sosialismin hyödyt ja haitat (Mill) – plus kommunistipuoleen ovela jekku

Kuva
  Kuten aiemmin mainittua, Millin Vapaudesta on yksi Kant II®:n filosofisen tutkimuslabran tukipilareista, joten suvaitsen antaa toisen mahdollisuus tälle kuvan teokselle. Aiemmin en hirveästi ollut tästä innostunut, mutta se voi avautua tyystin erilaisessa kontekstissa Vapaudesta -teoksen valossa.   Keskiviikkobonuksena kommunismiin/sosialismiin liittyen taatusti kiistanalainen spoiler alert: Karl Marx oli itse asiassa varsin nerokas yhteiskuntatieteilijä . Hieman alustusta: Marxin kosto: Kapitalismin voittokulku ja valtiokeskeisen sosialismin romahdus Lyhyesti: Monet niistä väitteistä, jotka oikeisto on laittanut Marxin suuhun, eivät sinne kuulu . Ja mielenkiintoinen poliittinen jekku: Suomen kommunistinen puolue (SKP) myy todella edullisesti laadukkaita Marx-käännöksiä – mukaan lukien tietysti Pääoma 1-3 . Piti ihan varmistaa SKP:n leidiltä, että onko tuo hinta kolme kirjaa? 😶 Yhteensä jotain 2300 sivua.  Nuo ei varmasti tuo kassavirtaa, vaan pitemmän täh...

Oikeus tuhota itsensä – kunnes se koskettaa muita (Osa II ft. vasemmistolaiset sivistysfilisterit)

Kuva
  Juuri kun luulit, että tämä kirjoitussarja (ks. Osa I ) noudattaa akateemisesti korrektia argumentointia, sää muuttuu kirkkaalta taivaalta. Vasemmistolaisten sivistelyfilistereiden (yksi yhteiskuntafilosofisista innovaatioistani) suvaitsevaisuusnaamio heivataan suoraan metafyysiseen sirkkeliin.   Näitä on paljon esim. Harvardin ja Helsingin yliopistoissa – ”päivystävät dosentit” (Stubb) ja muut vastaavat erityisesti humanistisilla ja yhteiskunnallisilla aloilla.  Anyways, miten nämä tofun pureskelijat liittyvät yhtikäs mihinkään? Onko heillä todellista impaktiä tutkijankammion ulkopuolella? Tässä tulee kikkerin alustus: näille on nykypäivänä tyypillistä, että vuoden pahin terveyssynti on yksi juustoporilainen ja kokis. Punainen liha on demonista sapuskaa. Ja tämän kategorian syvin pääty: Thunberg on supersankari. 😎 Ja nyt sen kikkerin ydin: nämä ”hampuusit”, jotka aiheuttavat kaikenlaisia ongelmia, käyttäytyvät juuri päinvastaisesti. Heitä ei voisi vähempää...

Oikeus tuhota itsensä – kunnes se koskettaa muita (Osa I ft. Mill)

Kuva
  John Stuart Millin Vapaudesta on nykyisin yksi Mannisresidenssin lemppariteoksista. Tämä on sen verran kevyttä ja käytännön läheistä filosofiaa, että menee hyvin äänikirjana taustalla. Tässä ei siis leijuta metafyysisissä tähtitarhoissa – vaikka kyllä tässäkin teoksessa on lukemattomia auki sanomattomia metafyysisiä argumentteja. Toi on jo 6. kertaa kuuntelussa, sillä uuden ajan filosofit tuntevat perinpohjaisesti kaikki vakavasti otettavat klassikot. Ja se Teivaisen johdanto on myös ihan ok.👍 Anyways, Mill sanoo melko suoraan luvussa 4: Jos täysivaltainen aikuinen haluaa tuhota elimistöään Mäkkärissä tai viinibaarissa, olkoon menneeksi. Tai laillinen uhkapeli. Tai se, että ajaa parran kerran vuodessa. Se on hänen asiansa. Juopottelu, laiskuus, epäsiisteys ja muut itseään koskevat paheet eivät ole valtion tai mielipidepoliisin asia. Yhteiskunta saa paheksua, välttää seuraa ja antaa luonnollisten seurausten purra – mutta ei pakottaa tai rangaista. Tämä tuskin on nykypäivä...