Tekstit

Lancet-kirje pureutuu planetaarisen ruokavalion heikkouksiin – terveyshyödyt illuusiota, ravintoaineiden saanti puutteellista

Kuva
  Uunituoreessa The Lancet -lehden kirjoituksessa kansainvälinen tutkijaryhmä ottaa tiukasti kantaa vuoden 2025 EAT-Lancet-komission raporttiin. Komissio ehdottaa planetaarista ruokavaliota ( PHD ), joka pyrkii yhdistämään terveyden, ilmaston ja oikeudenmukaisuuden: runsaasti kasviksia, palkokasveja ja täysjyväviljaa, mutta vain vähän eläinperäisiä tuotteita (n. 13 % energiasta). Kirjoittajat kiittävät komission hyviä aikomuksia ja edistystä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sekä haavoittuvien ryhmien huomioimisessa. Mutta metodologiset ongelmat ovat yhä samoja kuin 2019-versiossa: - Kuolleisuushyödyt illuusiota. Mallit vertaavat “business as usual” -ruokavaliota PHD:hen siten, että PHD olettaa kaikilla täydellisen painonhallinnan (ei ali- eikä ylipainoa). Kun tämä korjataan, PHD:n hyödyt ei-tarttuvien tautien ehkäisyssä kutistuvat olemattomiksi. - Ravintoaineiden riittävyys kyseenalaista. Vähäinen eläinperäisten sapuskojen osuus vaikeuttaa B12-vitamiinin, sinkin, jodi...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Taas kerran punainen liha ja tyypin 2 diabetes – miksi väite ei kestä tarkempaa tarkastelua

Kuva
  Ravitsemuskentällä on jälleen kerran heitetty ilmoille väite, jonka mukaan punaisen lihan kulutus lisäisi tyypin 2 diabeteksen riskiä. Uusin esimerkki on helmikuussa 2026 British Journal of Nutrition -lehdessä julkaistu poikkileikkaustutkimus , joka analysoi NHANES-aineistoa vuosilta 2003–2016. Kirjoittajat raportoivat, että korkealla punaisen lihan kulutuksella oli kohonnut odds ratio diabetekselle. Ennen kuin mennään menetelmiin, kannattaa pysähtyä hetkeksi evoluutiobiologiaan. Ihmisen aivot ovat evoluution kallein kudos: painoonsa nähden ne kuluttavat jopa 20 kertaa enemmän energiaa kuin muut elimet. Noin 1,5–2 miljoonaa vuotta sitten homininien aivojen koko alkoi kasvaa räjähdysmäisesti. Samalla suoliston koko pieneni suhteessa kropan kokoon. Tämä trade-off selittyy kalliin kudoksen hypoteesilla : tiivis, helposti sulava eläinproteiini ja -rasva (erityisesti punainen liha) antoi riittävästi energiaa ja ravinteita ilman tarvetta valtavalle suolistolle. Lihansyönti vapautti...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Luentosarja: Epistemologia ja tieteenfilosofia – Peircen henki mukana

Kuva
  Aiemmin lupasin blogiini Peirce-luentosarjan, mutta päätin yhdistää asian isompaan kokonaisuuteen. Charles Peircen keskeisin anti – abduktio, pragmatismi tiedon muodostumisessa, fallibilismi ja merkkiteoria tiedon kasvuna – sopii loistavasti yhteen epistemologian (tieto-opin) ja tieteenfilosofian kanssa. Mikä näiden ero on ja miksi ne kuuluvat yhteen? Epistemologia käsittelee yleisesti tiedon luonnetta: Mitä ylipäätään on tieto? Miten uskomukset oikeutetaan? Mitkä ovat tiedon lähteet, rajat ja sudenkuopat (skeptisismi, vinoumat, Gettier-ongelmat jne.)? Tieteenfilosofia taas on pitkälti sovellettua epistemologiaa juuri tieteellisessä kontekstissa: Mikä tekee tieteellisestä tiedosta luotettavaa ja edistyksellistä? Miten induktio toimii (tai ei toimi)? Mitä ovat paradigmat, falsifiointi, tutkimusohjelmat? Se zuumautuu empiiriseen, kokeelliseen ja kollektiiviseen tiedonhankintaan – mutta pohjimmiltaan sekin kysyy epistemologisia kysymyksiä: Miten tiedämme, mitä tiedämm...
Lähetä kommentti
Lue lisää