Tekstit

Puolueeton tuomari vai viherarmahtaja? Elokapina-tuomio ravistelee oikeuslaitoksen uskottavuutta

Kuva
  Helsingin käräjäoikeus antoi 8. huhtikuuta 2025 vapauttavan tuomion kahdelle Elokapinan aktivistille, joita syytettiin niskoittelusta poliisia vastaan Mannerheimintien mielenosoituksessa. Päätös oli poikkeuksellinen: oikeus katsoi, että poliisi ylitti toimivaltansa eikä aktivisteilla täten ollut velvollisuutta noudattaa poistumiskäskyä. Universumin Korkein Oikeus (UKO) on suvainnut saattaa tietoonsa, että päätöksen teki käräjänotaari Siiri Sinnemäki – Anni Sinnemäen tytär. Anni Sinnemäki on tunnettu vihreä poliitikko, entinen kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja ja työministeri. Perheellä on vahva aktivisti- ja vihreä tausta, mukaan lukien vuosien kommuunielämä. Suomalaisessa oikeusjärjestelmässä tuomarin on oltava paitsi puolueeton myös näennäisesti puolueeton . Jos ulkopuolinen voi perustellusti epäillä ennakkoasennetta, tuomarin tulee jäävätä itsensä. Tässä tapauksessa: - Kyseessä on poliittisesti latautunut ympäristöaktivismiin liittyvä juttu - Tuomari on tun...

Toistopakko – miksi toistamme kärsimystä yhä uudelleen?

Kuva
  Freud teki urallaan monia järisyttäviä oivalluksia, mutta yksi niistä jäi pitkään hieman varjoon: toistopakko (saks. Wiederholungszwang ). Se on ilmiö, jossa ihminen toistaa samoja tuskallisia, itsetuhoisia tai traumaattisia kaavoja yhä uudelleen – vaikka tietää, että se sattuu. Tämä käsite on yksi Freudin mystisimmistä ja samalla syvällisimmistä. Jordan Peterson puhuu siitä usein, ja moni terapeutti tunnistaa ilmiön asiakkaidensa tarinoista: sama myrkyllinen parisuhde, sama itsesabotointi työssä, sama traumaattinen dynamiikka lapsuudesta aikuisuuteen. Freudin suuri shokki vuonna 1920 Vuonna 1920 Freud julkaisi teoksen Jenseits des Lustprinzips ( Mielihyväperiaatteen tuolla puolen ). Hän oli siihen asti uskonut, että psyyke toimii mielihyväperiaatteen mukaan: ihminen etsii nautintoa ja välttelee kipua. Mutta sitten hän huomasi jotain outoa. Potilaat, jotka olivat kokeneet traumoja, eivät ainoastaan siirtäneet niitä terapiaan ( transferenssi ), vaan he toistivat ...

Freud ja transferenssi – vanha käsite, uudet kokeelliset todisteet

Kuva
  Transferenssi eli tunteensiirto on yksi psykoanalyysin tunnetuimmista – ja eniten väärinymmärretyistä – käsitteistä. Se tarkoittaa, että potilas (tai kuka tahansa meistä) siirtää tiedostamatta menneisyyden tunteita, odotuksia ja käyttäytymismalleja nykyiseen ihmissuhteeseen, usein juuri terapeuttiin. Mutta miten käsite syntyi, ja mitä moderni tutkimus sanoo siitä yli 120 vuotta myöhemmin? Pureudutaan lyhyesti asiaan – ex cathedra . 😎 Freud ei keksinyt ilmiötä – hän loi siitä teorian Ilmiö havaittiin jo Josef Breuerin potilaalla nimeltä Anna O. (Bertha Pappenheim) 1880-luvulla. Anna kehitti voimakkaita romanttisia tunteita Breueriin ja jopa kuvitteli olevansa raskaana tämän lapselle. Breuer säikähti ja lopetti terapiaistunnot. Freud, joka kuuli tapauksen kollegaltaan, näki siinä jotain syvällisempää. Vuoden 1895 teoksessa Studies on Hysteria (yhdessä Breuerin kanssa) hän käytti termiä Übertragung (”ylikantaminen”) ensimmäisen kerran psykoanalyyttisessa merkityksessä...