Kant II

  Heideggerin Nietzsche -teokset (vastikään suomeksi; ks. tämä ja tämä ) ovat olleet intensiivisen tutkailun kohteena. Ne nostavat esiin Nietzschen ajattelun ytimiä, ja yksi toistuvista käsitteistä on affekti ( Affekt ). Se esiintyy sivuilla tiheään tahtiin – moraalin, tahdon, vallan ja arvojen yhteydessä. Se on helppo lukea arkiseksi “tunteeksi”, mutta Nietzsche ei tarkoittanut sillä aivan samaa. Nietzschen affekti on tekninen termi, johon hän sai vaikutteita erityisesti Spinozalta . Se tarkoittaa psykofysiologista, kehollista ja motivoivaa tilaa: valenssiltaan myönteistä tai kielteistä taipumusta tai vastenmielisyyttä, johon liittyy välitön kokemus (“miltä tuntuu”) ja usein motorinen valmius. Affektit eivät ole pelkkiä subjektiivisia mielenliikkeitä. Ne ovat voimia, jotka ohjaavat toimintaa, muovaavat arvostuksia ja ilmenevät jopa moraaleissa – Nietzsche kutsuu moraaleja “affektien merkkikieleksi”. Laajimmillaan affektit liittyvät vallantahtoon ( Wille zur Macht ): ne ov...

  Suomen integraatiokeskustelu pyörii yhä saman harhaisen oletuksen ympärillä: jos vain rahoitamme muslimiyhteisöjen identiteettiä, moskeijoita, yhdistyksiä ja nuorisohankkeita tarpeeksi, integraatio hoituu itsestään. Opetushallitus vaatii jatkuvasti lisää resursseja segregaation torjuntaan ja yhdenvertaisuuteen. Samaan aikaan se on vuosia sallinut islamoppikirjoja, jotka tietoisesti rakentavat vahvaa ”me muslimit” -ryhmäidentiteettiä ja ohjaavat lasta tai nuorta erilliseen elämäntapaan. Kun tämä lopulta myönnetään , mitään merkittävää korjausta ei tehdä. Ristiriita on niin räikeä, että tässä liikutaan virkarikosten tuntumassa. Sama logiikka – tai siis logiikan puute – näkyy julkisessa rahoituksessa. Helsingin kaupunki on tukenut hankkeita, joiden avoin tavoite on vahvistaa musliminuorten uskonnollista identiteettiä. Suurmoskeijahanketta perusteltiin integraatiolla. Muslimijärjestöjä rahoitetaan, koska niiden uskotaan auttavan sopeutumista. Kysymys kuuluu: miksi julkisen v...