Vihreät lehtivihannekset - tässä epidemiologia ja fysiologia kohtaavat
Kiitokset Juhanille erinomaisesta vieraskirjoituksesta ” Vihreiden ehtivihannesten tärkeys terveydelle ”. Ketojengi ottanee sen ilolla vastaan, mutta HC-carnivoret saattavat nyrpistellä nenäänsä. 😎 Anyways, olen blogissani välillä kritisoinut kovin sanoin muistiin perustuvaa ravitsemusepidemiologiaa – etenkin silloin, kun heikkojen korrelaatioiden perusteella tehdään kausaalisia eli syy-seuraussuhdetta koskevia väitteitä (esim. punainen liha ja diabetesriski). 😕 Tässä artikkelissa tilanne on kuitenkin toinen. Vihreiden lehtivihannesten hyödyt eivät jää pelkkiin havainnollisiin yhteyksiin, vaan niitä tukee vahvasti myös kokeellinen ja mekanistinen näyttö spesifisistä ravintoaineista ja muista yhdisteistä. - K1-vitamiini: Vihreät ovat ylivoimainen lähde. Se karboksyloi osteokalsiinia (luuston terveys) ja matriisin Gla-proteiinia (estää verisuonten kalkkeutumista). Interventiotutkimukset tukevat näitä mekanismeja, ja kohortit näyttävät varsin johdonmukaisesti pienempää ...