Edmund Husserl ja fenomenologia – Osa I: Fenomenologia ei ole psykologiaa

 

Edmund Husserl (1859–1938) oli saksalainen filosofi, jota pidetään modernin fenomenologian perustajana. Hänen filosofinen työnsä keskittyi tietoisuuden rakenteiden ja kokemusten olemuksen tutkimiseen. Husserl kehitti fenomenologisen menetelmän, jonka tavoitteena oli paljastaa kokemusten perimmäiset merkitykset vapautumalla ennakko-oletuksista ja luonnollisista asenteista. 

Ideoita puhtaasta fenomenologiasta ja fenomenologisesta filosofiasta -teoksensa johdannossa Husserl oikoo laajalle levinnyttä harhaluuloa, jonka mukaan fenomenologia olisi psykologiaa (s. 13-15). Avaamme siis tämän kirjoitussarjan heivaamalla mainitun harhaluulon romukoppaan. 

Fenomenologian ja psykologian ero

  • Väärinkäsitys: Husserl käsittelee johdannossa sitä yleistä väärinkäsitystä, että fenomenologia olisi psykologiaa. Hän korostaa, että fenomenologia on periaatteellisesti ja metodologisesti aivan eri asia kuin psykologia. Siinä missä psykologia tutkii mielen tiloja empiirisinä ilmiöinä, fenomenologia keskittyy tietoisuuden rakenteisiin ja kokemusten olemukseen.
  • Fenomenologian kohde: Fenomenologia tutkii "ilmiöitä", mutta se ei rajoitu havaittavissa oleviin mielen tiloihin tai empiiriseen dataan, kuten psykologia. Sen sijaan se pyrkii syvempään ymmärrykseen siitä, miten asiat ilmenevät tietoisuudelle, tavoitteenaan löytää kokemusten perusrakenteet.

Fenomenologinen reduktio

  • Tieteellisten lähestymistapojen muuttaminen: Husserl painottaa, että fenomenologian harjoittaminen vaatii tietynlaista "fenomenologista reduktiota", mikä tarkoittaa aiempien käsitysten ja luonnollisten asenteiden syrjään jättämistä, jotta voidaan keskittyä pelkästään siihen, miten asiat ilmenevät tietoisuudessa. Tämä on olennainen ero verrattuna tavanomaiseen tieteelliseen lähestymistapaan, joka saattaa olla liian sidottu empiirisiin havaintoihin ja luonnolliseen maailmankuvaan.

Tieteen perustavanlaatuinen tehtävä

  • Fenomenologian perimmäinen tavoite: Husserl esittää, että fenomenologia pyrkii ymmärtämään tietoisuuden ilmiöitä niiden puhtaassa muodossa, vapautuen kaikista ennalta annetuista merkityksistä ja ennakko-oletuksista. Fenomenologian tehtävä on siis paljon radikaalimpi kuin psykologian; se ei tyydy selittämään mielen toimintoja, vaan pyrkii ymmärtämään niiden perustaa ja sitä, miten tietoisuus ylipäätään mahdollistaa kokemuksen.

Psykologian metodologiset rajoitukset

  • Kritiikki psykologiaa kohtaan: Husserl kritisoi psykologian metodisia puutteita, jotka hänen mukaansa estävät tieteenalalta pääsyn käsiksi ilmiöiden olennaisiin piirteisiin. Hän korostaa, että psykologian tulee ylittää nykyiset metodologiset rajoituksensa ja ottaa oppia fenomenologiasta, mikäli se haluaa saavuttaa korkeamman tieteellisen tason.

Puhtaan fenomenologian merkitys

  • Fenomenologia tieteenä: Husserl esittää, että puhdas fenomenologia on tieteenä aivan omaa luokkaansa, jonka päämääränä ei ole pelkästään tiedon lisääminen olemassa olevista asioista, vaan syvällisempi ymmärrys tietoisuuden ja olemuksen suhteesta. Tämä tekee fenomenologiasta metodologisesti ja sisällöllisesti erittäin vaativan tieteenalan, joka asettaa suuret vaatimukset sen harjoittajille.

Husserl pyrkii siis johdannossa tekemään selväksi, että fenomenologia ei ole psykologiaa eikä sitä pidä sekoittaa siihen. Hän painottaa, että fenomenologia käsittelee tietoisuuden ilmiöitä tavalla, joka ylittää perinteisen psykologisen tutkimuksen rajat. Fenomenologian tavoitteena on saavuttaa ymmärrys tietoisuuden rakenteista ja kokemusten olemuksesta puhtaassa ja ennakkoluulottomassa muodossa.

Anssi H. Manninen (aka "Kant II")

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ristiriidan periaate

Alun perin tarkoituksenani oli avata tämä blogi kirjoitussarjalla nimeltään ”Humen ongelman lopullinen ratkaisu”, mutta päätinkin ensimmäisenä pureutua laajasti väärinymmärrettyyn ristiriidan periaatteeseen . Huomasin, että samaa virheellistä tulkintaa toistetaan myös oppikirjoissa, ja itsekin myönnän auliisti, että ymmärsin sen todellisen merkityksen vasta tutustuttuani Kantin logiikan luentoihin (Kant I. Lectures on Logic . Cambridge University Press, 2004). Ristiriidan periaate, joka määrittelee, että mihinkään olioon ei voi kuulua sen kanssa ristiriidassa olevaa predikaattia , on kaiken totuuden yleinen negatiivinen kriteeri. Tämä periaate voi olla hyödyllinen myös positiivisessa mielessä, totuuden tunnistamisessa. Olipa analyyttinen arvostelma kieltävä tai myöntävä, sen totuus tulee aina olla riittävästi tunnistettavissa ristiriidan periaatteen mukaisesti. Kun sisällytämme objektin kognition käsitteenä ja ajattelemme siinä, on aina oikein kieltää sen vastakohta, kun taas ...
Lue lisää

Olympialaisten avajaisseremoniassa ei seiso Raamatun kultainen vasikka

Kuva
    Kuten aiemmin mainittua, kristillinen oikeisto ja konservatiivikristityt ovat raivoissaan eilisten avajaisten johdosta. Ja uusia salaliittoteorioita syntyy somessa kuin sieniä sateella. Eräät ovat väittäneet, että oheisessa kuvassa on kultainen vasikka. Koska tämä olisi suoranainen keskisormen näyttö kristittyjen suuntaan, suoritin koneellisen kuva-analyysin ja lopputulokset ovat seuraavanlaiset: Analyysi 1: Käytännössä sataprosenttisella varmuudella kuvassa ei ole kultainen vasikka. Analyysi 2: Kuvassa ei näytä myöskään olevan Eiffel-tornin läheisyydessä sijaitseva Paul Jouven patsas Härkä ja peura . Absoluuttinen varmuus vaatisi tarkempaa analyysia korkearesoluutioisesta kuvasta, mutta kuvassa on selvästi nähtävissä kahden erikokoisen eläimen veistokset, joista suurempi on härkä ja pienempi on joku toinen eläin. Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Kant-tutkimus kärsii heikosta tilasta (synteettinen a priori)

Tieteenalana Kant-tutkimus kärsii heikosta tilasta, erityisesti käsitteen "synteettinen a priori " ympärillä vallitsevan hämmennyksen vuoksi. Kantin filosofia on tunnetusti äärimmäisen vaikeaselkoista, mikä on johtanut lukuisiin väärinymmärryksiin. Tämä pätee myös niihin, jotka ovat vuosikymmeniä tutkineet – tai pikemminkin yrittäneet tutkia – Kantin filosofiaa. Tässä lyhyessä kirjoituksessa demonstroin Kant-tutkimuksen heikkoa tilaa käsitteen "synteettisen a priori " ympärillä vallitsevan hämmennyksen avulla. Seuraava Ensyklopedia Logosista napattu lainaus heijastaa hyvin tätä tilannetta: "Varsinkin matematiikan synteettis-apriorinen luonne on ollut vilkkaan keskustelun kohteena – fysiikan ei niinkään, ehkä siksi, että väite tuntuu jo lähtökohtaisesti vaikealta hyväksyä." Tämän lainauksen tarkoituksena ei ole arvostella sen kirjoittajaa, vaan sen avulla haluan kiinnittää huomiota siihen, kuinka laajalle levinneitä virhekäsitykset ovat. Suurin osa Ka...
Lue lisää