Husserl, kokeellinen psykologia ja intentionaalisuus
Palataan vielä lyhyesti tähän aiheeseen. Husserl siis suhtautui erittäin kriittisesti aikansa kokeelliseen psykologiaan nimenomaan sen takia, että se tuppasi sivuuttamaan ihmismielen intentionaalisuuden eli tietoisuuden suuntautuneisuuden. Husserl piti syystäkin intentionaalisuutta keskeisenä piirteenä kaikessa tietoisuudessa, ja hän katsoi, että ilman intentionaalisuuden huomioon ottamista psykologinen tutkimus ei pysty tavoittamaan tietoisuuden todellista luonnetta. Kokeellinen psykologia ei tietenkään ole jäänyt tuuleen seisomaan, vaan on pyrkinyt vastaamaan Husserlin kritiikkiin. Tarkastellaan kuitenkin ensin tarkemmin Husserlin esittämää kritiikkiä.
Husserlin kritiikki kokeellista psykologiaa kohtaan
Intentionaalisuuden merkitys: Husserlille intentionaalisuus oli tietoisuuden perusominaisuus. Se tarkoittaa, että tietoisuus on aina tietoinen jostakin; se on suuntautunut kohteisiin, ajatuksiin, ideoihin tai tuntemuksiin. Intentionaalisuus erottaa tietoisuuden muista ilmiöistä ja tekee siitä aktiivisen toimijan, ei vain passiivisen reagoijan.
Kokeellisen psykologian puutteet: Husserlin aikana vallitseva kokeellinen psykologia keskittyi lähinnä empiirisiin havaintoihin ja kokeellisiin mittauksiin, joissa tietoisuutta käsiteltiin ikään kuin se olisi pelkkä reaktio ärsykkeisiin. Tällainen lähestymistapa sivuutti usein sen, että tietoisuus ei vain vastaanota tietoa, vaan myös aktiivisesti suuntautuu kohti tiettyjä kohteita ja tulkitsee niitä. Tämä johti Husserlin mielestä siihen, että kokeellinen psykologia jäi pintapuoliseksi eikä kyennyt tavoittamaan tietoisuuden syvempiä rakenteita.
Fenomenologian rooli: Husserl kehitti fenomenologian juuri vastauksena näihin kokeellisen psykologian puutteisiin. Fenomenologia pyrkii ymmärtämään tietoisuutta sen omilla ehdoilla, keskittyen siihen, miten ilmiöt ilmenevät tietoisuudelle ja miten ne koetaan intentionaalisesti. Husserl katsoi, että vain tällaisten perusrakenteiden tarkastelu voisi paljastaa tietoisuuden todellisen luonteen.
Psykologian uudistamisen tarve: Husserl ehdotti, että kokeellinen psykologia tarvitsisi perusteellista metodologista uudistusta, joka ottaisi intentionaalisuuden huomioon. Hän katsoi, että ilman tätä uudistusta psykologia jäisi vaille syvempää ymmärrystä siitä, mitä tietoisuus on ja miten se toimii. Husserl ei sinänsä hylännyt psykologian tärkeyttä, vaan vaati sen tutkimusotteen laajentamista ja syventämistä.
Kotiläksy
Husserl suhtautui kriittisesti aikansa kokeelliseen psykologiaan erityisesti sen takia, että se sivuutti intentionaalisuuden, joka hänen näkemyksensä mukaan oli tietoisuuden olennainen piirre. Husserl piti tärkeänä, että psykologia huomioisi tietoisuuden aktiivisen ja suuntautuneen luonteen, jotta se voisi tarjota syvällisempää ymmärrystä ihmismielestä. Tämä kriittinen suhtautuminen oli keskeinen motivaattori Husserlin fenomenologisen filosofian kehittämisessä.
Seuraavassa kirjoituksessa käsitellään sitä, miten moderni kokeellinen psykologia on pyrkinyt vastaamaan Husserlin esittämään kritiikkiin.
Anssi H. Manninen (aka "Kant II")
Kommentit
Lähetä kommentti