Husserl, kokeellinen psykologia ja intentionaalisuus

Palataan vielä lyhyesti tähän aiheeseen. Husserl siis suhtautui erittäin kriittisesti aikansa kokeelliseen psykologiaan nimenomaan sen takia, että se tuppasi sivuuttamaan ihmismielen intentionaalisuuden eli tietoisuuden suuntautuneisuuden. Husserl piti syystäkin intentionaalisuutta keskeisenä piirteenä kaikessa tietoisuudessa, ja hän katsoi, että ilman intentionaalisuuden huomioon ottamista psykologinen tutkimus ei pysty tavoittamaan tietoisuuden todellista luonnetta. Kokeellinen psykologia ei tietenkään ole jäänyt tuuleen seisomaan, vaan on pyrkinyt vastaamaan Husserlin kritiikkiin. Tarkastellaan kuitenkin ensin tarkemmin Husserlin esittämää kritiikkiä.

Husserlin kritiikki kokeellista psykologiaa kohtaan

  1. Intentionaalisuuden merkitys: Husserlille intentionaalisuus oli tietoisuuden perusominaisuus. Se tarkoittaa, että tietoisuus on aina tietoinen jostakin; se on suuntautunut kohteisiin, ajatuksiin, ideoihin tai tuntemuksiin. Intentionaalisuus erottaa tietoisuuden muista ilmiöistä ja tekee siitä aktiivisen toimijan, ei vain passiivisen reagoijan.

  2. Kokeellisen psykologian puutteet: Husserlin aikana vallitseva kokeellinen psykologia keskittyi lähinnä empiirisiin havaintoihin ja kokeellisiin mittauksiin, joissa tietoisuutta käsiteltiin ikään kuin se olisi pelkkä reaktio ärsykkeisiin. Tällainen lähestymistapa sivuutti usein sen, että tietoisuus ei vain vastaanota tietoa, vaan myös aktiivisesti suuntautuu kohti tiettyjä kohteita ja tulkitsee niitä. Tämä johti Husserlin mielestä siihen, että kokeellinen psykologia jäi pintapuoliseksi eikä kyennyt tavoittamaan tietoisuuden syvempiä rakenteita.

  3. Fenomenologian rooli: Husserl kehitti fenomenologian juuri vastauksena näihin kokeellisen psykologian puutteisiin. Fenomenologia pyrkii ymmärtämään tietoisuutta sen omilla ehdoilla, keskittyen siihen, miten ilmiöt ilmenevät tietoisuudelle ja miten ne koetaan intentionaalisesti. Husserl katsoi, että vain tällaisten perusrakenteiden tarkastelu voisi paljastaa tietoisuuden todellisen luonteen.

  4. Psykologian uudistamisen tarve: Husserl ehdotti, että kokeellinen psykologia tarvitsisi perusteellista metodologista uudistusta, joka ottaisi intentionaalisuuden huomioon. Hän katsoi, että ilman tätä uudistusta psykologia jäisi vaille syvempää ymmärrystä siitä, mitä tietoisuus on ja miten se toimii. Husserl ei sinänsä hylännyt psykologian tärkeyttä, vaan vaati sen tutkimusotteen laajentamista ja syventämistä.

Kotiläksy

Husserl suhtautui kriittisesti aikansa kokeelliseen psykologiaan erityisesti sen takia, että se sivuutti intentionaalisuuden, joka hänen näkemyksensä mukaan oli tietoisuuden olennainen piirre. Husserl piti tärkeänä, että psykologia huomioisi tietoisuuden aktiivisen ja suuntautuneen luonteen, jotta se voisi tarjota syvällisempää ymmärrystä ihmismielestä. Tämä kriittinen suhtautuminen oli keskeinen motivaattori Husserlin fenomenologisen filosofian kehittämisessä. 

Seuraavassa kirjoituksessa käsitellään sitä, miten moderni kokeellinen psykologia on pyrkinyt vastaamaan Husserlin esittämään kritiikkiin. 

Anssi H. Manninen (aka "Kant II")

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ristiriidan periaate

Alun perin tarkoituksenani oli avata tämä blogi kirjoitussarjalla nimeltään ”Humen ongelman lopullinen ratkaisu”, mutta päätinkin ensimmäisenä pureutua laajasti väärinymmärrettyyn ristiriidan periaatteeseen . Huomasin, että samaa virheellistä tulkintaa toistetaan myös oppikirjoissa, ja itsekin myönnän auliisti, että ymmärsin sen todellisen merkityksen vasta tutustuttuani Kantin logiikan luentoihin (Kant I. Lectures on Logic . Cambridge University Press, 2004). Ristiriidan periaate, joka määrittelee, että mihinkään olioon ei voi kuulua sen kanssa ristiriidassa olevaa predikaattia , on kaiken totuuden yleinen negatiivinen kriteeri. Tämä periaate voi olla hyödyllinen myös positiivisessa mielessä, totuuden tunnistamisessa. Olipa analyyttinen arvostelma kieltävä tai myöntävä, sen totuus tulee aina olla riittävästi tunnistettavissa ristiriidan periaatteen mukaisesti. Kun sisällytämme objektin kognition käsitteenä ja ajattelemme siinä, on aina oikein kieltää sen vastakohta, kun taas ...
Lue lisää

Olympialaisten avajaisseremoniassa ei seiso Raamatun kultainen vasikka

Kuva
    Kuten aiemmin mainittua, kristillinen oikeisto ja konservatiivikristityt ovat raivoissaan eilisten avajaisten johdosta. Ja uusia salaliittoteorioita syntyy somessa kuin sieniä sateella. Eräät ovat väittäneet, että oheisessa kuvassa on kultainen vasikka. Koska tämä olisi suoranainen keskisormen näyttö kristittyjen suuntaan, suoritin koneellisen kuva-analyysin ja lopputulokset ovat seuraavanlaiset: Analyysi 1: Käytännössä sataprosenttisella varmuudella kuvassa ei ole kultainen vasikka. Analyysi 2: Kuvassa ei näytä myöskään olevan Eiffel-tornin läheisyydessä sijaitseva Paul Jouven patsas Härkä ja peura . Absoluuttinen varmuus vaatisi tarkempaa analyysia korkearesoluutioisesta kuvasta, mutta kuvassa on selvästi nähtävissä kahden erikokoisen eläimen veistokset, joista suurempi on härkä ja pienempi on joku toinen eläin. Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Kant-tutkimus kärsii heikosta tilasta (synteettinen a priori)

Tieteenalana Kant-tutkimus kärsii heikosta tilasta, erityisesti käsitteen "synteettinen a priori " ympärillä vallitsevan hämmennyksen vuoksi. Kantin filosofia on tunnetusti äärimmäisen vaikeaselkoista, mikä on johtanut lukuisiin väärinymmärryksiin. Tämä pätee myös niihin, jotka ovat vuosikymmeniä tutkineet – tai pikemminkin yrittäneet tutkia – Kantin filosofiaa. Tässä lyhyessä kirjoituksessa demonstroin Kant-tutkimuksen heikkoa tilaa käsitteen "synteettisen a priori " ympärillä vallitsevan hämmennyksen avulla. Seuraava Ensyklopedia Logosista napattu lainaus heijastaa hyvin tätä tilannetta: "Varsinkin matematiikan synteettis-apriorinen luonne on ollut vilkkaan keskustelun kohteena – fysiikan ei niinkään, ehkä siksi, että väite tuntuu jo lähtökohtaisesti vaikealta hyväksyä." Tämän lainauksen tarkoituksena ei ole arvostella sen kirjoittajaa, vaan sen avulla haluan kiinnittää huomiota siihen, kuinka laajalle levinneitä virhekäsitykset ovat. Suurin osa Ka...
Lue lisää