Lukusuositus: The Logic of Scientific Discovery (Popper)

 


Suosittelen tutustumaan yhteen tieteenfilosofian klassikkoon: Karl Popperin (1902–1994) teokseen The Logic of Scientific Discovery (1934, englanniksi 1959). Popper oli 1900-luvun merkittävimpiä filosofeja, ja hänen keskeisin panoksensa on falsifikationismi, eli kumoutuvuuden periaate. Hän väittää, että tieteelliset teoriat erottuvat ei-tieteellisistä sillä, että ne ovat periaatteessa testattavissa ja kumottavissa – toisin sanoen, niistä voidaan johtaa ennusteita, jotka voivat osoittautua vääriksi. Tämä on vastakohta perinteiselle induktiiviselle menetelmälle, jossa teoriaa pyritään vahvistamaan keräämällä sitä tukevia havaintoja. Popperin mukaan tiede etenee kumoamalla vääriä teorioita ja kehittämällä parempia tilalle.

Falsifiointi on Popperin vastaus David Humen esittämään induktion ongelmaan (ns. Humen ongelma), joka kyseenalaistaa, voimmeko perustella tulevaisuuden ennusteita menneisyyden havainnoilla. On kuitenkin syytä huomata, että Popper on ymmärtänyt Humen ongelman väärin. Pureudumme tähän erheeseen huomenissa. 

Siitä huolimatta The Logic of Scientific Discovery on ehdottomasti lukemisen arvoinen. Mainittu väärinymmärrys ei vähennä falsifikationismin arvoa, mutta sillä EI ole mitään tekemistä Humen ongelman kanssa. Voit ladata PDF-tiedoston klikkaamalla tästä.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Olympialaisten avajaisseremoniassa ei seiso Raamatun kultainen vasikka

Kuva
    Kuten aiemmin mainittua, kristillinen oikeisto ja konservatiivikristityt ovat raivoissaan eilisten avajaisten johdosta. Ja uusia salaliittoteorioita syntyy somessa kuin sieniä sateella. Eräät ovat väittäneet, että oheisessa kuvassa on kultainen vasikka. Koska tämä olisi suoranainen keskisormen näyttö kristittyjen suuntaan, suoritin koneellisen kuva-analyysin ja lopputulokset ovat seuraavanlaiset: Analyysi 1: Käytännössä sataprosenttisella varmuudella kuvassa ei ole kultainen vasikka. Analyysi 2: Kuvassa ei näytä myöskään olevan Eiffel-tornin läheisyydessä sijaitseva Paul Jouven patsas Härkä ja peura . Absoluuttinen varmuus vaatisi tarkempaa analyysia korkearesoluutioisesta kuvasta, mutta kuvassa on selvästi nähtävissä kahden erikokoisen eläimen veistokset, joista suurempi on härkä ja pienempi on joku toinen eläin. Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Kotka on palannut :-)

Muiden kiireiden vuoksi orastava blogini on ollut telakalla, mutta rupean tällä viikolla postailemaan kirjoituksia laidasta laitaan . Motto: ”Kuluneiden kymmenen vuoden aikana olen eniten halunnut korottaa poliittisen kirjoittamisen taiteeksi. Lähtökohtani on aina uskollisuus asiaa kohtaan, koetun vääryyden tunne. Kun istun kirjoittamaan kirjaa, en sano itselleni: ’Nyt tuotan taideteoksen.’ Kirjoitan koska haluan paljastaa jonkin valheen, osoittaa tosiasian, johon haluan kiinnittää huomion, ja ensi kädessä olen kiinnostunut siitä, että minua kuunnellaan. Mutta en voisi nähdä kirjan enkä pitkän lehtijutunkaan tekemisen vaivaa, ellei se olisi myös esteettinen kokemus.” – George Orwell Olen viime päivinä tutkaillut Orwellin tuotantoa ja tulin nopeasti johtopäätökseen, että hän oli todella terävä kriitikko.  Anssi H. Manninen (aka "Kant II")
Lue lisää

Ristiriidan periaate

Alun perin tarkoituksenani oli avata tämä blogi kirjoitussarjalla nimeltään ”Humen ongelman lopullinen ratkaisu”, mutta päätinkin ensimmäisenä pureutua laajasti väärinymmärrettyyn ristiriidan periaatteeseen . Huomasin, että samaa virheellistä tulkintaa toistetaan myös oppikirjoissa, ja itsekin myönnän auliisti, että ymmärsin sen todellisen merkityksen vasta tutustuttuani Kantin logiikan luentoihin (Kant I. Lectures on Logic . Cambridge University Press, 2004). Ristiriidan periaate, joka määrittelee, että mihinkään olioon ei voi kuulua sen kanssa ristiriidassa olevaa predikaattia , on kaiken totuuden yleinen negatiivinen kriteeri. Tämä periaate voi olla hyödyllinen myös positiivisessa mielessä, totuuden tunnistamisessa. Olipa analyyttinen arvostelma kieltävä tai myöntävä, sen totuus tulee aina olla riittävästi tunnistettavissa ristiriidan periaatteen mukaisesti. Kun sisällytämme objektin kognition käsitteenä ja ajattelemme siinä, on aina oikein kieltää sen vastakohta, kun taas ...
Lue lisää