Tekstit

Miksi synteettinen a priori -tieto on Kantin kriittisen filosofian sydän?

Kuva
  Immanuel Kantin kriittinen filosofia, erityisesti hänen pääteoksensa Puhtaan järjen kritiikki , on kuin arvoitus, jonka ratkaiseminen muutti tiedon luonteen ymmärtämisen lopullisesti. Olet ehkä jo lukenut synteettisestä a priori -tiedosta – siitä, miten se yhdistää kokemuksesta riippumattoman varmuuden ( a priori ) ja uuden, tietoa laajentavan sisällön (synteettinen). Mutta miksi juuri tämä käsite on Kantin filosofian polttopisteessä? Vastaus on yksinkertainen mutta syvällinen: synteettinen a priori -tieto on se silta, joka yhdistää empiristien aistihavaintoihin nojaavan maailman ja rationalistien järkeen luottavan ajattelun . Kantin vallankumouksellinen oivallus oli, että ilman tätä tietoa emme voisi ymmärtää maailmaa sellaisena kuin sen koemme. Se ei ole vain filosofinen kuriositeetti, vaan perusta sille, miten mielemme jäsentää kokemuksen – esimerkiksi matematiikan yleispätevyys tai kausaliteetin eli syy-seuraussuhteen välttämättömyys ovat mahdollisia juuri synteettise...

Great Minds of the Western Intellectual Tradition -luentosarja (Sugrue)

Kuva
  Michael Sugrue oli yhdysvaltalainen historioitsija ja filosofian professori, joka syntyi New Yorkissa vuonna 1957 ja kuoli vuonna 2024 pitkän syöpätaistelun jälkeen. Hän opetti mm. Princetonissa ja Ave Maria -yliopistossa, mutta nousi laajempaan tietoisuuteen, kun hänen tyttärensä Genevieve alkoi vuonna 2020 ladata hänen 1990-luvun luentojaan YouTubeen. Näistä erityisesti "Great Minds of the Western Intellectual Tradition" -sarja, joka kattaa länsimaisen ajattelun historian 3000 vuoden ajalta, sai miljoonia katselukertoja ja teki hänestä internet-ilmiön koronapandemian aikana. Sugrue oli karismaattinen luennoitsija, joka esitteli filosofeja Platósta Nietzscheen ilman muistiinpanoja, stoalaisen rauhallisesti ja syvällä ymmärryksellä. ”Great Minds of the Western Intellectual Tradition" -sarjaa ei ole niputettu soittolistaksi, mutta haulla löytyy YouTubesta. Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)  

SUPERANALYYSI: ”Lopullinen totuus” ristiriidan lain muotoilusta – Osa I: Johdanto

Kuva
  Ristiriidan laki ( lex contradictionis ) on länsimaisen filosofian ja logiikan kulmakivi, joka juontaa juurensa Aristoteleen Metafysiikkaan . Sen klassinen muotoilu kuuluu: Mikään ei voi sekä olla että olla olematta samaan aikaan samassa suhteessa . Symbolisesti tämä voidaan esittää yksinkertaistettuna muodossa A ≠ ¬A, mutta Aristoteleen sanamuoto paljastaa lain syvemmän ontologisen ja temporaalisen luonteen. Se ei ole pelkkä formaali sääntö, vaan heijastus todellisuuden rakenteesta ja ihmisen tavasta jäsentää sitä. Lain ytimessä on siis kaksi ehtoa: " samaan aikaan " ja " samassa suhteessa ". Näiden ehtojen roolin katsotaan olevan ratkaiseva lain sovellettavuuden ja merkityksen kannalta. Temporaalinen ehto ("samaan aikaan") sitoo lain aikaan, kun taas relaatioehto ("samassa suhteessa") varmistaa käsitteellisen tarkkuuden. Kant kuitenkin haastaa klassisen muotoilun Puhtaan järjen kritiikissä . Hänen mukaansa aikakäsitteiden, kuten ...