Kant II

  Singapore, jonka asukkaista 75,5 % on etnisesti kiinalaisia, pitää ykköspaikkaa PISA-rankingissa. Edellisessä postauksessa sukelsin pikaisesti Nature Indexin vuoden 2025 Research Leaders -raportin numeroihin, jotka paljastivat Kiinan dominoivan luonnontieteiden rintamalla – yhdeksän kymmenestä akateemisesta huippuyliopistosta ja kahdeksan kymmenestä yleisestä instituutiosta on sieltä. Mutta mistä tämä johtuu? Tässä artikkelissa pureudun syihin, lähtien ihan pohjalta: peruskoulusta ja lukiosta. Keskityn nimenomaan luonnontieteisiin, pedagogiikkaan sekä kulttuurisiin tekijöihin. Peruskoulun ja lukion pohja: STEM-painotteinen pedagogiikka jo lapsesta asti Kiinan koulutusjärjestelmä on rakennettu tuottamaan luonnontieteiden osaajia massoittain, ja tämä näkyy jo peruskoulun alkuvaiheissa. Vuonna 2023 Kiinan opetusministeriö julkaisi ohjeistuksen, joka vahvistaa luonnontieteiden asemaa peruskouluissa ja lukioissa. Ohje korostaa kattavampaa lähestymistapaa, jossa integroidaan k...

  Jos seuraatte tiedemaailman trendejä, olette ehkä huomanneet, miten Kiina on noussut salamannopeasti globaalin tutkimuksen kärkeen. Nature Indexin tuorein Research Leaders -raportti vuodelle 2025 vahvistaa tämän entistä selvemmin: kiinalaiset instituutiot hallitsevat listoja melkein absoluuttisesti. Tutkaillaan aihetta hieman tarkemmin. Kiinan dominoivuus: Kahdeksan kymmenestä kärjessä Raportti mittaa tutkimusjulkaisuja luonnontieteissä, ja yleisessä instituuttien rankingissa (jossa ovat mukana sekä yliopistot että ei-akateemiset organisaatiot, kuten valtion tutkimusakatemiat) Kiina vie voiton kahdeksalla kymmenestä parhaasta sijasta. Ykkösenä häärii Chinese Academy of Sciences Share-arvolla 2776,90 – yli kaksinkertainen Harvardin verrattuna. Muut kiinalaiset jättiläiset, kuten Tsinghua University ja Peking University, seuraavat tiiviisti perässä. Harvard on ainoa yhdysvaltalainen kärjessä (2.), ja Saksan Max Planck Society raivaa tiensä sijalle 9. Top 5 yleisessä kateg...