Kant II

Edmund Husserl , fenomenologian perustaja, pyrki kunnianhimoisessa filosofisessa projektissaan tarjoamaan tieteelle kestävän perustan, joka ylittäisi pelkän empirismin ja rationaalisen deduktion rajat. Hän näki fenomenologian menetelmänä, joka voisi paljastaa tieteellisten käsitteiden ja teorioiden perustana olevat kokemukset ja merkitykset. Seuraava lyhyt lainaus teoksesta Eurooppalaisten tieteiden kriisi ja transsendentaalinen fenomenologia selventänee Husserlin projektin ydinideaa:   ”Deduktiivinen päättely ei ole selittämistä. Fysikaalisten tai kemiallisten kappaleiden objektiivisten rakennemuotojen ennakointi tai tietäminen ja siihen perustuva ennakointi ei selitä mitään vaan tarvitsee selittämistä. Ainoa todellinen selittäminen on asian tekemistä transsendentaalisesti ymmärrettäväksi.” Kun Husserl toteaa, että deduktio ei ole selittämistä, hän viittaa siihen, että pelkkä looginen johtaminen tai matemaattinen mallintaminen ei riitä selittämään ilmiöiden perimmäistä luon...

En alkuun vaivaudu selostamaan kilpailevia totuusteorioita, mukaan lukien evidenssiteoria, koherenssiteoria ja korrespondenssiteoria, sillä peruskaura näihin teorioihin liittyen löytyy kaikista aiheeseen liittyvistä perusteksteistä (ks. esim. Raatikainen 2020 ). Huomasin tänään George Henrik von Wrightin teoksessa Looginen empirismi hyödyllisen pätkän liittyen totuuden korrespondenssi- eli vastaavuusteoriaan . Von Wright kirjoittaa: ”Korrespondenssiteoria on joka tapauksessa, päinvastoin kuin evidenssi- ja koherenssiteoria, oikeassa siinä, että lauseen totuuden kriteerin on oltava meidän oman ajattelumme ”ulkopuolella”, itse asiassa , josta lause jotain väittää.” Tämä on validi pointti. Toistan lyhyesti ja ytimekkäästi von Wrightin esittämän puuesimerkin. Ratkaistaaksemme, onko jokin esine puuta, aloitamme johtamalla puun määritelmän ja sen ominaisuuksia koskevien tietojen perusteella joukon seurauksia, joiden pätevyydestä koetamme vakuuttua. Jos käsillä oleva esine on puuta, ...

  CS Lewis (1898–1963) oli brittiläinen kirjailija ja kirjallisuudentutkija, joka tunnetaan parhaiten fantasia- ja apologeettisista teoksistaan. Aloitin Lewisin tuotannon perkaamisen teoksesta Ihmeet , jossa hän esittää mukaansatempaavaa kritiikkiä ankaraa naturalistista maailmankatsomusta [1] kohtaan. Lewisin ydinargumentti on se, että naturalistinen maailmankatsomus kumoaa itse itsensä, koska se olettaa kaiken ajattelun olevan pelkkää sokeaa fysikaalis-kemiallista prosessia, mikä puolestaan tekee ajattelun tuloksista epäluotettavia . Lewis luettelee esimerkkejä erilaisista "koska"-sanan käyttötavoista havainnollistaakseen, kuinka ajattelu perustuu peruste-johtopäätös-päättelyyn eikä pelkästään syy-seuraussuhteisiin. Syy-seuraussuhde vs. peruste-johtopäätös Lewis aloittaa erottelemalla kaksi erilaista "koska"-sanan käyttötapaa: Syy-seuraussuhde (cause-effect) Esimerkki: Isoisä on sairas, koska hän söi eilen hummereita. Tämä lause ilmaisee, että hum...

  Tämän netissä leviävän kuvaan mukaan vasemmalla seisovalla miehellä on toinen kives pullahtanut ulos. Alempi kuva kuitenkin osoittaa, että kyseessä on sukkahousuissa oleva reikä.

  Pariisissa oli juuri laaja sähkökatkos. Useissa kaupunginosissa koettiin sähkökatkoja, jotka alkoivat noin kello 22:15 paikallista aikaa ja kestivät noin 45 minuuttia. Sähkökatkos vaikutti noin 125 000 kotitalouteen. Netissä leviää oheinen kuva, josta nähdään, että sähkökatko ei koskenut Sacré-Cœurin basilikaa eli erityisen merkittävää katolista kirkkoa. Tämän väitetään todistavan, että Jumala suuttui olympialaisten avajaisseremonian Viimeinen ehtoollinen -imitaatiosta. Sacré-Cœurin basilikassa on pidetty jatkuvaa ehtoollisen adoraatiota vuodesta 1885 lähtien. Siellä siis rukoillaan ja kunnioitetaan ehtoollisen sakramenttia jatkuvasti, päivin ja öin, vuoden jokaisena päivänä. Täten lienee päivänselvää, että Sacré-Cœurin basilika on varustettu varageneraattorilla tai muulla varavoimajärjestelmällä. Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)