CS Lewis, syy-seuraussuhde ja peruste-johtopäätös

 


CS Lewis (1898–1963) oli brittiläinen kirjailija ja kirjallisuudentutkija, joka tunnetaan parhaiten fantasia- ja apologeettisista teoksistaan. Aloitin Lewisin tuotannon perkaamisen teoksesta Ihmeet, jossa hän esittää mukaansatempaavaa kritiikkiä ankaraa naturalistista maailmankatsomusta [1] kohtaan.

Lewisin ydinargumentti on se, että naturalistinen maailmankatsomus kumoaa itse itsensä, koska se olettaa kaiken ajattelun olevan pelkkää sokeaa fysikaalis-kemiallista prosessia, mikä puolestaan tekee ajattelun tuloksista epäluotettavia. Lewis luettelee esimerkkejä erilaisista "koska"-sanan käyttötavoista havainnollistaakseen, kuinka ajattelu perustuu peruste-johtopäätös-päättelyyn eikä pelkästään syy-seuraussuhteisiin.

Syy-seuraussuhde vs. peruste-johtopäätös

Lewis aloittaa erottelemalla kaksi erilaista "koska"-sanan käyttötapaa:

Syy-seuraussuhde (cause-effect)

Esimerkki: Isoisä on sairas, koska hän söi eilen hummereita.

Tämä lause ilmaisee, että hummereiden syöminen aiheutti isoisän sairauden.

Peruste-johtopäätös (ground-consequence)

Esimerkki: Isoisän täytyy olla sairas, koska hän ei ole vielä noussut sängystä. Ja hän nousee aina ajoissa, jos hän vain on terve.

Tässä lauseessa isoisän myöhäinen nouseminen toimii perusteena päätelmälle, että hän on sairas. Myöhäinen nouseminen ei ole syy sairaudelle, vaan todiste siitä.

Jatkamme huomenna tämän mielenkiintoisen teeman analysointia.

Anssi H. Manninen (aka "Kant II") 

1. Naturalistinen maailmankatsomus: Näkemys, jonka mukaan kaikki ilmiöt ja tapahtumat maailmassa voidaan selittää luonnollisten syiden ja lainalaisuuksien kautta ilman yliluonnollisia tai hengellisiä selityksiä. Naturalismi korostaa tieteellistä menetelmää ja empiiristä todistusaineistoa ymmärryksen perustana, ja se pitää luonnontieteitä ensisijaisina välineinä todellisuuden tutkimisessa ja selittämisessä.

Ja tässä vielä esiteltynä muutama "kilpaileva" maailmankatsomus:

Teismi: Maailmankatsomus, jonka mukaan maailmassa on yksi tai useampi yliluonnollinen jumala tai jumaluus, joka vaikuttaa maailman tapahtumiin ja ihmisten elämään. Teismi kattaa useita uskonnollisia perinteitä, kuten kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden, ja uskoo, että jumalallinen olento tai olennot ovat kaiken olemassaolon perusta.

Agnostisismi: Maailmankatsomus, joka pitää mahdottomana tietää varmasti, onko jumalia tai yliluonnollisia olentoja olemassa. Agnostikot uskovat, että tällaiset kysymykset ovat joko periaatteessa ratkaisemattomia tai että tällä hetkellä ei ole riittävästi todisteita minkään puolen puolesta tai vastaan.

Ateismi: Maailmankatsomus, joka kieltää jumalien tai yliluonnollisten olentojen olemassaolon. Ateistit uskovat, että maailmankaikkeus ja kaikki sen ilmiöt voidaan selittää ilman viittausta jumaluuksiin, ja he usein korostavat tieteellisiä ja rationaalisia selityksiä todellisuuden ymmärtämisessä.

Panteismi: Maailmankatsomus, jonka mukaan jumaluus on yhtä kuin koko maailmankaikkeus ja kaikki sen ilmiöt. Panteistit uskovat, että jumala ei ole erillinen olento, vaan kaikki olemassa oleva on jumaluuden ilmentymä.

Deismi: Maailmankatsomus, jonka mukaan jumala loi maailmankaikkeuden mutta ei aktiivisesti puutu sen tapahtumiin tai ihmisten elämään. Deistit uskovat, että jumala loi luonnonlait, mutta näkevät maailman toimivan näiden lakien mukaan ilman jatkuvaa jumalallista väliintuloa.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ristiriidan periaate

Alun perin tarkoituksenani oli avata tämä blogi kirjoitussarjalla nimeltään ”Humen ongelman lopullinen ratkaisu”, mutta päätinkin ensimmäisenä pureutua laajasti väärinymmärrettyyn ristiriidan periaatteeseen . Huomasin, että samaa virheellistä tulkintaa toistetaan myös oppikirjoissa, ja itsekin myönnän auliisti, että ymmärsin sen todellisen merkityksen vasta tutustuttuani Kantin logiikan luentoihin (Kant I. Lectures on Logic . Cambridge University Press, 2004). Ristiriidan periaate, joka määrittelee, että mihinkään olioon ei voi kuulua sen kanssa ristiriidassa olevaa predikaattia , on kaiken totuuden yleinen negatiivinen kriteeri. Tämä periaate voi olla hyödyllinen myös positiivisessa mielessä, totuuden tunnistamisessa. Olipa analyyttinen arvostelma kieltävä tai myöntävä, sen totuus tulee aina olla riittävästi tunnistettavissa ristiriidan periaatteen mukaisesti. Kun sisällytämme objektin kognition käsitteenä ja ajattelemme siinä, on aina oikein kieltää sen vastakohta, kun taas ...
Lue lisää

Olympialaisten avajaisseremoniassa ei seiso Raamatun kultainen vasikka

Kuva
    Kuten aiemmin mainittua, kristillinen oikeisto ja konservatiivikristityt ovat raivoissaan eilisten avajaisten johdosta. Ja uusia salaliittoteorioita syntyy somessa kuin sieniä sateella. Eräät ovat väittäneet, että oheisessa kuvassa on kultainen vasikka. Koska tämä olisi suoranainen keskisormen näyttö kristittyjen suuntaan, suoritin koneellisen kuva-analyysin ja lopputulokset ovat seuraavanlaiset: Analyysi 1: Käytännössä sataprosenttisella varmuudella kuvassa ei ole kultainen vasikka. Analyysi 2: Kuvassa ei näytä myöskään olevan Eiffel-tornin läheisyydessä sijaitseva Paul Jouven patsas Härkä ja peura . Absoluuttinen varmuus vaatisi tarkempaa analyysia korkearesoluutioisesta kuvasta, mutta kuvassa on selvästi nähtävissä kahden erikokoisen eläimen veistokset, joista suurempi on härkä ja pienempi on joku toinen eläin. Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Kant-tutkimus kärsii heikosta tilasta (synteettinen a priori)

Tieteenalana Kant-tutkimus kärsii heikosta tilasta, erityisesti käsitteen "synteettinen a priori " ympärillä vallitsevan hämmennyksen vuoksi. Kantin filosofia on tunnetusti äärimmäisen vaikeaselkoista, mikä on johtanut lukuisiin väärinymmärryksiin. Tämä pätee myös niihin, jotka ovat vuosikymmeniä tutkineet – tai pikemminkin yrittäneet tutkia – Kantin filosofiaa. Tässä lyhyessä kirjoituksessa demonstroin Kant-tutkimuksen heikkoa tilaa käsitteen "synteettisen a priori " ympärillä vallitsevan hämmennyksen avulla. Seuraava Ensyklopedia Logosista napattu lainaus heijastaa hyvin tätä tilannetta: "Varsinkin matematiikan synteettis-apriorinen luonne on ollut vilkkaan keskustelun kohteena – fysiikan ei niinkään, ehkä siksi, että väite tuntuu jo lähtökohtaisesti vaikealta hyväksyä." Tämän lainauksen tarkoituksena ei ole arvostella sen kirjoittajaa, vaan sen avulla haluan kiinnittää huomiota siihen, kuinka laajalle levinneitä virhekäsitykset ovat. Suurin osa Ka...
Lue lisää