Totuuden korrespondenssiteoria – Osa I

En alkuun vaivaudu selostamaan kilpailevia totuusteorioita, mukaan lukien evidenssiteoria, koherenssiteoria ja korrespondenssiteoria, sillä peruskaura näihin teorioihin liittyen löytyy kaikista aiheeseen liittyvistä perusteksteistä (ks. esim. Raatikainen 2020).

Huomasin tänään George Henrik von Wrightin teoksessa Looginen empirismi hyödyllisen pätkän liittyen totuuden korrespondenssi- eli vastaavuusteoriaan. Von Wright kirjoittaa:

”Korrespondenssiteoria on joka tapauksessa, päinvastoin kuin evidenssi- ja koherenssiteoria, oikeassa siinä, että lauseen totuuden kriteerin on oltava meidän oman ajattelumme ”ulkopuolella”, itse asiassa, josta lause jotain väittää.”

Tämä on validi pointti. Toistan lyhyesti ja ytimekkäästi von Wrightin esittämän puuesimerkin. Ratkaistaaksemme, onko jokin esine puuta, aloitamme johtamalla puun määritelmän ja sen ominaisuuksia koskevien tietojen perusteella joukon seurauksia, joiden pätevyydestä koetamme vakuuttua. Jos käsillä oleva esine on puuta, sitä pitää pystyä veistämään, sen pitää syttyä tulessa jne. Niin kauan kuin emme pety näissä odotuksissa, pidämme väitettä totena. Von Wright kirjoittaa:

”Tämä on juuri se, mitä tarkoitamme, kun sanomme, että lause ”esine on puuta” vastaa todellisuutta.”

Von Wright jatkaa:

”Voimme tietenkin mennä pitemmälle ja kysyä, mikä ratkaisee sen, että väitteestä johdetut seuraamukset itse ovat tosia. Saadaksemme vastauksen tähän kysymykseen meidän täytyy mainituista seuraamuksista vuorostaan johtaa seurauslauseet, joista tutkimme, ovatko ne oikeat. Myöhemmin tarkastelemme, voidaanko tätä menettelyä ajatella jatkettavaksi rajattomasti, vai tulemmeko lopulta lauseisiin, joiden totuus on varma eo ipso.”

Von Wright ei tarjoa tästä esimerkkiä, mutta tarkastellaan seuraavassa veden kiehumispistettä.

Perusväite ja sen tarkastus

Väitämme, että "vesi kiehuu 100 asteessa merenpinnan tasolla". Tämän väitteen todentamiseksi voimme kokeellisesti mitata veden lämpötilan, kun se alkaa kiehua merenpinnan tasolla. Jos toistuvat mittaukset asianmukaisesti kalibroiduilla mittalaitteilla osoittavat veden kiehuvan 100 asteessa, pidämme väitettä totena.

Johtopäätösten tarkastus

Voimme mennä syvemmälle ja tarkastella, miksi tämä on totta. Voimme tutkia veden kiehumisen fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Päädymme johtopäätökseen, että veden kiehumispiste on vakio tietyissä olosuhteissa (kuten paine merenpinnan tasolla).

Syvempi analyysi

Voimme kysyä edelleen, miksi veden kiehumispiste on juuri tämä tietty lämpötila. Tässä kohtaa voimme tarkastella molekyylien välistä vuorovaikutusta, lämpötilan vaikutusta energiatilaan ja paineen vaikutusta nesteen ja kaasun tasapainoon.

Perimmäiset totuudet

Lopulta päädymme fysiikan peruslakeihin, kuten termodynamiikan lakeihin ja atomiteoriaan, jotka selittävät nämä ilmiöt. Tietyt peruslait, kuten veden kiehumispisteen määrittymisen termodynaamiset periaatteet, ovat sellaisia lauseita, joiden totuus on ilmeinen itsessään (eo ipso) tietyn teoreettisen viitekehyksen puitteissa. Nämä lait ovat siis perusolettamuksia, joita ei enää johdeta muista lauseista, vaan ne hyväksytään perusolettamuksina tieteellisessä ajattelussa.

Kirjoituksen toisessa osassa käsittelemme Kantin näkemyksiä korrespondenssiteoriasta.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ristiriidan periaate

Alun perin tarkoituksenani oli avata tämä blogi kirjoitussarjalla nimeltään ”Humen ongelman lopullinen ratkaisu”, mutta päätinkin ensimmäisenä pureutua laajasti väärinymmärrettyyn ristiriidan periaatteeseen . Huomasin, että samaa virheellistä tulkintaa toistetaan myös oppikirjoissa, ja itsekin myönnän auliisti, että ymmärsin sen todellisen merkityksen vasta tutustuttuani Kantin logiikan luentoihin (Kant I. Lectures on Logic . Cambridge University Press, 2004). Ristiriidan periaate, joka määrittelee, että mihinkään olioon ei voi kuulua sen kanssa ristiriidassa olevaa predikaattia , on kaiken totuuden yleinen negatiivinen kriteeri. Tämä periaate voi olla hyödyllinen myös positiivisessa mielessä, totuuden tunnistamisessa. Olipa analyyttinen arvostelma kieltävä tai myöntävä, sen totuus tulee aina olla riittävästi tunnistettavissa ristiriidan periaatteen mukaisesti. Kun sisällytämme objektin kognition käsitteenä ja ajattelemme siinä, on aina oikein kieltää sen vastakohta, kun taas ...
Lue lisää

Olympialaisten avajaisseremoniassa ei seiso Raamatun kultainen vasikka

Kuva
    Kuten aiemmin mainittua, kristillinen oikeisto ja konservatiivikristityt ovat raivoissaan eilisten avajaisten johdosta. Ja uusia salaliittoteorioita syntyy somessa kuin sieniä sateella. Eräät ovat väittäneet, että oheisessa kuvassa on kultainen vasikka. Koska tämä olisi suoranainen keskisormen näyttö kristittyjen suuntaan, suoritin koneellisen kuva-analyysin ja lopputulokset ovat seuraavanlaiset: Analyysi 1: Käytännössä sataprosenttisella varmuudella kuvassa ei ole kultainen vasikka. Analyysi 2: Kuvassa ei näytä myöskään olevan Eiffel-tornin läheisyydessä sijaitseva Paul Jouven patsas Härkä ja peura . Absoluuttinen varmuus vaatisi tarkempaa analyysia korkearesoluutioisesta kuvasta, mutta kuvassa on selvästi nähtävissä kahden erikokoisen eläimen veistokset, joista suurempi on härkä ja pienempi on joku toinen eläin. Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Kant-tutkimus kärsii heikosta tilasta (synteettinen a priori)

Tieteenalana Kant-tutkimus kärsii heikosta tilasta, erityisesti käsitteen "synteettinen a priori " ympärillä vallitsevan hämmennyksen vuoksi. Kantin filosofia on tunnetusti äärimmäisen vaikeaselkoista, mikä on johtanut lukuisiin väärinymmärryksiin. Tämä pätee myös niihin, jotka ovat vuosikymmeniä tutkineet – tai pikemminkin yrittäneet tutkia – Kantin filosofiaa. Tässä lyhyessä kirjoituksessa demonstroin Kant-tutkimuksen heikkoa tilaa käsitteen "synteettisen a priori " ympärillä vallitsevan hämmennyksen avulla. Seuraava Ensyklopedia Logosista napattu lainaus heijastaa hyvin tätä tilannetta: "Varsinkin matematiikan synteettis-apriorinen luonne on ollut vilkkaan keskustelun kohteena – fysiikan ei niinkään, ehkä siksi, että väite tuntuu jo lähtökohtaisesti vaikealta hyväksyä." Tämän lainauksen tarkoituksena ei ole arvostella sen kirjoittajaa, vaan sen avulla haluan kiinnittää huomiota siihen, kuinka laajalle levinneitä virhekäsitykset ovat. Suurin osa Ka...
Lue lisää