Alzheimerin taudin yleistyminen suomalaisten työikäisten keskuudessa

Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen yhteistutkimuksen mukaan Alzheimerin tauti vaikuttaa yleistyvän työikäisillä. Lienee kuitenkan kohtuullista olettaa, että dramaattinen lisääntyminen varhaisvaiheen dementian (EOD) tapauksissa liittyy pääasiassa tehokkaampaan diagnosointiin, eikä niinkään suomalaisten aivoterveyden huonontumiseen. Muun muassa seuraavat seikat tukevat tätä oletusta:

1. Diagnostisten menetelmien parantuminen: Diagnostiikan kehitys, kuten aivoselkäydinnesteen (CSF) biomarkkerien laajempi käyttö ja tarkemmat kuvantamismenetelmät (MRI ja PET), on mahdollistanut Alzheimerin taudin ja muiden dementioiden varhaisemman ja tarkemman tunnistamisen​

2. Tietoisuuden lisääntyminen: Tietoisuus varhaisvaiheen dementiasta on lisääntynyt sekä terveydenhuollon ammattilaisten että yleisön keskuudessa, mikä on johtanut siihen, että oireita tunnistetaan ja tutkitaan aikaisemmin.

3. Terveysseurannan tehostuminen: Suomessa on kattava terveydenhuoltojärjestelmä, joka tarjoaa säännöllisiä terveystarkastuksia työterveyshuollon ja pakollisten terveystarkastusten kautta, mikä mahdollistaa aikaisemman puuttumisen ja diagnosoinnin​

4. Tilastolliset ja tutkimusmenetelmät: Laajat ja kattavat epidemiologiset tutkimukset, kuten käsillä oleva suomalaistutkimus, ovat keränneet ja analysoineet tietoja systemaattisemmin ja tarkemmin kuin aiemmat tutkimukset, mikä voi johtaa korkeampiin havaittuihin ilmaantuvuus- ja prevalenssilukuihin​.  

Vaikka elintavat ja muut ympäristötekijät toki vaikuttavat aivoterveyteen, ei ole vihjeitä siitä, että suomalaisten aivoterveys olisi merkittävästi huonontunut. Pikemminkin vaikuttaa siltä, että diagnostiikan ja terveydenhuollon parantuminen on pääasiallinen syy havaittuun varhaisvaiheen dementian lisääntymiseen.

Anssi H. Manninen (aka "Kant II")