Johannes Duns Scotus ja ”ensimmäinen syy”

Johannes Duns Scotus (1266-1308) oli keskiajan filosofi ja teologi, joka tunnetaan syvällisestä metafyysisestä ajattelustaan ja modaalilogiikastaan. Käsitykseni mukaan Jumalan tunnettavuudesta ja muita kirjoituksia (Gaudeamus 2008; jäljempänä JT) on ainoa suomenkielinen Scotuksen filosofiaa käsittelevä teos. Toisin kuin nimestä voisi päätellä, JT ei ole varsinaisesti uskonnollinen vaan pikemminkin filosofis-looginen teos. Se on hintansa väärti jo pelkästään Toivo J. Holopaisen kattavan Selityksiä-luvun ansiosta. Scotus on katolisen kirkon pyhimys, joten on mahdollista, että Katolisella tiedotuskeskuksella (KATT) on varastossa aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Lähetinkin heille juuri sähköpostia.

Metafysiikka on olevaa olevana (ens in quantum ens) käsittelevä tiede. Koska "ensimmäinen" kuuluu olevan määreisiin, metafysiikkaan kuuluu myös "ensimmäisen syyn" tarkastelu. Scotuksen mukaan metafysiikassa voidaan todistaa ensimmäisen syyn olemassaolo tarkastelemalla jaettuja määreitä (passiones convertibiles). Näitä ovat esimerkiksi "välttämätön" – "kontingentti" ja "riippumaton" – "riippuvainen". Scotuksen mukaan metafysiikassa on monia määreitä, joiden on mahdotonta kuulua millekään muulle kuin jonkin sellaisten olevien ensimmäisen syyn vuoksi. Metafysiikka voi siis tällaisista määreistä lähtien todistaa, että on jokin, joka on näiden olevien ensimmäinen syy.

Scotuksen monimutkaista ajatuksenjuoksua ei ole kovin helppo seurata, mutta ensi viikolla pureudumme asiaan perinpohjaisesti.

Anssi H. Manninen (aka "Kant II")

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Kritiikkiä tulosten raportoinnista

Kuva
  Edellisessä artikkelissa sukelsimme KETO-CTA-tutkimuksen tuloksiin, jotka haastoivat perinteisiä käsityksiä LDL-kolesterolin (LDL-C) vaaroista. Nyt on aika tarkastella tutkimuksen saamaa kritiikkiä – erityisesti sitä, miksi esirekisteröidyn primaarin päätetapahtuman raportoinnin puute on herättänyt keskustelua. Luvassa on selkeä katsaus siihen, miksi raportoinnin läpinäkyvyys on tieteessä kaikki kaikessa – ja miksi KETO-CTA-tutkimus on silti arvokas, kritiikistä huolimatta. Mikä oli KETO-CTA-tutkimuksen alkuperäinen tavoite? Jotta ymmärrämme kritiikin, aloitetaan perusteista. KETO-CTA-tutkimuksessa tutkittiin, miten ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa ateroskleroosiin – eli plakin kertymiseen sydämen verisuoniin. Tutkimuksen primaari päätetapahtuma, joka määriteltiin etukäteen ClinicalTrials.gov-sivustolla ( NCT05733325 ), oli prosentuaalinen muutos ei-kalsifioituneessa plakkivolyymissa (NCPV) 12 kuukauden aikana. Tämä mittari valittiin, koska se kuvastaa suoraan plakin e...
Lue lisää

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Uusi tutkimus ravistelee perinteisiä uskomuksia

Kuva
  Ruoka – se on meidän kaikkien (lähes) jokapäiväinen pakko, intohimo ja usein kiivaiden väittelyiden polttoaine. Ketogeeninen ruokavalio on yksi niistä aiheista, joka saa tunteet kuohumaan: toiset vannovat sen nimeen, toiset pelkäävät sen nostavan kolesterolia ja sydänriskejä. Nyt tuore tutkimus, Plaque Begets Plaque, ApoB Does Not: Longitudinal Data From the KETO-CTA Trial , heittää lusikkansa tähän soppaan – ja tämä lusikka näyttäisi sekoittavan perinteiset käsitykset LDL-kolesterolista (LDL-C) ja apolipoproteiini B:stä (ApoB) kertaheitolla. Perinteinen pelko: LDL-C ja ApoB sydämen vihollisina Aloitetaan perusteista. Perinteisesti LDL-C, tuo "paha kolesteroli", ja sen aisapari ApoB on nähty ateroskleroosin – eli valtimoplakkien – pääpahiksina. Ydinajatus on yksinkertainen: LDL-C kuljettaa kolesterolia veressä, ja kun sitä on liikaa, se tukkii valtimoita kuin rasvainen viemäri. ApoB taas mittaa näitä haitallisia hiukkasia tarkemmin. Tutkimukset ovat osoittaneet, ett...
Lue lisää

Rasvapaniikki puntarissa: Tyydyttyneet rasvat eivät ole sydämen vihollisia

Kuva
  Tyydyttyneet rasvat – ne voin, juuston ja pihvin herkulliset ainesosat – ovat saaneet vuosikymmenten ajan syytöksiä sydäntautien pääpahiksina. Mutta onko tässä haukuttu väärää puuta? Satoru Yamadan johtama tutkijatiimi sukelsi asiaan meta-analyysillä , joka suuntasi mikroskoopin satunnaistettujen kontrolloitujen kokeiden (RCT) puoleen. He kysyivät: vähentääkö tyydyttyneiden rasvojen rajoittaminen sydänkuolemia, sydäninfarkteja tai muita sydänvaivoja? Mitä löydettiin? Tutkijat kahlasivat läpi yhdeksän RCT:tä, joissa oli mukana yhteensä 13 532 osallistujaa. Tulokset? Tyydyttyneiden rasvojen vähentäminen ei merkitsevästi laskenut sydänkuolemia (OR=0.94, CI: 0.75–1.19), kokonaiskuolleisuutta (OR=1.01, CI: 0.89–1.14), sydäninfarkteja (OR=0.85, CI: 0.71–1.02) tai sepelvaltimotapahtumia (OR=0.85, CI: 0.65–1.11). Aivohalvauksia ei voitu arvioida, koska dataa oli liian vähän. Ei siis todisteita, että tyydyttyneen rasvan imuroiminen lautaselta olisi sydämen pelastaja. Vain yhdessä...
Lue lisää