Tieteellisen ajattelun kehitys: Aristoteles, Bacon ja Bernard

Jatkoin tänään Georg Henrik von Wrightin Tieto ja ymmärrys -teoksen pureskelua. Von Wrightin monipuolisen tuotannon pohjalta olisi syytä laatia oppikirja, joka on pakollista luettavaa kaikille peruskoululaisille. Motto: LEARN TO THINK! 

Monissa nykypäivän opinahjoissa opetetaan, mitä pitää ajatella, eikä sitä, miten pitäisi ajatella. Tämä saattaa johtua siitä, että on keskivertoa mukavampaa, jos terävät oppilaat eivät rupea kumoamaan opettajiensa puheita.

Tieteellisen ajattelun ja metodologian kehitys on kulkenut pitkän matkan Aristoteleen ajattelusta Francis Baconin ja Claude Bernardin vallankumouksiin. Tässä lyhyessä kirjoituksessa tarkastelen, kuinka nämä kolme ajattelijaa ovat vaikuttaneet tieteelliseen ymmärrykseemme, erityisesti "kovissa" luonnontieteissä ja fysiologiassa, ja kuinka tieteellinen ajattelu on muuttunut ja kehittynyt ajan myötä.

Aristoteelinen teleologia

Aristoteles (384–322 eaa.) oli antiikin Kreikan filosofi, jonka vaikutus ulottui laajalle tieteen ja filosofian aloilla. Hänen teoksensa Organon käsittelee logiikkaa ja tieteellistä päättelyä, ja hänen ajattelunsa keskeinen osa oli teleologia, joka tarkoittaa luonnon ilmiöiden ja objektien tarkastelua niiden päämäärien tai tarkoitusten kautta.

Keskeiset piirteet Aristoteleen teleologiassa:

• Päämääräkeskeisyys: Luonnonilmiöt selitetään niiden tarkoitusten ja päämäärien kautta.
• Luonnon tarkoituksenmukaisuus: Uskotaan, että luonnon jokaisella osalla on tietty tarkoitus, joka määrittää sen toiminnan ja olemassaolon.
• Deduktiivinen päättely: Johtopäätökset johdetaan yleisistä periaatteista erityistapauksiin.

Aristoteelinen teleologia näkyy erityisesti hänen biologiassaan, jossa esimerkiksi elinten toiminta selitetään niiden tarkoituksen kautta. Esimerkiksi: "silmän tarkoitus on nähdä" ja "sydämen tarkoitus on pumpata verta."

Francis Bacon ja empiirinen tutkimus

Francis Bacon (1561–1626) oli brittiläinen filosofi ja valtiomies, joka on tunnettu tieteellisen metodin uudistajana. Baconin teos Novum Organum (New Organon) merkitsi radikaalia muutosta tieteellisessä ajattelussa, siirtyen kohti induktiivista päättelyä ja empiiristä tutkimusta. On syytä huomata, että Bacon keskittyi erityisesti "koviin" luonnontieteisiin, kuten fysiikkaan, kemiaan ja tähtitieteeseen.

Keskeiset piirteet Baconin ajattelussa:

• Induktiivinen päättely: Yksittäisistä havainnoista johdetaan yleisiä periaatteita.
• Empirismi: Tiedon tulisi perustua havaintoihin ja kokeellisiin todisteisiin, ei spekulatiivisiin teorioihin tai perinteisiin.
• Kokeellisuus: Tieteen tulee perustua systemaattisiin kokeisiin ja havaintoihin.

Baconin työ oli erityisen vaikuttavaa fysiikan ja kemian aloilla, joissa empiiriset kokeet ja havainnot ovat keskeisessä roolissa. Hänen lähestymistapansa auttoi muokkaamaan näiden alojen metodologioita kohti empiiristä tutkimusta.

Claude Bernard ja moderni fysiologia

Claude Bernard (1813–1878) oli ranskalainen fysiologi, joka tunnetaan modernin kokeellisen fysiologian perustajana. Bernard sovelsi Baconin empiiristä lähestymistapaa fysiologiaan, hyläten aristoteeliset teleologiset selitykset ja keskittyen kausaalisuhteisiin ja kokeelliseen todistusaineistoon.

Keskeiset piirteet Bernardin työssä:

• Kokeellinen fysiologia: Bernard korosti kontrolloitujen kokeiden merkitystä fysiologisessa tutkimuksessa.
• Homeostaasi: Bernard esitteli käsitteen "sisäinen ympäristö" (milieu intérieur), joka viittaa organismin kykyyn ylläpitää vakaita sisäisiä olosuhteita ulkoisten muutosten keskellä.
• Kausaalinen selitys: Bernard hylkäsi teleologiset selitykset ja keskittyi löytämään kausaalisuhteita, jotka selittävät fysiologisia prosesseja.

Bernardin teos Introduction à l'étude de la médecine expérimentale (Johdatus kokeelliseen lääketieteeseen, 1865) korosti kokeellisen tutkimuksen merkitystä ja tarjosi uuden käsitteellisen kehyksen fysiologian ymmärtämiselle. Hän esitti, että fysiologisia ilmiöitä tulisi tutkia niiden syiden ja seurausten kautta, ei tarkoitusten tai päämäärien kautta.

Anssi H. Manninen (aka "Kant II") 

PS. Aristoteelisella teleologialla on edelleen käyttöä tieteen piirissä. Käsittelen asiaa tuonnempana.