ANALYYSI: Vuoden 1987 suuri debatti – Osa I: Tuloerojen kasvu ja siihen liittyvä tyytymättömyys

Von Wright kirjoittaa Tiede ja ihmisjärki -teoksen 12. luvussa:

”On lapsellista uskoa, että hyödykkeiden ja palvelujen määrän kasvattaminen johtaa automaattisesti rikkauden "vuotamiseen yli" siten että kaikki lopulta pääsevät osallisiksi siitä. Sillä vaikka köyhemmät tulisivatkin rikkaammiksi, siitä ei seuraa että aineellisen elintason suhteelliset erot pienenevät. Kaikki kokemus viittaa pikemminkin siihen, että erot kasvavat – ja sitä mukaa myös kateus ja tyytymättömyys."

Tämä kritiikki on osoittautunut perustelluksi, kun tarkastellaan tuloerojen kehitystä useissa maissa viime vuosikymmeninä.

Tuloerojen kehitys Yhdysvalloissa ja Euroopassa

• Yhdysvallat: Tuloerot ovat kasvaneet merkittävästi 1980-luvun lopusta lähtien. Gini-kerroin, joka mittaa tulojen epätasa-arvoisuutta, on noussut selvästi. Yhdysvalloissa tulojen ja varallisuuden keskittyminen on johtanut siihen, että rikkain 1 %:a väestöstä omistaa yhä suuremman osan kansallisesta varallisuudesta.
• Eurooppa: Vaikka tuloerot Euroopassa ovat keskimäärin pienemmät kuin Yhdysvalloissa, monet Euroopan maat ovat kokeneet tuloerojen kasvua. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa tuloerot ovat lisääntyneet merkittävästi 1980-luvulta lähtien, kun taas Pohjoismaat ovat säilyttäneet suhteellisesti pienemmät tuloerot, vaikkakin myös siellä on havaittu kasvavaa epätasa-arvoa​.

Kateuden ja tyytymättömyyden lisääntyminen tuloerojen kasvaessa

Von Wrightin huomio siitä, että suhteellisten tuloerojen kasvu johtaa kateuden ja tyytymättömyyden lisääntymiseen, on saanut vahvistusta useista tutkimuksista ja yhteiskunnallisista havainnoista.

• Psykologinen vaikutus: Suuret tuloerot voivat lisätä sosiaalista vertailua ja kateutta, mikä heikentää yksilöiden hyvinvointia. Tutkimukset osoittavat, että ihmiset kokevat enemmän stressiä ja tyytymättömyyttä, kun he havaitsevat merkittäviä eroja omassa taloudellisessa tilanteessaan verrattuna muihin​.
  
• Sosiaalinen koheesio: Kasvavat tuloerot voivat heikentää sosiaalista koheesiota ja yhteisöllisyyttä. Yhteiskunnat, joissa tuloerot ovat suuret, kokevat usein enemmän sosiaalista eristyneisyyttä ja vähäisempää yhteisön tukea, mikä voi lisätä rikollisuutta ja vähentää luottamusta instituutioihin​.

(On syytä huomata, että rikollisuus liittyy pääasiassa suhteellisiin eroihin tuloissa ja varallisuudessa, eikä niinkään absoluuttisiin määriin.)

Kotiläksy

Georg Henrik von Wrightin analyysi tuloeroista ja niiden vaikutuksista inhimillisiin arvoihin on osoittautunut osuvaksi.

Anssi H. Manninen (aka "Kant II") 

PS. Asian nostaminen esiin selittää sen, miksi vasemmistopiireissä eräät henkilöt "omaksuivat Tiede ja ihmisjärki -teoksen pyhkäksi kirjakseen." [1]

1. Georg Henrik von Wright – Modernin ajan ajattelija, s. 204