John Henry Newman ja The Idea of a University

 

John Henry Newman (1801–1890) oli englantilainen teologi, filosofi ja kardinaali, joka vaikutti merkittävästi sekä anglikaaniseen että katoliseen kirkkoon. Häntä pidetään yhtenä 1800-luvun merkittävimmistä kristillisistä ajattelijoista, ja hänet kanonisoitiin katolisen kirkon pyhimykseksi vuonna 2019.

Newman syntyi Lontoossa vuonna 1801 ja opiskeli Oxfordin yliopistossa, missä hänestä tuli anglikaanipappi. Hän oli siis alun perin osa anglikaanista kirkkoa ja kuului niin sanottuun Oxfordin liikkeeseen, joka pyrki palauttamaan anglikaanisen kirkon liturgisia ja teologisia perinteitä lähemmäksi katolisuutta. Vuonna 1845 Newman teki merkittävän päätöksen ja loikkasi katoliseen leiriin. Hänet vihittiin katoliseksi papiksi vuonna 1847, ja hänestä tuli kardinaali vuonna 1879.

Newman kirjoitti kuuluisan teoksen The Idea of a University (1852), jossa hän korosti, että yliopiston tehtävä on edistää älyllistä kehitystä, moraalista kuria ja kokonaisvaltaista ihmiseksi kehittymistä, ei vain ammatillista pätevyyttä (PDF-tiedosto ladattavissa täältä).

Newmanin visio optimaalisesta yliopistosta voidaan tiivistää seuraaviin keskeisiin teemoihin:

1. Älyllinen vapaus ja kriittinen ajattelu

Newmanin mukaan yliopiston keskeinen tehtävä on edistää opiskelijoiden älyllistä vapautta ja kriittistä ajattelua. Yliopiston tulee olla paikka, jossa opiskelijat voivat vapaasti tutkia, arvioida ja keskustella erilaisista ideoista ja näkökulmista ilman ennakkoluuloja tai ulkopuolisia rajoitteita. Tämä vapaus on välttämätön, jotta opiskelijat voivat kehittää kykyään ajatella itsenäisesti ja tehdä järkeviä, eettisiä päätöksiä.

2. Kokonaisvaltainen sivistys

Newman korosti, että yliopiston pitää tarjoata laajapohjaista, liberaalia koulutusta, joka ei rajoitu vain yhteen tieteenalaan tai ammatilliseen valmistautumiseen. Yliopiston tulee tarjota opiskelijoille mahdollisuus oppia monipuolisesti eri tieteenaloja, kuten filosofiaa, teologiaa, kirjallisuutta, luonnontieteitä ja humanistisia tieteitä. Tällainen laaja-alainen sivistys auttaa opiskelijoita ymmärtämään maailmaa kokonaisvaltaisesti ja kehittämään heidän kykyään yhdistää tietoa eri aloilta.

3. Moraalinen ja eettinen kasvatus

Newman katsoi, että yliopiston tehtävä ei rajoitu vain älylliseen kehitykseen, vaan sen tulee myös edistää opiskelijoiden moraalista ja eettistä kasvua. Yliopiston tulee olla paikka, jossa opiskelijat oppivat hyveitä, kuten rehellisyyttä, vastuullisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tämä moraalinen kasvatus on olennainen osa yliopiston tehtävää, sillä se valmistaa opiskelijoita toimimaan yhteiskunnassa eettisinä ja vastuullisina kansalaisina.

4. Uskon ja järjen harmonia

Newmanin visiossa yliopisto pyrkii yhdistämään uskon ja järjen. Hän katsoi, että tiede ja uskonto eivät ole keskenään ristiriidassa, vaan ne voivat täydentää toisiaan ja yhdessä johtaa syvempään totuuden ymmärtämiseen. Yliopiston tulee olla paikka, jossa opiskelijat voivat tutkia ja arvostaa sekä tieteellistä että uskonnollista tietoa tasavertaisesti ja nähdä niiden välinen harmonia.

5. Yliopistoyhteisön merkitys

Yliopisto on myös yhteisö, jossa opiskelijat oppivat yhdessä ja toisiltaan. Newman korosti, että yliopistoyhteisö on tärkeä osa opiskelijoiden kehitystä, sillä se tarjoaa heille mahdollisuuden osallistua älylliseen ja moraaliseen vuorovaikutukseen muiden kanssa. Yliopistoyhteisö edistää yhteistyötä, vuoropuhelua ja yhteisten arvojen kehittämistä, mikä rikastuttaa opiskelijoiden oppimiskokemusta.

6. Akateeminen autonomia

Lopuksi Newman korosti, että yliopiston tulee olla akateemisesti autonominen, jotta se voi keskittyä tiedon ja totuuden etsimiseen ilman ulkopuolisten vaikutteiden, kuten poliittisten tai taloudellisten intressien, häiritsevää vaikutusta. Tämä autonomia on välttämätön yliopiston tehtävän toteuttamiseksi puhtaasti älyllisen ja moraalisen kehityksen paikkana.

Kotiläksy

John Henry Newmanin visio korostaa yliopiston roolia paikkana, jossa yhdistyvät älyllinen vapaus, laaja-alainen sivistys, moraalinen kasvatus, uskon ja järjen harmonia, yhteisöllisyys ja akateeminen autonomia. Newmanin yliopisto ei ole pelkästään ammatilliseen koulutukseen keskittyvä laitos, vaan se on paikka, jossa opiskelijat kehittyvät kokonaisvaltaisiksi ihmisiksi, jotka eivät ainoastaan hanki tietoa, vaan myös oppivat ymmärtämään ja arvostamaan totuutta, hyvyyttä ja kauneutta kaikissa sen muodoissa. 

Anssi H. Manninen (aka "Kant II")

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ristiriidan periaate

Alun perin tarkoituksenani oli avata tämä blogi kirjoitussarjalla nimeltään ”Humen ongelman lopullinen ratkaisu”, mutta päätinkin ensimmäisenä pureutua laajasti väärinymmärrettyyn ristiriidan periaatteeseen . Huomasin, että samaa virheellistä tulkintaa toistetaan myös oppikirjoissa, ja itsekin myönnän auliisti, että ymmärsin sen todellisen merkityksen vasta tutustuttuani Kantin logiikan luentoihin (Kant I. Lectures on Logic . Cambridge University Press, 2004). Ristiriidan periaate, joka määrittelee, että mihinkään olioon ei voi kuulua sen kanssa ristiriidassa olevaa predikaattia , on kaiken totuuden yleinen negatiivinen kriteeri. Tämä periaate voi olla hyödyllinen myös positiivisessa mielessä, totuuden tunnistamisessa. Olipa analyyttinen arvostelma kieltävä tai myöntävä, sen totuus tulee aina olla riittävästi tunnistettavissa ristiriidan periaatteen mukaisesti. Kun sisällytämme objektin kognition käsitteenä ja ajattelemme siinä, on aina oikein kieltää sen vastakohta, kun taas ...
Lue lisää

Olympialaisten avajaisseremoniassa ei seiso Raamatun kultainen vasikka

Kuva
    Kuten aiemmin mainittua, kristillinen oikeisto ja konservatiivikristityt ovat raivoissaan eilisten avajaisten johdosta. Ja uusia salaliittoteorioita syntyy somessa kuin sieniä sateella. Eräät ovat väittäneet, että oheisessa kuvassa on kultainen vasikka. Koska tämä olisi suoranainen keskisormen näyttö kristittyjen suuntaan, suoritin koneellisen kuva-analyysin ja lopputulokset ovat seuraavanlaiset: Analyysi 1: Käytännössä sataprosenttisella varmuudella kuvassa ei ole kultainen vasikka. Analyysi 2: Kuvassa ei näytä myöskään olevan Eiffel-tornin läheisyydessä sijaitseva Paul Jouven patsas Härkä ja peura . Absoluuttinen varmuus vaatisi tarkempaa analyysia korkearesoluutioisesta kuvasta, mutta kuvassa on selvästi nähtävissä kahden erikokoisen eläimen veistokset, joista suurempi on härkä ja pienempi on joku toinen eläin. Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Kant-tutkimus kärsii heikosta tilasta (synteettinen a priori)

Tieteenalana Kant-tutkimus kärsii heikosta tilasta, erityisesti käsitteen "synteettinen a priori " ympärillä vallitsevan hämmennyksen vuoksi. Kantin filosofia on tunnetusti äärimmäisen vaikeaselkoista, mikä on johtanut lukuisiin väärinymmärryksiin. Tämä pätee myös niihin, jotka ovat vuosikymmeniä tutkineet – tai pikemminkin yrittäneet tutkia – Kantin filosofiaa. Tässä lyhyessä kirjoituksessa demonstroin Kant-tutkimuksen heikkoa tilaa käsitteen "synteettisen a priori " ympärillä vallitsevan hämmennyksen avulla. Seuraava Ensyklopedia Logosista napattu lainaus heijastaa hyvin tätä tilannetta: "Varsinkin matematiikan synteettis-apriorinen luonne on ollut vilkkaan keskustelun kohteena – fysiikan ei niinkään, ehkä siksi, että väite tuntuu jo lähtökohtaisesti vaikealta hyväksyä." Tämän lainauksen tarkoituksena ei ole arvostella sen kirjoittajaa, vaan sen avulla haluan kiinnittää huomiota siihen, kuinka laajalle levinneitä virhekäsitykset ovat. Suurin osa Ka...
Lue lisää