Katolinen kirkko ja ihmeet

Katolinen kirkko on ainutlaatuinen siinä mielessä, että sillä on erittäin systemaattinen, tieteellinen ja teologinen prosessi väitettyjen ihmeiden tutkimiseksi ja tunnustamiseksi. Heidän virallinen määritelmänsä ihmeelle on tapahtuma, joka ylittää luonnolliset selitykset ja joka attribuoidaan Jumalan suoraan toimintaan. Yleisimmin tunnetut ihmeet liittyvät parantumisiin, jotka tapahtuvat tavalla, joka ei ole selitettävissä parhaalla saatavilla olevalla lääketieteellisellä tiedolla. Yksi tunnetuimmista ja perinpohjaisimmasti tutkituista tapauksista on Bernadette Moriaun parantuminen vuonna 2008.

Käydään ensin pääpiirteittäin läpi väitettyihin ihmeisiin liittyvä tutkimusprosessi ja sen jälkeen pureudumme Bernadette Moriaun tapaukseen. 

1. Alustava tutkimus:

   • Kun väitetty ihme raportoidaan, paikallinen piispa aloittaa tutkimuksen. Tämä voi sisältää asiantuntijoiden, kuten lääkäreiden ja teologien, lausuntojen hankkimisen.
   • Todistajat kuullaan ja kaikki asiaankuuluvat todisteet kerätään.

2. Vatikaanin prosessi:

   • Jos paikallinen tutkimus tukee väitettä, asia lähetetään Vatikaaniin, jossa se arvioidaan tarkasti esimerkiksi Uskonopin kongregaatiossa ja Pyhien asioiden kongregaatiossa.
   • Lääketieteellinen neuvosto (Consulta Medica) arvioi parantumisihmeiden osalta, onko tapahtuma lääketieteellisesti selitettävissä. Tämä vaihe on tärkeä objektiivisuuden varmistamiseksi.
   • Teologinen komitea arvioi, onko tapahtuma sopusoinnussa katolisen uskon kanssa ja voidaanko se katsoa Jumalan toiminnaksi.

3. Päätös:

   • Lopullinen päätös ihmeen tunnustamisesta tehdään paavin johdolla, ja tämä päätös edellyttää, että tapahtuma täyttää kaikki kirkon asettamat kriteerit.

Bernadette Moriau

1. Henkilö: Bernadette Moriau syntyi vuonna 1939 Ranskassa. Hän toimi nunnana ja kärsi neljäkymmentä vuotta vakavasta iskiashermokivusta ja muista selkävaivoista, jotka rajoittivat hänen liikuntakykyään.
2. Sairaus: Hänellä diagnosoitiin cauda equina -oireyhtymä (CES), joka aiheutti hermokipuja, halvauksia ja inkontinenssia. CES on harvinainen mutta vakava tila, joka johtuu lannerangan alaosassa olevan hermojuuren nipun (cauda equina) puristumisesta. Bernadette käytti pyörätuolia ja oli riippuvainen vahvoista kipulääkkeistä.

Pyhiinvaellus ja parantuminen

1. Lourdesin pyhiinvaellus: Vuonna 2008 Bernadette matkusti Lourdesiin osallistumaan pyhiinvaellukseen, jossa hän myös osallistui sairaanvoitelun sakramenttiin ja rukoili parantumista.
2. Parantuminen: Heti palattuaan kotiin Bernadette koki äkillisen ja täydellisen kipujen katoamisen. Hän pystyi seisomaan, kävelemään ja liikkumaan ilman apuvälineitä ja lääkkeitä.

Tutkimus ja tunnustus

1. Lääketieteellinen tutkimus: Parantumista tutkittiin perinpohjaisesti. Tutkimus sisälsi 14 lääkärin ja muun asiantuntijan komission, jotka tarkastelivat Bernadetten lääketieteellistä historiaa, ennen ja jälkeen tapahtunutta parantumista.
2. Lääketieteellinen neuvosto: Lourdesin kansainvälinen lääketieteellinen neuvosto (CMIL) tutki tapauksen ja totesi, että parantumiselle ei ollut lääketieteellistä selitystä.
3. Hiippakunnan tutkimus: Tapaus siirrettiin paavi Benedictus XVI:n aikaan Beauvais'n hiippakunnan piispan arvioitavaksi. Piispa Jacques Benoit-Gonnin perusti teologisen komitean tutkimaan parantumisen hengellisiä ja teologisia aspekteja.
4. Virallinen tunnustus: 11. helmikuuta 2018 piispa Jacques Benoit-Gonnin julisti virallisesti Bernadette Moriaun parantumisen ihmeeksi, joka tunnustettiin katolisen kirkon toimesta.

Mainittakoon lopuksi, että Bernadette Moriaun parantuminen on virallisesti tunnustettu 70. ihmeeksi Lourdesissa, ja se on samalla viimeisin virallisesti tunnustettu ihme Lourdesin pyhiinvaelluskohteessa. Lourdesin historia ihmeparantumisten paikkana juontaa juurensa vuoteen 1858, jolloin Neitsyt Marian ilmestysten kerrotaan tapahtuneen Bernadette Soubirousille.

Anssi H. Manninen (aka "Kant II")