Kokeellinen tutkimusote yhteiskuntatieteissä

Avainsanat: kokeellinen tutkimus, yhteiskuntatieteet, ekologinen validiteetti, Hawthorne-efekti

Jatkoin tänään Syistä selityksiin – Kausaalisuus ja selittäminen yhteiskuntatieteissä -teoksen tutkailua. Kirjan viimeisessä luvussa Jaakko Kuorikoski ja Samuli Reijula käsittelevät kokeellista yhteiskuntatiedettä, ja heidän mukaansa ”eräät yhteiskuntateoreettiset ja metodologiset suuntaukset ovat suorastaan vihamielisiä koko ajatukselle.” Tämä siitä syystä, että ”[a]jatusta ihmisestä autonomisena, ainutkertaisena ja sosiaaliseen todellisuuteen holistisesti upotettuna toimijana ei ole helppo sovittaa yhteen universaaleja lainalaisuuksia testaavien laboratoriokokeiden mielikuvan kanssa.”

Pureudutaan asiaan. Käydään ensin läpi peruskauraa ja jatkokirjoituksessa käsittelemme kuuluisaa Stanfordin vankilakoetta, joka toimikoon varoittavana esimerkkinä metodologisista ja eettisistä sudenkuopista yhteiskuntatieteellisissä kokeissa.

Kokeellinen tutkimusote on tieteellinen menetelmä, jossa tutkija manipuloi yhtä tai useampaa riippumatonta muuttujaa ja tarkkailee sen vaikutuksia riippuvaan muuttujaan. Se mahdollistaa kausaali- eli syy-seuraussuhteiden selvittämisen, koska se kontrolloi mahdollisia häiriötekijöitä ja käyttää satunnaistamista ryhmien jakamisessa. Kokeellisen tutkimusotteen avulla pyritään varmistamaan, että havaittu vaikutus johtuu nimenomaan manipuloidusta muuttujasta eikä ulkopuolisista tekijöistä. Kokeellisia tutkimuksia käytetään laajasti esimerkiksi luonnontieteissä, lääketieteessä ja psykologiassa, ja niiden avulla pyritään ymmärtämään kausaalisuhteita eri ilmiöiden välillä.

Kokeellisen tutkimusotteen käyttö yhteiskuntatieteissä

1. Satunnaistetut kontrolloidut kokeet (randomized controlled trials, RCT):

   • Toteutus: Osallistujat jaetaan satunnaisesti kokeelliseen ryhmään ja kontrolliryhmään. Kokeellisessa ryhmässä tutkittava muuttuja (esim. politiikka tai interventio) otetaan käyttöön, kun taas kontrolliryhmässä pidättäydytään muutoksista tai käytetään plaseboa (lumeinterventio). Plasebon luominen yhteiskunnallisissa kokeissa on usein paljon haastavampaa kuin esimerkiksi lääketutkimuksissa.
   • Esimerkki: Tutkitaan työllistämisohjelman vaikutusta työttömien työllistymiseen jakamalla osallistujat satunnaisesti ohjelmaan osallistuvaan ryhmään ja kontrolliryhmään, joka ei saa erityistä tukea.

2. Kenttäkokeet (field experiments):

   • Toteutus: Kokeet suoritetaan luonnollisessa ympäristössä, jolloin osallistujat eivät välttämättä tiedä osallistuvansa tutkimukseen. Tämä lisää tutkimuksen ekologista validiteettia. Tämä tarkoittaa sitä, kuinka hyvin tutkimuksen tulokset ovat yleistettävissä todellisiin, luonnollisiin olosuhteisiin.
   • Esimerkki: Tutkitaan äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi suunnatun kampanjan tehokkuutta lähettämällä satunnaisesti valituille kotitalouksille erilaisia muistutuksia äänestämisestä.

3. Laboratoriokokeet:

   • Toteutus: Osallistujat tuodaan kontrolloituun ympäristöön, kuten yliopiston laboratorioon, jossa manipuloidaan tiettyjä muuttujia ja mitataan niiden vaikutuksia.
   • Esimerkki: Tutkitaan ryhmädynamiikkaa ja johtajuutta simuloimalla työtilannetta laboratoriossa ja havainnoimalla osallistujien käyttäytymistä erilaisissa johtamistilanteissa.

Mahdolliset sudenkuopat ja haasteet

1. Ekologinen validiteetti:

   • Haaste: Laboratoriokokeissa saavutettu kontrolli voi heikentää tulosten sovellettavuutta todellisiin tilanteisiin.
   • Ratkaisu: Kenttäkokeet ja realististen simulaatioiden käyttö voivat parantaa ekologista validiteettia.

2. Eettiset kysymykset:

   • Haaste: Manipulaatioiden vaikutukset voivat aiheuttaa haittaa osallistujille tai yhteisöille. Esimerkiksi tuloerojen tutkiminen voi johtaa ryhmien epätasa-arvoiseen kohteluun.
   • Ratkaisu: Eettisten periaatteiden ja komiteoiden määräysten noudattaminen sekä osallistujien informoitu suostumus ovat olennaisia.

3. Satunnaistamisen vaikeudet:

   • Haaste: Satunnaistaminen voi olla haastavaa tietyissä yhteiskuntatieteellisissä konteksteissa, kuten koulujen tai kokonaisten yhteisöjen tutkimuksissa.
   • Ratkaisu: Käytetään satunnaistettuja lohkokokeita (cluster-randomized trials), joissa satunnaistaminen tapahtuu ryhmätasolla.

4. Hawthorne-efekti:

   • Haaste: Osallistujat saattavat muuttaa käyttäytymistään tietäessään olevansa osa kokeellista tutkimusta.
   • Ratkaisu: Suoritetaan piilokokeita (concealed experiments), joissa osallistujat eivät tiedä osallistuvansa kokeeseen.

5. Yleistettävyys:

   • Haaste: Pienissä kokeellisissa tutkimuksissa saadut tulokset eivät välttämättä ole yleistettävissä laajempiin populaatioihin.
   • Ratkaisu: Suoritetaan useita toistokokeita eri populaatioissa ja konteksteissa sekä meta-analyyseja yleistettävyyden parantamiseksi.

Anssi H. Manninen (aka "Kant II")