Luterilaisuuden nousu Suomen valtionuskonnoksi – Follow the money: Osa I

Kirkkohistorian emeritusprofessori Kaarlo Arffman on vastikään todennut, että ”katolinen kirkko on verrattomasti lähimpänä sitä, miten varhainen kirkko uskoi pysyvänsä oikealla tiellä.” (Arffman 2022). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että katolilaisuus olisi ”aidompi” kristinusko kuin luterilaisuus. Kyseessä on varsin poleeminen väite, kun otetaan huomioon se tosiasia, että vuoden 2023 lopussa evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului noin 63,6 %:a Suomen väestöstä, mikä tarkoittaa noin 3,6 miljoonaa ihmistä.

Sanonta "follow the money" tuli tunnetuksi Watergate-skandaalin yhteydessä, jossa toimittajat seurasivat rahavirtoja paljastaakseen skandaalin keskeiset toimijat. Käsillä olevassa tapauksessa jäljet johtavat suoraan sylttytehtaalle, nimittäin kuningas Kustaa Vaasan rahakirstuihin. Alkuun käsittelemme yleisellä tasolla luterilaisuuden nousua Suomessa.

Historiallinen tausta

Luterilaisuuden nousu Suomessa liittyy läheisesti laajempiin eurooppalaisiin uskonnollisiin ja poliittisiin kehityksiin, erityisesti reformaation liikkeeseen 1500-luvulla. Seuraavat tekijät ovat keskeisiä luterilaisuuden nousussa Suomen valtionuskonnoksi:

1. Reformaatio ja Martti Lutherin vaikutus:

   • Reformaatio alkoi Saksassa vuonna 1517, kun Martti Luther esitti 95 teesiään, jotka kyseenalaistivat katolisen kirkon oppeja ja käytäntöjä. Vaikka perinteinen tarina kertoo Lutherin naulanneen teesit Wittenbergin kirkon oveen, historiallinen tutkimus viittaa siihen, että hän todennäköisesti lähetti ne paikallisille kirkon viranomaisille.
   • Lutherin opit levisivät nopeasti Pohjois-Eurooppaan, mukaan lukien Ruotsiin, jonka valtakuntaan Suomi tuolloin kuului.

2. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan tuki:

   • Kustaa Vaasa (hallitsi 1523–1560) tuki reformaatiota ja luterilaisuutta, koska hän näki siinä mahdollisuuden vahvistaa omaa valtaansa ja irrottautua katolisen kirkon vaikutusvallasta.
   • Ruotsin kirkon ja valtion erottaminen katolisesta kirkosta antoi kuninkaalle mahdollisuuden takavarikoida kirkon omaisuutta ja lisätä siten valtakunnan varoja.

3. Kirkkokielen muutos ja kansan koulutus:

   • Luterilaisuuden myötä jumalanpalvelukset ja uskonnolliset tekstit alettiin kääntää kansankielelle, suomeksi ja ruotsiksi. Tämä edisti lukutaidon leviämistä ja vahvisti kansallista identiteettiä.
   • Mikael Agricola, Suomen kirjakielen isä, oli keskeinen hahmo suomen kielen kehittämisessä ja luterilaisen opetuksen levittämisessä.

4. Poliittiset ja sotilaalliset tekijät:

   • Reformaatio tapahtui aikana, jolloin Ruotsi oli sekä sotilaallisesti että poliittisesti vahva. Ruotsin kuningasvalta pyrki lujittamaan otettaan valtakunnasta ja estämään ulkopuolisten, erityisesti katolisten valtioiden, vaikutusvallan.
   • Tässä kontekstissa luterilaisuus tarjosi ideologisen tuen kansalliselle yhtenäisyydelle ja itsenäisyydelle.

Paikalliset tekijät Suomessa

1. Kirkon ja valtion yhteistyö:
   • Luterilainen kirkko ja valtio tekivät tiivistä yhteistyötä koulutuksen, köyhäinhoidon ja hallinnon järjestämisessä. Kirkko toimi merkittävänä yhteiskunnallisena toimijana ja vahvisti näin asemaansa.
2. Sosiaalinen kontrolli ja yhteisöllisyys:
   • Luterilainen kirkko auttoi luomaan sosiaalista järjestystä ja yhteisöllisyyttä Suomessa. Kirkkoherrat toimivat usein paikallisyhteisön johtajina ja moraalisina auktoriteetteina.

Luterilaisuuden vahvistuminen

Luterilaisuus vakiintui Suomen valtionuskonnoksi, kun Suomi kuului Ruotsin valtakuntaan. Tämä jatkui myös Venäjän vallan aikana 1800-luvulla, kun Suomi sai autonomian ja luterilainen kirkko säilytti asemansa merkittävänä yhteiskunnallisena instituutiona.

Anssi H. Manninen (aka "Kant II")