Moderni kokeellinen psykologia ja intentionaalisuus

 

Jatketaan vielä aiheesta. Husserlin kritiikki kohdistui siis erityisesti siihen, että hänen aikansa kokeellinen psykologia sivuutti ihmismielen intentionaalisuuden eli tietoisuuden suuntautuneisuuden. Tiede ei kuitenkaan koskaan seiso paikallaan. Moderni kokeellinen psykologia on vastannut tähän kritiikkiin monin tavoin, pyrkien integroimaan intentionaalisuuden ja laajemman käsityksen tietoisuudesta tutkimusmetodeihinsa. Annetaan siis tälle poppollle lyhyen "puolustuspuheenvuoron" mahdollisuus. Esittelen seuraavassa pintapuolisesti muutamia edistysaskelmia kokeellisen psykologian rintamalla. Palataan sitten Husserlin fenomenologian pariin.

1. Kognitiivisen psykologian nousu

  • Kognitiivinen psykologia: 1950- ja 1960-luvuilla syntynyt kognitiivinen psykologia voidaan nähdä osittain vastauksena Husserlin kaltaisten ajattelijoiden kritiikkiin. Kognitiivinen psykologia keskittyy siihen, miten mieli prosessoi tietoa, ja se ottaa huomioon, että tietoisuus ei ole pelkästään passiivinen ärsykkeiden vastaanottaja, vaan aktiivinen toimija, joka suuntautuu ja tulkitsee maailmaa.

    • Esimerkki: Kognitiivisen psykologian klassinen tutkimus on Donald Broadbentin suodatinteoria, joka käsittelee valikoivaa tarkkaavaisuutta. Tämä teoria korostaa, että ihmiset eivät vastaanota kaikkea ympärillään olevaa informaatiota samalla tavalla, vaan heidän tietoisuutensa suuntautuu aktiivisesti tiettyihin ärsykkeisiin, jolloin osa tiedosta suodatetaan pois. Tämä heijastaa Husserlin ajatusta siitä, että tietoisuus on intentionaalista ja suuntautunutta.

2. Kokeellinen tietoisuustutkimus

  • Tietoisuustutkimus: 1990-luvulta lähtien on syntynyt uudenlainen kiinnostus tietoisuuden tutkimukseen kokeellisessa psykologiassa, usein viitaten "tietoisuuden uuteen tieteeseen". Tietoisuustutkijat pyrkivät ymmärtämään, miten tietoisuus syntyy ja miten se suuntautuu kohti erilaisia kokemuksia ja objekteja.

    • Esimerkki: Francis Crickin ja Christof Kochin tutkimukset neuronaalisista korrelaateista (neural correlates of consciousness, NCC) pyrkivät ymmärtämään, mitkä aivotoiminnot liittyvät tiettyihin tietoisuuden tiloihin ja havaintoihin. Vaikka tämä tutkimus on empiiristä, se ottaa huomioon, että tietoisuus ei ole pelkästään passiivinen tila, vaan se on suuntautunut kohti tiettyjä kokemuksia – esimerkiksi, mitä tapahtuu aivoissa, kun henkilö tietoisesti havaitsee punaisen värin.

3. Emotionaalinen ja motivoitu tarkkaavaisuus

  • Emotionaalinen ja motivoitu tarkkaavaisuus: Moderni kokeellinen psykologia on myös alkanut tutkia, miten emotionaaliset ja motivoivat tekijät vaikuttavat siihen, mihin tietoisuus suuntautuu. Tämäkin liittyy Husserlin ajatukseen siitä, että tietoisuus on aktiivista ja intentionaalista.

    • Esimerkki: Tutkimukset emotionaalisesti latautuneiden ärsykkeiden, kuten uhkaavien kasvojen, vaikutuksesta tarkkaavaisuuteen osoittavat, että ihmiset suuntaavat huomiotaan voimakkaammin kohti emotionaalisesti merkittäviä ärsykkeitä. Tämä tarkoittaa, että tietoisuus on intentionaalisesti suuntautunut kohti asioita, joilla on emotionaalinen merkitys, mikä resonoi Husserlin ajatuksen kanssa tietoisuuden aktiivisesta luonteesta.

4. Intentionalisuus ja muistitutkimus

  • Muistin intentionaalisuus: Moderni muistitutkimus on myös alkanut tarkastella muistin intentionaalisuutta – eli sitä, että muistaminen ei ole vain menneiden tapahtumien passiivista uudelleenaktivoitumista, vaan aktiivinen prosessi, jossa tietoisuus suuntautuu kohti tiettyjä muistoja tietyssä kontekstissa.

    • Esimerkki: Muistitutkimuksessa on havaittu, että ihmisten muistot ovat usein muokattuja ja täynnä intentionaalisia painotuksia, riippuen siitä, mitä he pitävät tärkeänä tai merkityksellisenä. Kun henkilö muistelee tiettyä tapahtumaa, hänen muistinsa ei ainoastaan tuo esiin tapahtumaan liittyviä tosiasioita, vaan myös sen merkityksen ja tunteet, jotka liittyivät kyseiseen tilanteeseen. Tämä heijastaa Husserlin käsitystä siitä, että tietoisuus ei ole pelkkää menneiden tapahtumien toistamista, vaan aktiivista suuntautumista kohti näiden tapahtumien kokemuksellista merkitystä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että moderni kokeellinen psykologia on monin tavoin pyrkinyt vastaamaan Husserlin esittämään kritiikkiin, että tietoisuuden intentionaalisuus unohdettiin aikaisemmissa psykologisissa lähestymistavoissa. 

Anssi H. Manninen (aka "Kant II")

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ristiriidan periaate

Alun perin tarkoituksenani oli avata tämä blogi kirjoitussarjalla nimeltään ”Humen ongelman lopullinen ratkaisu”, mutta päätinkin ensimmäisenä pureutua laajasti väärinymmärrettyyn ristiriidan periaatteeseen . Huomasin, että samaa virheellistä tulkintaa toistetaan myös oppikirjoissa, ja itsekin myönnän auliisti, että ymmärsin sen todellisen merkityksen vasta tutustuttuani Kantin logiikan luentoihin (Kant I. Lectures on Logic . Cambridge University Press, 2004). Ristiriidan periaate, joka määrittelee, että mihinkään olioon ei voi kuulua sen kanssa ristiriidassa olevaa predikaattia , on kaiken totuuden yleinen negatiivinen kriteeri. Tämä periaate voi olla hyödyllinen myös positiivisessa mielessä, totuuden tunnistamisessa. Olipa analyyttinen arvostelma kieltävä tai myöntävä, sen totuus tulee aina olla riittävästi tunnistettavissa ristiriidan periaatteen mukaisesti. Kun sisällytämme objektin kognition käsitteenä ja ajattelemme siinä, on aina oikein kieltää sen vastakohta, kun taas ...
Lue lisää

Olympialaisten avajaisseremoniassa ei seiso Raamatun kultainen vasikka

Kuva
    Kuten aiemmin mainittua, kristillinen oikeisto ja konservatiivikristityt ovat raivoissaan eilisten avajaisten johdosta. Ja uusia salaliittoteorioita syntyy somessa kuin sieniä sateella. Eräät ovat väittäneet, että oheisessa kuvassa on kultainen vasikka. Koska tämä olisi suoranainen keskisormen näyttö kristittyjen suuntaan, suoritin koneellisen kuva-analyysin ja lopputulokset ovat seuraavanlaiset: Analyysi 1: Käytännössä sataprosenttisella varmuudella kuvassa ei ole kultainen vasikka. Analyysi 2: Kuvassa ei näytä myöskään olevan Eiffel-tornin läheisyydessä sijaitseva Paul Jouven patsas Härkä ja peura . Absoluuttinen varmuus vaatisi tarkempaa analyysia korkearesoluutioisesta kuvasta, mutta kuvassa on selvästi nähtävissä kahden erikokoisen eläimen veistokset, joista suurempi on härkä ja pienempi on joku toinen eläin. Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Kant-tutkimus kärsii heikosta tilasta (synteettinen a priori)

Tieteenalana Kant-tutkimus kärsii heikosta tilasta, erityisesti käsitteen "synteettinen a priori " ympärillä vallitsevan hämmennyksen vuoksi. Kantin filosofia on tunnetusti äärimmäisen vaikeaselkoista, mikä on johtanut lukuisiin väärinymmärryksiin. Tämä pätee myös niihin, jotka ovat vuosikymmeniä tutkineet – tai pikemminkin yrittäneet tutkia – Kantin filosofiaa. Tässä lyhyessä kirjoituksessa demonstroin Kant-tutkimuksen heikkoa tilaa käsitteen "synteettisen a priori " ympärillä vallitsevan hämmennyksen avulla. Seuraava Ensyklopedia Logosista napattu lainaus heijastaa hyvin tätä tilannetta: "Varsinkin matematiikan synteettis-apriorinen luonne on ollut vilkkaan keskustelun kohteena – fysiikan ei niinkään, ehkä siksi, että väite tuntuu jo lähtökohtaisesti vaikealta hyväksyä." Tämän lainauksen tarkoituksena ei ole arvostella sen kirjoittajaa, vaan sen avulla haluan kiinnittää huomiota siihen, kuinka laajalle levinneitä virhekäsitykset ovat. Suurin osa Ka...
Lue lisää