Naturalismi ja materialismi vs. teleologia

”Tämän vuoksi minulla on tapana sanoa, että jopa aineellisessa luonnossa on ikään kuin kaksi valtakuntaa, jotka läpäisevät toisensa hämmentämättä ja häiritsemättä toisiaan: mahdin valtakunta, jossa kaikki voidaan selittää mekaanisesti, vaikuttavilla syillä, kun olemme päässeet riittävän syvälle sen sisään, ja viisauden valtakunta, jossa kaikki voidaan selittää niin sanoakseni arkkitehtonisesti, finaalisilla syillä, kun tunnemme riittävän hyvin niiden toiminnan. Niinpä voidaan sanoa, ei vain Lucretiuksen tavoin, että eläimet näkevät, koska niillä on silmät, vaan myös että ne ovat saaneet silmät nähdäkseen… jopa Galenos, opittuaan jonkin verran eläinten toiminnasta, oli niin hurmioitunut, että ajatteli niiden selittämisen olevan kuin hymnien laulamista jumaluuden kunniaksi. Olen usein toivonut, että kyvykäs lääketieteilijä tekisi erityisteoksen, jonka nimi – tai ainakin päämäärä – olisi Galenoksen hymni.” -- Gottfried Wilhelm Leibniz [1]

Törmäsin eilen illalla YouTubessa mielenkiintoiseen pätkään:

God is RETURNING to SCIENCE? Dr Stephen Meyer

Pohditaan tätä asiaa.

Naturalistinen ja materialistinen katsantokanta tieteessä

Naturalismi ja materialismi ovat olleet hallitsevia näkökulmia tieteellisessä tutkimuksessa jo pitkään. Näissä katsantokannoissa oletetaan, että kaikki ilmiöt voidaan selittää "luonnollisilla" syillä ja että kaikki olemassaoleva koostuu aineesta tai energiasta. Tiede nojaa havaittaviin ja toistettaviin ilmiöihin sekä tieteellisiin menetelmiin, kuten hypoteesien testaamiseen ja empiirisiin tutkimuksiin. Keskeisiä periaatteita ovat seuraavat:

1. Empiirisyys: Tieteelliset teoriat perustuvat havaintoihin ja kokeellisiin tuloksiin.
2. Falsifioitavuus: Teorioiden tulee olla testattavissa ja mahdollisesti kumottavissa uusien todisteiden myötä.
3. Toistettavuus: Kokeiden ja tutkimusten tulee olla toistettavissa ja saatujen tulosten yhdenmukaisia.
   

(Laitoin luonnollinen-sanan lainausmerkkeihin, sillä tieteenhistoria osoittaa toistuvasti, että aiemmin yliluonnollisiksi katsotut ilmiöt on myöhemmin selitetty luonnollisilla syillä. Olisi ehkä parempi puhua piiloluonnollisesta kuin yliluonnollisesta. Tällä terminologian muutoksella pyrittäisiin korostamaan, että käsityksemme luonnonlaeista on rajallinen ja jatkuvasti kehittyvä.)

Teleologinen näkökulma ja sen uusi nousu

Teleologinen näkökulma tarkastelee maailmaa ja sen ilmiöitä tarkoituksen ja päämäärän kautta. Tämä näkökulma on perinteisesti liitetty filosofiaan ja teologiaan, mutta viime vuosina se on alkanut saada enemmän huomiota myös tieteellisessä keskustelussa. Teleologian perusajatus on, että luonnon prosesseilla ja rakenteilla on päämäärät tai tarkoitukset, mikä eroaa selvästi naturalistisesta ja materialistisesta näkökulmasta, jossa korostetaan mekanistisia syitä.

Teleologisen näkökulman uusi nousu voidaan jakaa muutamaan keskeiseen kehityssuuntaan:

1. Biologian teleologiset selitykset: Evoluutiobiologiassa on käyty keskustelua siitä, ovatko tietyt biologiset ominaisuudet parhaiten selitettävissä teleologisin käsittein. Esimerkiksi tietyt rakenteelliset ominaisuudet ja käyttäytymismallit voivat näyttää olevan suunniteltuja tiettyjä tarkoituksia varten.

2. Filosofinen teleologia: Filosofit, kuten Thomas Nagel, ovat esittäneet argumentteja, jotka haastavat naturalistisen selityksen riittävyyden, väittäen, että tietyt tietoisuuden ja tarkoituksen ilmiöt viittaavat teleologisiin selityksiin.

3. Teleologiset argumentit kosmologiassa: Universumin hienosäätöargumentit ja muut kosmologiset väitteet ovat saaneet huomiota, mikä viittaa siihen, että universumi saattaa olla järjestetty tietyllä tarkoituksella tai päämäärällä.

4. Monitieteellinen lähestymistapa: Yhä useammin tutkijat yhdistävät teleologisia näkökulmia tieteellisiin tutkimuksiin. Tämä voi tapahtua esimerkiksi eettisten kysymysten yhteydessä, joissa pohditaan tieteellisten innovaatioiden tarkoitusta ja päämääriä.

Käytännön esimerkkejä

• Biologiset funktiot: Monet biologit käsittelevät solujen ja elinten toimintoja teleologisesti, puhuen niiden "tarkoituksesta" selviytymisessä ja lisääntymisessä.
• Antropinen periaate: Kosmologiassa esitetään, että universumin fysikaaliset vakiot näyttävät olevan hienosäädettyjä elämän mahdollistamiseksi, mikä voi viitata teleologisiin selityksiin.
• Etiikan teleologia: Bioetiikassa keskustellaan siitä, mikä on tiettyjen lääketieteellisten toimenpiteiden tai teknologioiden tarkoitus ja miten ne palvelevat ihmiskunnan parasta.

Kotiläksy

Teleologisen näkökulman uusi nousu tieteessä on monitahoinen ilmiö, joka haastaa perinteiset naturalistiset ja materialistiset katsantokannat. Tämä dialogi voi rikastuttaa molempia alueita, kunhan säilytetään kriittinen ja avoin mieli. Yhä useammat tutkijat ja filosofit pyrkivät rakentamaan siltoja näiden kahden perinteisesti erillään olleen näkökulman välillä, ja tämä kehitys voi tarjota uusia näkemyksiä ja syvempää ymmärrystä monista maailmankaikkeuden ja ihmisyyden peruskysymyksistä.

Anssi H. Manninen (aka "Kant II")

1. Filosofisia tutkielmia, s. 234-235