Ruoan arvonlisäveroa ei tulisi korottaa

Kävin juuri tutkailemassa Ylen uutisia ja silmääni pisti otsikko ”Ekonomistit kannustavat hallitusta nostamaan ruoan arvonlisäverotusta”. Ylen haastattelemat taloustieteilijät ovat asiassa hakoteillä. Lyhyt analyysi seuraa.

Taloudellinen tehokkuus ja resurssien allokointi

Yksi keskeinen argumentti ruoan arvonlisäveron (alv) korottamisen puolesta on, että erilaiset alv-kannat asettavat toimialat epätasa-arvoiseen asemaan ja voivat johtaa resurssien epäoptimaaliseen allokointiin. Yhtenäinen alv-kanta voisi vähentää markkinoiden vääristymiä ja johtaa taloudellisesti tehokkaampaan resurssien jakautumiseen.

Tämä argumentti lienee talousteorian kannalta perusteltu, mutta se jättää huomiotta ruoan kulutuksen erityispiirteet. Ruoka on perustarve, ja sen hintojen nousu vaikuttaa suoraan kaikkien kotitalouksien, erityisesti pienituloisten, elämään. Vaikka yhtenäinen alv-kanta saattaisi teoriassa edistää taloudellista tehokkuutta, se voisi samalla kasvattaa sosiaalista eriarvoisuutta.

Tulonjaon vaikutukset ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Helsingin yliopiston ja VATT:n julkistalouden professori Jukka Pirttilän mukaan nykyinen alennettu alv-kanta hyödyttää suhteellisesti enemmän suurituloisia, koska he ostavat kalliimpia elintarvikkeita. Tämä on pintapuolisesti tarkasteltuna looginen väite, mutta se jättää huomiotta sen, että suurituloisten kulutusosuus ruuasta on suhteellisesti pienempi kuin pienituloisilla. Ruoan hinnan nousu vaikuttaisi siis enemmän pienituloisiin, joiden budjetista suurempi osa menee ruokaan. Näin ollen alv:n korotus olisi regressiivinen vero, joka lisää pienituloisten suhteellista verorasitusta ja on siten ristiriidassa verotuksen progressiivisuuden periaatteen kanssa.

Inflaatio ja elintarvikkeiden hinnannousu

Elintarvikkeiden hinnat ovat jo olleet nousussa, ja alv:n korotus voisi kiihdyttää inflaatiota entisestään. Tämä heikentäisi erityisesti pienituloisten ja keskituloisten kotitalouksien ostovoimaa ja voisi lisätä taloudellista epävarmuutta ja eriarvoisuutta. Ekonomistit ehdottavat, että veronkorotus kompensoitaisiin pienituloisille sosiaaliturvan kautta. Sellaisen kompensointijärjestelmän luominen, joka tarkasti ja oikeudenmukaisesti kohdistaa tuet juuri niille pienituloisille, joita veronkorotus eniten koskettaa, on kuitenkin hallinnollisesti hyvin haastavaa.

Kulutustottumusten vaikutukset kansanterveyteen ja -talouteen

Jos ruoan alv:tä nostettaisiin merkittävästi, se voisi vaikuttaa kulutustottumuksiin. Kuluttajat saattaisivat siirtyä halvempien ja mahdollisesti vähemmän terveellisten ruokavaihtoehtojen pariin, mikä voisi pitkällä aikavälillä lisätä kansanterveydellisiä ongelmia, kuten ylipainoa ja muita ravitsemukseen liittyviä sairauksia. Lihavuuden arvioidaan lisäävän terveydenhuollon kustannuksia Suomessa vuosittain noin 300–400 miljoonalla eurolla, mikä korostaa terveellisten ruokavalintojen merkitystä kansanterveyden ja julkisen talouden näkökulmasta.

Kotiläksy

Ruoan alv:n korotusta perustellaan usein sillä, että erilaiset alv-kannat asettavat toimialat epätasa-arvoiseen asemaan ja voivat johtaa resurssien epäoptimaaliseen allokointiin. Nämä hyödyt jäänevät pieniksi verrattuna haittoihin, kuten elintarvikkeiden hintojen nousun aiheuttamaan ostovoiman heikkenemiseen, pienituloisten taloudelliseen ahdinkoon ja kulutustottumusten muutoksiin. Kokonaisuutena arvioiden alv:n nostaminen johtaa enemmän haittoihin kuin hyötyihin. Ruoan alv:tä ei siis tulisi korottaa.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)