SUPERANALYYSI: Scotus ja ihmisen vapaa tahto

Johannes Duns Scotus, keskiajan merkittävä skolastinen filosofi, on erityisen tunnettu tahdon vapauteen ja kontingenssiin liittyvistä käsityksistään. Tässä "superanalyysissä" käyn ensin läpi modaalilogiikkaan liittyvän peruskauran, ja sen jälkeen pureudumme yksityiskohtaisesti Scotuksen ajatuksiin. Lähipäivinä kumoamme harhaisen idean, jonka mukaan ihmisellä ei ole lainkaan vapaata tahtoa.

Modaalilogiikan peruskäsitteet

Modaali­logiikka on logiikan ala, joka tutkii mahdollisuuden, välttämättömyyden, kontingenssin ja muiden modaalisuuksien käsitteitä. Nämä modaalisuudet voidaan jakaa useisiin luokkiin, kuten:

1. Mahdollisuus (possibilitas): Jokin asia voisi olla toisin. Esimerkiksi lause "Huomenna voi sataa" ilmaisee mahdollisuuden, koska on mahdollista, että sää muuttuu.

2. Välttämättömyys (necessitas): Asia ei voisi olla toisin. Esimerkiksi "Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia" on välttämättömyys, koska ihmisillä ei ole mahdollisuutta välttää kuolemaa.

3. Kontingenssi (contingentia): Jokin asia on tosi, mutta se voisi olla myös epätosi. Tämä on mahdollisuuden ja välttämättömyyden välimuoto. Esimerkiksi "Auto on punainen" on kontingentti väittämä, koska auto voisi olla myös toisen värinen.

4. Mahdottomuus (impossibilitas): Jonkin asian täytyy olla epätosi. Esimerkiksi lause "Neliö on pyöreä" on loogisesti mahdoton, koska se rikkoo neliön määritelmää.

Modaalilogiikassa nämä käsitteet voidaan yhdistää eri tapoihin ymmärtää ajallinen jatkuvuus ja muutokset, kuten diakroninen (ajassa tapahtuva) ja synkroninen (samanaikainen) tarkastelu.

Scotus ja tahdon vapaus

Scotuksen ajattelu rakentuu modaalilogiikan ja erityisesti kontingenssin käsitteiden varaan, kun hän pohtii ihmisen vapaata tahtoa. Scotuksen mukaan tahto on vapaa kolmella tavalla: vastakkaisiin akteihin (ad actus oppositos), vastakkaisiin kohteisiin (ad obiecta opposita) ja vastakkaisiin vaikutuksiin (ad effectus oppositos).

1. Vapaus vastakkaisiin akteihin (ad actus oppositos): Scotus katsoo, että tahto voi valita kahden tai useamman eri aktin välillä. Esimerkkinä tästä voidaan ajatella tilannetta, jossa henkilö harkitsee, menisikö hän elokuviin vai jäisikö kotiin lukemaan kirjaa. Hän voi päätyä kumpaan tahansa valintaan, ja tämä vapaus valita eri vaihtoehtojen välillä on perustavanlaatuista ja toimii pohjana kahdelle muulle vapauden muodolle.

2. Vapaus vastakkaisiin kohteisiin (ad obiecta opposita): Koska tahto on vapaa valitsemaan eri akteja, se on myös vapaa valitsemaan eri kohteiden välillä. Esimerkiksi jos henkilö päättää mennä elokuviin, hän voi valita eri elokuvien välillä. Tämä vapaus valita eri kohteiden välillä perustuu siihen, että tahto on vapaa tekemään valinnan eri vaihtoehtojen välillä.

3. Vapaus vastakkaisiin vaikutuksiin (ad effectus oppositos): Samasta syystä tahdolla on kyky tuottaa erilaisia vaikutuksia riippuen siitä, mitä aktia se päättää toteuttaa. Jos henkilö valitsee elokuvan, jossa on jännitystä, hän saattaa kokea adrenaliiniryöpyn. Jos hän sen sijaan valitseekin rauhallisen draaman, vaikutukset voivat olla aivan erilaisia, kuten tunteellinen liikutus.

Tahdon vapauden epätäydellisyys ja täydellisyys

Scotuksen mukaan tahdon vapaus ilmentää sekä epätäydellisyyttä että täydellisyyttä.

• Epätäydellisyys (imperfectio): Vapaus valita vastakkaisia akteja osoittaa, että tahto on altis muutokselle, mikä ilmentää epätäydellisyyttä. Ajatellaan tilannetta, jossa henkilö ensin päättää mennä elokuviin, mutta viime hetkellä muuttaa mielensä ja päättääkin jäädä kotiin. Tämä muutos päätöksessä osoittaa, että tahto on muuttuva ja riippuvainen ajasta ja olosuhteista.

• Täydellisyys (perfectio): Toisaalta vapaus vastakkaisiin kohteisiin heijastaa tahdon täydellisyyttä, koska se voi kohdistua mihin tahansa kohteeseen ilman rajoitteita. Henkilö voi vapaasti valita mielessään minkä tahansa elokuvan riippumatta ulkoisista rajoitteista, mikä ilmentää tahdon kykyä tehdä valintoja ilman rajoitteita.

Kaksinkertainen kontingenssi (contingentia duplex)

Scotuksen käsitys tahdon vapaudesta tuo mukanaan käsitteen kaksinkertaisesta kontingenssista. Tämä tarkoittaa sitä, että tahdon kontingenssi ilmenee kahdella eri tasolla:

1. Diakroninen kontingenssi (contingentia diachronica): Tämä viittaa tahdon kykyyn tehdä peräkkäisiä valintoja ajan kuluessa. Esimerkiksi henkilö saattaa päättää syödä aamupalaksi muroja tänään, mutta huomenna hän voi päättää syödä kananmunia. Tämä valintojen peräkkäisyys osoittaa diakronista kontingenssia: mitä henkilö päättää tänään, voi olla toisin huomenna.

2. Synkroninen kontingenssi (contingentia synchronica): Synkronisessa tarkastelussa kontingenssi ilmenee siinä, että tahto voisi tehdä toisen valinnan juuri samanaikaisesti, kun se tekee tietyn valinnan. Esimerkiksi henkilö, joka päättää syödä muroja, voisi samanaikaisesti valita olla syömättä muroja ja syödä sen sijaan pihvin. Vaikka hän tekee yhden valinnan, synkroninen kontingenssi osoittaa, että toinen valinta olisi voinut tapahtua samanaikaisesti.

Looginen mahdollisuus (possibilitas logica) ja reaalinen potentia (potentia realis)

Scotus analysoi tahdon vapauden mahdollisuutta myös loogisen mahdollisuuden ja reaalisen potentian käsitteiden kautta.

• Looginen mahdollisuus (possibilitas logica): Looginen mahdollisuus tarkoittaa sitä, että jokin asia on loogisesti mahdollista, jos se ei ole ristiriidassa sen käsitteellisten määritelmien kanssa. Esimerkiksi lause "Voi olla olemassa maailma" oli loogisesti mahdollinen ennen kuin maailma syntyi. Vaikka maailma ei olisi vielä olemassa, looginen mahdollisuus maailmalle on olemassa, koska käsitteellisesti maailmalla ei ole estettä olla olemassa.

• Reaalinen potentia (potentia realis): Tahdolla on myös reaalinen potentia eli kyky toteuttaa joko valittu akti tai sen vastakohta. Esimerkiksi henkilö, joka päättää syödä muroja aamupalaksi, voisi samalla hetkellä valita olla syömättä muroja ja valita toisen ruoan. Tämä potentia on olemassa samanaikaisesti, mutta vain yksi akti voi toteutua kerrallaan.

Kotiläksy

Duns Scotuksen analyysi ihmisen vapaasta tahdosta yhdistää modaalilogiikan käsitteet, erityisesti kontingenssin (contingentia) ja mahdollisuuden (possibilitas), tahdon toimintaan. Käytännön esimerkeillä, kuten päivittäisillä valinnoilla elokuvien katselusta tai aamupalan valinnasta, voidaan havainnollistaa, kuinka tahto on vapaa tekemään valintoja, jotka voivat olla joko keskenään ristiriidassa tai ei. Tämä vapaus ilmentää sekä tahdon epätäydellisyyttä (imperfectio) että täydellisyyttä (perfectio) riippuen siitä, miten sitä tarkastellaan. Tahdon vapauden kaksinkertainen kontingenssi (contingentia duplex) osoittaa, että tahdon kyky valita on monitasoinen ja että se voi ilmaista kontingenssia sekä ajallisesti peräkkäisten että samanaikaisten vaihtoehtojen välillä, tehden vapaasta tahdosta ainutlaatuisen inhimillisen kyvyn.

Anssi H. Manninen (aka "Kant II")