Tuomas: ”Onko totuus pikemminkin ymmärryksessä vaiko pikemminkin asioissa?”

Tuomas Akvinolaisen Summa theologiae -teoksen ensimmäisestä osasta löytyy mielenkiintoinen luku ”Kysymys 16 Totuudesta” [1], jonka Artikla 1 kuuluu seuraavasti:

Onko totuus pikemminkin ymmärryksessä vaiko pikemminkin asioissa?

Rohkenen väittää, että Tuomaan vastaus on sen verran sekavasti ja harhailevasti rakennettu, että valtaosalla lukijoista menee pointti ohi hilseen. Niinpä täsmällinen selonteko aiheen tiimoilta seuraa.

Tuomas operoi tässä artiklassa perinteisen aristoteelisen totuuskäsityksen parissa, jota usein kuvataan lauseella "adaequatio rei et intellectus" eli "asian ja ymmärryksen vastaavuus." Tämä tarkoittaa, että totuus on kyseessä silloin, kun ymmärrys vastaa todellisuutta, eli kun ajatus tai väite on yhtäpitävä sen kohteen kanssa, josta se puhuu.

1. Totuuden sijainti (ymmärryksessä vai asioissa): Tuomas pohtii, onko totuus luonteeltaan jotain, joka on vain ihmisen ymmärryksessä (subjektiivisesti) vai löytyykö se pikemminkin itse asioista (objektiivisesti). Tämä on keskeinen kysymys siinä mielessä, että se määrittelee, onko totuus riippuvainen meidän käsityksistämme ja ajatuksistamme vai onko totuus jotain, joka on itsenäinen ja olemassa riippumatta siitä, mitä me ajattelemme.

2. Totuus on sekä asioissa että ymmärryksessä mutta eri tavoin:

   • Asioissa: Totuus on asioissa siinä mielessä, että asiat itsessään voivat olla todenmukaisia (esimerkiksi esineen ominaisuudet ovat tosia), mutta tämä totuus tulee esiin vasta, kun järki tunnistaa ja ymmärtää asian oikein. Tämä tarkoittaa, että asiat voivat "kantaa" totuutta, mutta totuus tulee näkyväksi vasta, kun joku ymmärtää ne oikein.
   • Ymmärryksessä: Totuus on ymmärryksessä siinä mielessä, että ymmärrys tunnistaa asioiden todelliset ominaisuudet ja ominaisuudet vastaavat todellisuutta. Totuus syntyy, kun ymmärrys ja asia kohtaavat, ja ymmärrys tunnistaa asian sellaisena kuin se todella on.

3. Ontologinen ja epistemologinen totuus:

   • Ontologinen totuus viittaa siihen, että asiat ovat totuudenmukaisia itsessään, riippumatta siitä, ymmärtääkö kukaan niitä. Esimerkiksi kivi on olemassa kivimäisenä, ja se on totta riippumatta siitä, miten joku sitä havaitsee tai käsittää.
   • Epistemologinen totuus puolestaan viittaa siihen, että totuus tulee esiin ja ilmenee silloin, kun ymmärrys vastaavasti havaitsee ja tunnistaa asian todellisen luonteen.
     

Tuomas ei käytä näitä termejä, mutta ne selkeyttänevät olennaisella tavalla hänen sillisalaattiaan. 

Kotiläksy

Totuus on siis sekä asioissa että ymmärryksessä, mutta se tulee täydelliseksi silloin, kun ymmärrys kohtaa ja tunnistaa asiat sellaisina kuin ne ovat.

Anssi H. Manninen ("Kant II")

1. Jumalan olemassaolo, ominaisuudet ja toiminta, s. 260-275