Pilatus: "Mitä on totuus?"

 

Olen käsitellyt blogissani useampaan otteeseen totuuden käsitettä. Täten lienee ymmärrettävää, että Ratzingerin Jeesus-trilogian toista osaa lueskellessani silmääni pisti Pontius Pilatuksen pragmaattinen kysymys "Mitä on totuus?" (s. 166).

Ratzinger aloittaa (s. 165) tarkastelun siitä, miten Jeesus rajaa valtakuntansa käsitteen ulkopuolelle maalliset ja poliittiset valta-asemat, viitaten siihen, että Jeesuksen valtakunta ei liity perinteiseen poliittiseen kontekstiin, vaan totuuteen. Hän tuo esiin, että totuus on Jeesuksen kuninkuuden ydin – ei suoranainen maallinen valta, mikä oli Pilatukselle käsittämätön ajatus, koska hän lähestyi kuninkuutta ja valtakuntaa perinteisestä valtiollisesta ja poliittisesta näkökulmasta.

Tämän jälkeen Ratzinger syventyy siihen, kuinka Jeesuksen totuus ja valtakunta toimivat ikään kuin vastakohtana Pilatuksen pragmaattiselle käsitykselle vallasta ja totuudesta. Pilatus ei kyennyt ymmärtämään, että Jeesuksen käyttämä totuus käsitteenä oli paljon laajempi kuin vain maallinen tai juridinen totuus. Tämä kohta koskettaa totuuden metafyysistä ja hengellistä ulottuvuutta – Ratzinger painottaa, että Jeesuksen totuus on ikuisesti pysyvä ja luonteeltaan muuttumaton, kun taas Pilatuksen totuus on sidottu maallisiin instituutioihin ja vallankäyttöön.

Sivulla 167 Ratzinger käsittelee laajemmin Jeesuksen vastauksia Pilatukselle ja vertaa niitä Tuomas Akvinolaisen totuuskäsitykseen, jossa totuus ymmärretään Jumalan yhteydessä ja luonnon järjestyksenä. Tässä keskustelussa totuus saa hengellisen merkityksensä, joka eroaa täysin maallisesta näkökulmasta, ja tämän takia Pilatus ei voinut ymmärtää, mitä Jeesus tarkoitti. Pilatuksen kysymys "Mitä on totuus?" on klassinen esimerkki skeptisyydestä, joka kytkeytyy valtaan ja sen ylläpitämiseen, eikä Pilatus osannut nähdä Jeesuksen vastauksen syvyyttä.

Hieman yksityiskohtaisempi analyysi:

  1. Jeesuksen valtakunta ja totuus: Jeesuksen totuus ei ole verrattavissa poliittisiin ja maallisiin järjestelmiin. Ratzinger tuo esille, että Jeesuksen totuuden käsite ulottuu Jumalan luomakuntaan ja kosmiseen järjestykseen. Tämä tekee Pilatuksen käsityksestä vallasta ja totuudesta aivan erilaisen verrattuna siihen, mitä Jeesus edustaa.
  2. Subjektiivinen ja objektiivinen totuus: Pilatuksen skeptisyyttä voidaan tulkita siten, että hän näkee totuuden subjektivistisena ja vallan keinona. Jeesuksen näkemys on objektiivinen ja perustuu kosmiseen ja ikuiseen totuuteen.
  3. Skeptisismi ja pragmatismi: Pilatuksen kysymys edustaa pragmaattista lähestymistapaa, jossa totuus nähdään välineenä vallan ylläpitämiseen. Ratzingerin analyysin mukaan tämä on tyypillinen modernin ajan haaste, jossa totuuden käsitettä ei nähdä kiinteänä ja muuttumattomana.

Ratzingerin analyysi Jeesuksen ja Pilatuksen kohtaamisesta osoittaa, kuinka tämä dialogi kiteyttää vastakkainasettelun maallisen ja hengellisen totuuden välillä. Ratzinger tuo myös hyvin esiin, kuinka Tuomas Akvinolaisen totuuskäsitys vahvistaa Jeesuksen käsitystä totuudesta Jumalan ja luonnon järjestyksen kautta.

Anssi H. Manninen (aka "Kant II")

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ristiriidan periaate

Alun perin tarkoituksenani oli avata tämä blogi kirjoitussarjalla nimeltään ”Humen ongelman lopullinen ratkaisu”, mutta päätinkin ensimmäisenä pureutua laajasti väärinymmärrettyyn ristiriidan periaatteeseen . Huomasin, että samaa virheellistä tulkintaa toistetaan myös oppikirjoissa, ja itsekin myönnän auliisti, että ymmärsin sen todellisen merkityksen vasta tutustuttuani Kantin logiikan luentoihin (Kant I. Lectures on Logic . Cambridge University Press, 2004). Ristiriidan periaate, joka määrittelee, että mihinkään olioon ei voi kuulua sen kanssa ristiriidassa olevaa predikaattia , on kaiken totuuden yleinen negatiivinen kriteeri. Tämä periaate voi olla hyödyllinen myös positiivisessa mielessä, totuuden tunnistamisessa. Olipa analyyttinen arvostelma kieltävä tai myöntävä, sen totuus tulee aina olla riittävästi tunnistettavissa ristiriidan periaatteen mukaisesti. Kun sisällytämme objektin kognition käsitteenä ja ajattelemme siinä, on aina oikein kieltää sen vastakohta, kun taas ...
Lue lisää

Olympialaisten avajaisseremoniassa ei seiso Raamatun kultainen vasikka

Kuva
    Kuten aiemmin mainittua, kristillinen oikeisto ja konservatiivikristityt ovat raivoissaan eilisten avajaisten johdosta. Ja uusia salaliittoteorioita syntyy somessa kuin sieniä sateella. Eräät ovat väittäneet, että oheisessa kuvassa on kultainen vasikka. Koska tämä olisi suoranainen keskisormen näyttö kristittyjen suuntaan, suoritin koneellisen kuva-analyysin ja lopputulokset ovat seuraavanlaiset: Analyysi 1: Käytännössä sataprosenttisella varmuudella kuvassa ei ole kultainen vasikka. Analyysi 2: Kuvassa ei näytä myöskään olevan Eiffel-tornin läheisyydessä sijaitseva Paul Jouven patsas Härkä ja peura . Absoluuttinen varmuus vaatisi tarkempaa analyysia korkearesoluutioisesta kuvasta, mutta kuvassa on selvästi nähtävissä kahden erikokoisen eläimen veistokset, joista suurempi on härkä ja pienempi on joku toinen eläin. Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Kant-tutkimus kärsii heikosta tilasta (synteettinen a priori)

Tieteenalana Kant-tutkimus kärsii heikosta tilasta, erityisesti käsitteen "synteettinen a priori " ympärillä vallitsevan hämmennyksen vuoksi. Kantin filosofia on tunnetusti äärimmäisen vaikeaselkoista, mikä on johtanut lukuisiin väärinymmärryksiin. Tämä pätee myös niihin, jotka ovat vuosikymmeniä tutkineet – tai pikemminkin yrittäneet tutkia – Kantin filosofiaa. Tässä lyhyessä kirjoituksessa demonstroin Kant-tutkimuksen heikkoa tilaa käsitteen "synteettisen a priori " ympärillä vallitsevan hämmennyksen avulla. Seuraava Ensyklopedia Logosista napattu lainaus heijastaa hyvin tätä tilannetta: "Varsinkin matematiikan synteettis-apriorinen luonne on ollut vilkkaan keskustelun kohteena – fysiikan ei niinkään, ehkä siksi, että väite tuntuu jo lähtökohtaisesti vaikealta hyväksyä." Tämän lainauksen tarkoituksena ei ole arvostella sen kirjoittajaa, vaan sen avulla haluan kiinnittää huomiota siihen, kuinka laajalle levinneitä virhekäsitykset ovat. Suurin osa Ka...
Lue lisää