Kant II

  Suosittelen tutustumaan yhteen tieteenfilosofian klassikkoon: Karl Popperin (1902–1994) teokseen The Logic of Scientific Discovery (1934, englanniksi 1959). Popper oli 1900-luvun merkittävimpiä filosofeja, ja hänen keskeisin panoksensa on falsifikationismi , eli kumoutuvuuden periaate. Hän väittää, että tieteelliset teoriat erottuvat ei-tieteellisistä sillä, että ne ovat periaatteessa testattavissa ja kumottavissa – toisin sanoen, niistä voidaan johtaa ennusteita, jotka voivat osoittautua vääriksi. Tämä on vastakohta perinteiselle induktiiviselle menetelmälle, jossa teoriaa pyritään vahvistamaan keräämällä sitä tukevia havaintoja. Popperin mukaan tiede etenee kumoamalla vääriä teorioita ja kehittämällä parempia tilalle. Falsifiointi on Popperin vastaus David Humen esittämään induktion ongelmaan (ns. Humen ongelma ), joka kyseenalaistaa, voimmeko perustella tulevaisuuden ennusteita menneisyyden havainnoilla. On kuitenkin syytä huomata, että Popper on ymmärtänyt Humen ongel...

  Filosofiassa jokainen sana merkitsee . Pienetkin merkityserot termeissä voivat muuttaa koko argumentin suunnan, sillä filosofia tutkii todellisuuden, tiedon ja moraalin kaltaisia kysymyksiä täsmällisen kielen kautta. Siksi sanonta "paholainen piilee yksityiskohdissa" kuvaa osuvasti filosofiaa – pienikin epätarkkuus voi johtaa tyystin vääriin tulkintoihin. Tässä artikkelisarjassa pureudun siihen, miten suomenkieliset käännösvalinnat vaikuttavat Kantin ajattelun välittymiseen. "Anschauung" Kantin filosofiassa Kantin filosofiassa "Anschauung" on keskeinen käsite, joka viittaa tapaan, jolla subjekti on suorassa, välittömässä ja ei-käsitteellisessä suhteessa yksittäiseen objektin. Tämä suhde eroaa käsitteellisestä ajattelusta, joka perustuu yleisiin kategorioihin ja käsitteisiin. Kantille "Anschauung" on tiedon perusta: ilman sitä käsitteet jäisivät tyhjiksi, ja ilman käsitteitä "Anschauung" olisi sokea. Ihmisen tapauksessa tämä...