Hegelin "Aufhebung" ja sen käännösongelma: "Ylikumoaminen" lainausmerkeissä?

 


Hegelin filosofiassa törmää väistämättä käsitteeseen "Aufhebung", joka on dialektiikan ydintermejä – mutta miten sen kääntää suomeksi? Olen pyöritellyt tätä kysymystä kemismiartikkeliani varten, ja tässä tiivistelmä pohdinnasta tulevaisuuden varalle.

Saksan "Aufhebung" on monitahoinen sana, joka yhdistää kolme merkitystä: kumoamisen (pois pyyhkimisen), säilyttämisen (olennaisen pitämisen) ja kohottamisen (uudelle tasolle nostamisen). Englanniksi se käännetään usein "sublation" (verbinä "sublate"), termi, jonka James Hutchison Stirling kehitti 1800-luvulla juuri Hegelin tarpeisiin. The Science of Logic -teoksen kääntäjän huomio vahvistaa tämän: "The commonly accepted translations of these terms are 'to sublate' and 'sublation' – terms of art coined by Stirling, now in the OED."

Suora käännös "sublate" → "sublaatoida" ja "sublation" → "sublaatio" ei oikein toimi. "Sublaatoida" (minä sublaatoin, hän sublaatoi) ja "sublaatio" (sublaatiota, sublaatioon) kuulostavat latinalaisilta vieraselimiltä, jotka töksähtävät suomen kieleen. Taivutus tekee niistä melkein koomisia, eikä merkitys avaudu ilman raskasta selittelyä. Suomen kieli kaipaa jotain luonnollisempaa.

Päädyin kokeilemaan termiä "ylikumoaminen" – lainausmerkeissä. Se yhdistää "yli" (kohottaminen, ylittäminen) ja "kumoaminen" (pois pyyhkiminen), vihjaten Hegelin dialektiseen prosessiin, ja taipuu sujuvasti: "ylikumoamista", "ylikumoamisessa". Säilyttämisen aspekti ei suoraan näy sanassa, mutta konteksti voi kantaa sen mukanaan. Esimerkiksi kemismissä voisi sanoa: "Objektien erillisyys läpikäy "ylikumoamisen" (Aufhebung), jossa niiden itsenäisyys kumoutuu, mutta olemus säilyy ja kohoaa uudeksi kokonaisuudeksi." Lainausmerkit alleviivaavat, että kyse on ehdotuksesta, ei vakiintuneesta termistä, ja antavat tekstille persoonallisen sävyn.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ozempic oikeustaisteluissa: Miljardien dollarien korvausvaateet vatsahalvausten ja näönmenetysten vuoksi

Kuva
  Novo Nordisk, Ozempic-lääkkeen valmistaja, on ajautunut massiiviseen oikeustaisteluun Yhdysvalloissa. Yli 1 800 potilasta on nostanut kanteen, joissa väitetään lääkkeen aiheuttaneen vakavia sivuvaikutuksia, kuten vatsahalvausta, näönmenetystä, sappirakkovaivoja ja munuaisten vaurioita. Korvausvaateiden arvioidaan nousevan yli kahteen miljardiin dollariin. Potilaat syyttävät Novo Nordiskia riittämättömistä varoituksista, erityisesti kun lääkettä käytetään painonpudotukseen, mihin sitä ei alun perin oltu hyväksytty. Novo Nordisk kiistää väitteet ja pitää lääkettä turvallisena oikein käytettynä. Oikeudenkäynnit ovat vielä esivaiheessa, ja ensimmäiset testioikeudenkäynnit alkavat vuonna 2026. Tapaus voi muuttaa lääkeyhtiöiden varoituskäytäntöjä ja sääntelyä off-label-käytön suhteen. Potilaita kehotetaan tarkkailemaan oireita, kuten vatsakipuja ja näkömuutoksia, ja keskustelemaan riskeistä lääkärin kanssa.   Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Kritiikkiä tulosten raportoinnista

Kuva
  Edellisessä artikkelissa sukelsimme KETO-CTA-tutkimuksen tuloksiin, jotka haastoivat perinteisiä käsityksiä LDL-kolesterolin (LDL-C) vaaroista. Nyt on aika tarkastella tutkimuksen saamaa kritiikkiä – erityisesti sitä, miksi esirekisteröidyn primaarin päätetapahtuman raportoinnin puute on herättänyt keskustelua. Luvassa on selkeä katsaus siihen, miksi raportoinnin läpinäkyvyys on tieteessä kaikki kaikessa – ja miksi KETO-CTA-tutkimus on silti arvokas, kritiikistä huolimatta. Mikä oli KETO-CTA-tutkimuksen alkuperäinen tavoite? Jotta ymmärrämme kritiikin, aloitetaan perusteista. KETO-CTA-tutkimuksessa tutkittiin, miten ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa ateroskleroosiin – eli plakin kertymiseen sydämen verisuoniin. Tutkimuksen primaari päätetapahtuma, joka määriteltiin etukäteen ClinicalTrials.gov-sivustolla ( NCT05733325 ), oli prosentuaalinen muutos ei-kalsifioituneessa plakkivolyymissa (NCPV) 12 kuukauden aikana. Tämä mittari valittiin, koska se kuvastaa suoraan plakin e...
Lue lisää

Valheenpaljastuksen tapaustutkimus nro 1: Jari Sillanpään anteeksipyyntö syynissä

Kuva
  Valehtelu, puolittainen totuus vai aito katumus? Valheenpaljastuksen taito on kuin salapoliisipeli, jossa sanat, ilmeet ja konteksti paljastavat totuuden sävyjä. Edellisissä kirjoituksissa ( tämä ja tämä ) pureuduimme muun muassa etäännyttämiseen ja "voittajahymyyn". Nyt tarkastelen suomalaista kohutapausta: Jari Sillanpään anteeksipyyntöä Huomenta Suomi -ohjelmassa 24.9.2023 , jossa hän puhui menneistä rikoskohuistaan uuden Siltsu -dokkarin tiimoilta. Näkyykö hänen sanoissaan tai käytöksessään merkkejä potaskan suoltamisesta? Otetaan suurennuslasi käteen ja tutkitaan – ilman lynkkausmielialaa, pelkkää uteliasta analyysia. Konteksti: Sillanpään anteeksipyyntö Iskelmätähti Jari Sillanpää, joka on saanut osakseen sekä kiihkeää ihailua että voimakasta kritiikkiä, esiintyi Huomenta Suomessa puhuakseen Siltsu -dokumentistaan. Haastattelussa juontaja Antero Mertaranta kysyi, miksi Sillanpää ei ole aiemmin pyytänyt julkisesti anteeksi rikostuomioitaan, jotka liittyvät h...
Lue lisää