Heidegger ja fundamentaaliontologia – Osa I: Dasein

 

 

Olen juuri aloittanut kunnianhimoisen hankkeen. Tarkoitukseni on nimittäin tutkia, miten Martin Heideggerin fundamentaaliontologiaa – hänen yritystään luoda uusi perusta metafysiikalle – voisi kehittää eteenpäin, sillä hänen omat kehittelynsä jäivät keskeneräisiksi. Heidegger pyrki teoksissaan, kuten Oleminen ja aika (1927) ja Kant & metafysiikan ongelma (1929), siirtämään filosofian painopistettä perinteisestä olioiden (Seiendes) tutkimisesta olemisen (Sein) kysymykseen.

Heideggerin Dasein on keskeinen käsite, joka kuvaa ihmisen olemisen tapaa. Termi "Dasein" on saksaa ja tarkoittaa kirjaimellisesti "olemista siellä" tai "olemista paikalla". Heidegger käyttää sitä viittaamaan ihmiseen ainutlaatuisena olentona, joka ei ainoastaan ole olemassa, vaan myös pohtii omaa olemassaoloaan ja sen merkitystä.

Heideggerin filosofia on monisyistä, mutta pyrin alkuun selittämään Dasein-käsitteen keskeiset piirteet selkeästi ja kattavasti.

Dasein ja olemisen kysymys

Heideggerin mukaan Dasein erottuu muista olioista – kuten esineistä tai eläimistä – sillä se on ainoa olento, joka kysyy olemisesta (Sein). Tämä reflektiivinen kyky tekee ihmisestä erityisen. Dasein ei tyydy pelkkään olemassaoloon, vaan se pohtii kysymyksiä kuten "Miksi olen olemassa?" tai "Mikä on elämän tarkoitus?". Tämä olemisen kyseenalaistaminen on Daseinin olemisen ydin.

• Esimerkki: Kun ihminen pohtii elämän merkitystä kriisitilanteessa, hän harjoittaa tätä olemisen kysymistä, joka on ominaista vain Daseinille.

Dasein on "olemassa maailmassa" (In-der-Welt-sein)

Heidegger korostaa, että Dasein ei ole irrallinen subjekti, joka tarkkailee maailmaa ulkopuolelta, vaan se on aina jo upotettu maailmaan. Tämä "maailmassa oleminen" tarkoittaa, että ihmisen olemiseen kuuluu olennaisesti suhde ympäristöönsä, esineisiin ja muihin ihmisiin.

• Maailmallisuus: Maailma ei ole Daseinille pelkkä fyysinen tila, vaan merkitysten ja suhteiden verkosto. Esimerkiksi työkalut, kuten vasara, eivät ole vain objekteja, vaan niillä on merkitys suhteessa ihmisen toimintaan. Heidegger kutsuu tätä "käden ulottuvilla" olemiseksi (zuhanden).
• Esimerkki: Kun ihminen käyttää vasaraa naulan lyömiseen, hän ei näe vasaraa pelkkänä esineenä, vaan osana käytännöllistä toimintaa. Vasara on merkityksellinen suhteessa hänen projektiinsa, esimerkiksi huonekalun kokoamiseen.

Daseinin ajallisuus

Dasein on olennaisesti ajallinen olento. Heideggerin mukaan ihmisen olemiseen kuuluu menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus, jotka muodostavat jännitteen ja muovaavat sen identiteettiä.

• Menneisyys (Gewesenheit): Dasein on "heitetty" maailmaan, eli se syntyy tiettyyn historialliseen ja kulttuuriseen kontekstiin, joka vaikuttaa siihen, keitä olemme.
• Nykyisyys (Gegenwart): Dasein toimii ja kohtaa maailman tässä hetkessä.
• Tulevaisuus (Zukunft): Dasein on suuntautunut kohti tulevaa projekteineen ja tavoitteineen, jotka ohjaavat sen toimintaa.
• Esimerkki: Ihminen suunnittelee tulevaa uraansa (tulevaisuus) samalla, kun hänen koulutuksensa (menneisyys) ja nykyiset resurssinsa (nykyisyys) vaikuttavat näihin suunnitelmiin.

Eksistentiaalinen rakenne

Heidegger kuvaa Daseinin olemista tietyillä perustavanlaatuisilla rakenteilla, joita hän kutsuu eksistentiaaleiksi. Nämä ovat universaaleja piirteitä, jotka määrittävät ihmisen olemisen tapaa.

• Huoli (Sorge): Daseinin perusrakenne on huoli, joka kattaa sen suhteet maailmaan, toisiin ihmisiin ja itseensä. Huoli ilmenee esimerkiksi arkisessa toiminnassa, kuten töiden hoitamisessa tai läheisistä huolehtimisessa.
• Olemassaolon moodit: Heidegger erottaa autenttisen (eigentliches) ja epäautenttisen (uneigentliches) olemassaolon.
• Epäautenttinen olemassaolo: Ihminen elää "keskivertoihmisen" (das Man) tavoin, omaksuen yhteiskunnan normit kyseenalaistamatta niitä.
• Autenttinen olemassaolo: Ihminen tunnistaa oman ainutlaatuisuutensa ja vastuun omasta elämästään, esimerkiksi kohdaten kuoleman väistämättömyyden.
• Esimerkki: Jos ihminen seuraa sokeasti trendejä pohtimatta omia arvojaan, hän elää epäautenttisesti. Autenttisuus vaatii itsereflektiota ja omien valintojen tunnistamista.

Dasein ja toiset: Yhdessäolo (Mitsein)

Dasein ei ole eristyksissä, vaan sen olemiseen kuuluu olennaisesti suhde muihin ihmisiin. Heidegger käyttää termiä Mitsein ("yhdessä oleminen") korostaakseen tätä sosiaalista ulottuvuutta.

• Toiset osana maailmaa: Toiset Daseinit eivät ole pelkkiä objekteja, vaan olentoja, joiden kanssa jaamme merkityksellisen maailman.
• Esimerkki: Keskustelu ystävän kanssa ei ole vain sanojen vaihtoa, vaan vuorovaikutusta, jossa molemmat osapuolet jakavat ajatuksiaan ja kokemuksiaan.

Dasein ja kuolema

Heideggerille Dasein on olento, joka on "olemassa kohti kuolemaa" (Sein zum Tode). Kuolema ei ole vain biologinen tapahtuma, vaan olemisen rajaehto, joka antaa elämälle syvyyttä ja merkitystä.

• Kuoleman merkitys: Autenttisessa olemassaolossa Dasein tunnistaa kuoleman väistämättömyyden ja elää sen mukaisesti, tehden valintoja, jotka heijastavat sen omaa ainutlaatuisuutta.
• Esimerkki: Tietoisuus kuolevaisuudesta voi kannustaa ihmistä elämään täysipainoisesti ja toteuttamaan unelmiaan sen sijaan, että hän vain ajautuisi päivästä toiseen.

Dasein ja kieli

Kieli on olennainen osa Daseinin olemista. Heideggerille kieli ei ole pelkkä viestinnän väline, vaan tapa, jolla maailma avautuu meille ja jolla voimme ilmaista olemisen merkityksiä.

• Kielen rooli: Kielen kautta Dasein artikuloi kokemuksiaan ja pohtii syvällisiä kysymyksiä.
• Esimerkki: Kun puhumme "merkityksestä" tai "olemassaolosta", kieli auttaa meitä tuomaan esiin filosofisia oivalluksia.

Yhteenveto

Heideggerin Dasein-käsite kuvaa ihmistä ainutlaatuisena, ajallisena ja sosiaalisena olentona, joka on syvästi sidoksissa maailmaan. Keskeiset piirteet voidaan tiivistää seuraavasti:

• Olemisen kysyminen: Dasein pohtii omaa olemassaoloaan.
• Maailmassa oleminen: Dasein on upotettu merkitysten ja suhteiden verkostoon.
• Ajallisuus: Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus muovaavat sen olemista.
• Eksistentiaalit: Huoli ja autenttisuus ovat sen olemisen rakenteita.
• Yhdessäolo: Dasein on aina suhteessa muihin.
• Kuolema: Tietoisuus kuolevaisuudesta antaa elämälle merkityksen.
• Kieli: Kieli on tapa, jolla Dasein ilmaisee ja ymmärtää olemista.

Dasein ei ole pelkkä biologinen tai psykologinen olento, vaan dynaaminen olemisen tapa, joka haastaa perinteisen subjekti-objekti-jaon. Heideggerin ajattelu korostaa ihmisen kontekstuaalista ja reflektiivistä luonnetta, mikä tekee Dasein-käsitteestä rikkaan ja moniulotteisen.

Anssi H. Manninen (aka "Kant II")