Selvennyksiä liittyen Kantin kategorioihin


 

Kantin suhteellisen helppolukuinen teos Prolegomena eli johdatus mihin tahansa metafysiikkaan, joka vastaisuudessa voi käydä tieteestä ilmestyi vuonna 1783, kaksi vuotta sen jälkeen, kun hän oli julkaissut pääteoksensa Puhtaan järjen kritiikin ensimmäisen laitoksen (A-laitos). Prolegomena syntyi osin siksi, että Kant huomasi jopa huippufilosofien kamppailevan Puhtaan järjen kritiikin piinallisen monimutkaisten ideoiden kanssa. Teoksen tarkoituksena oli tarjota selkeämpi ja tiiviimpi esitys hänen kriittisen filosofiansa ydinkohdista, erityisesti tiedon synteettisestä a priori -luonteesta ja metafysiikan mahdollisuuksista tieteenä.

Kategorioihin eli puhtaisiin ymmärryksenkäsitteisiin liittyen Kant kirjoittaa:

”Tutkiessani inhimillisen tiedon puhtaita (mitään empiiristä sisältämättömiä) alkutekijöitä minun onnistui vasta pitkällisten pohdintojen jälkeen erottaa ja eristää luotettavasti aistimellisuuden puhtaat alkeiskäsitteet (avaruus ja aika) ymmärryksen alkeiskäsitteistä. Tämän ansiosta Aristoteleen luettelosta poistuvat 7., 8. ja 9. kategoria. Muut kategoriat eivät voineet olla minulle miksikään hyödyksi, koska ei ollut mitään periaatetta, jonka mukaan ymmärrystä olisi kaikin puolin voitu mitata ja määritellä täysilukuisesti ja tarkasti kaikki sen funktiot, joista sen puhtaat käsitteet juontavat juurensa.

Löytääkseni tällaisen periaatteen aloin etsiä sellaista ymmärrystoimintoa, joka sisältäisi kaikki muut toiminnot ja jonka sisältämät erot olisivat vain erilaisia muunnelmia tai momentteja – siis ymmärrystoimintoa, jolla voisin saattaa mielteen moninaisuuden yleensä ajattelun ykseyden alaiseksi. Havaitsinkin, että tämä ymmärrystoiminta koostuu arvostelman esittämisestä. Tällä alueella minulla oli käytettävissä loogikkojen jo valmiiksi tekemä työ. Se ei tosin ollut täysin vailla puutteita, mutta sen ansiosta pystyin esittämään puhtaiden ymmärrysfunktioiden täydellisen taulukon, jossa näitä funktioita ei kuitenkaan ole määritelty mihinkään objektiin nähden. Yhdistin lopuksi nämä arvostelman funktiot objekteihin ylipäätään tai pikemminkin siihen edellytykseen, että arvostelmat on määritettävä objektiivis-päteviksi. Ja tästä syntyi puhtaat ymmärryskäsitteet, joista saatoin olla, että nimenomaan ne ja niistä vain tietty määrä voivat muodostaa koko sen tietomme olioista, joka lähtee pelkästä ymmärryksestä. Minusta oli kohtuullista kutsua niitä vanhalla nimellä kategorioiksi…”   (s. 140–141)

Alla näkyy hieman muokattuna Kantin esittämä taulukko.

 

Prolegomena 

Arvostelmien looginen taulukko


Kvantiteettia koskien:

Universaaliset


Partikulaariset


Singulaariset

Kvaliteettia koskien:

Myöntävät


Kieltävät


Äärettömät

Relaatiota koskien:

Kategoriset


Hypoteettiset


Disjunktiiviset

Modaliteettia koskien:

Problemaattiset


Assertoriset


Apodiktiset

Kategorioiden eli puhtaiden ymmärryksenkäsitteiden transsendentaalinen taulukko


Kvantiteettia koskien:

Ykseys (mitta)


Moneus (kvantiteetti)


Kaikkeus (kokonaisuus)

Kvaliteettia koskien:

Reaalisuus


Negaatio


Limitaatio

Relaatiota koskien:

Substanssi


Syy


Yhteys

Modaliteettia koskien:

Mahdollisuus


Olemassaolo


Välttämättömyys

 

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Kritiikkiä tulosten raportoinnista

Kuva
  Edellisessä artikkelissa sukelsimme KETO-CTA-tutkimuksen tuloksiin, jotka haastoivat perinteisiä käsityksiä LDL-kolesterolin (LDL-C) vaaroista. Nyt on aika tarkastella tutkimuksen saamaa kritiikkiä – erityisesti sitä, miksi esirekisteröidyn primaarin päätetapahtuman raportoinnin puute on herättänyt keskustelua. Luvassa on selkeä katsaus siihen, miksi raportoinnin läpinäkyvyys on tieteessä kaikki kaikessa – ja miksi KETO-CTA-tutkimus on silti arvokas, kritiikistä huolimatta. Mikä oli KETO-CTA-tutkimuksen alkuperäinen tavoite? Jotta ymmärrämme kritiikin, aloitetaan perusteista. KETO-CTA-tutkimuksessa tutkittiin, miten ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa ateroskleroosiin – eli plakin kertymiseen sydämen verisuoniin. Tutkimuksen primaari päätetapahtuma, joka määriteltiin etukäteen ClinicalTrials.gov-sivustolla ( NCT05733325 ), oli prosentuaalinen muutos ei-kalsifioituneessa plakkivolyymissa (NCPV) 12 kuukauden aikana. Tämä mittari valittiin, koska se kuvastaa suoraan plakin e...
Lue lisää

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Uusi tutkimus ravistelee perinteisiä uskomuksia

Kuva
  Ruoka – se on meidän kaikkien (lähes) jokapäiväinen pakko, intohimo ja usein kiivaiden väittelyiden polttoaine. Ketogeeninen ruokavalio on yksi niistä aiheista, joka saa tunteet kuohumaan: toiset vannovat sen nimeen, toiset pelkäävät sen nostavan kolesterolia ja sydänriskejä. Nyt tuore tutkimus, Plaque Begets Plaque, ApoB Does Not: Longitudinal Data From the KETO-CTA Trial , heittää lusikkansa tähän soppaan – ja tämä lusikka näyttäisi sekoittavan perinteiset käsitykset LDL-kolesterolista (LDL-C) ja apolipoproteiini B:stä (ApoB) kertaheitolla. Perinteinen pelko: LDL-C ja ApoB sydämen vihollisina Aloitetaan perusteista. Perinteisesti LDL-C, tuo "paha kolesteroli", ja sen aisapari ApoB on nähty ateroskleroosin – eli valtimoplakkien – pääpahiksina. Ydinajatus on yksinkertainen: LDL-C kuljettaa kolesterolia veressä, ja kun sitä on liikaa, se tukkii valtimoita kuin rasvainen viemäri. ApoB taas mittaa näitä haitallisia hiukkasia tarkemmin. Tutkimukset ovat osoittaneet, ett...
Lue lisää

Rasvapaniikki puntarissa: Tyydyttyneet rasvat eivät ole sydämen vihollisia

Kuva
  Tyydyttyneet rasvat – ne voin, juuston ja pihvin herkulliset ainesosat – ovat saaneet vuosikymmenten ajan syytöksiä sydäntautien pääpahiksina. Mutta onko tässä haukuttu väärää puuta? Satoru Yamadan johtama tutkijatiimi sukelsi asiaan meta-analyysillä , joka suuntasi mikroskoopin satunnaistettujen kontrolloitujen kokeiden (RCT) puoleen. He kysyivät: vähentääkö tyydyttyneiden rasvojen rajoittaminen sydänkuolemia, sydäninfarkteja tai muita sydänvaivoja? Mitä löydettiin? Tutkijat kahlasivat läpi yhdeksän RCT:tä, joissa oli mukana yhteensä 13 532 osallistujaa. Tulokset? Tyydyttyneiden rasvojen vähentäminen ei merkitsevästi laskenut sydänkuolemia (OR=0.94, CI: 0.75–1.19), kokonaiskuolleisuutta (OR=1.01, CI: 0.89–1.14), sydäninfarkteja (OR=0.85, CI: 0.71–1.02) tai sepelvaltimotapahtumia (OR=0.85, CI: 0.65–1.11). Aivohalvauksia ei voitu arvioida, koska dataa oli liian vähän. Ei siis todisteita, että tyydyttyneen rasvan imuroiminen lautaselta olisi sydämen pelastaja. Vain yhdessä...
Lue lisää