Carl Jung ja Hitlerin psykologinen profilointi

 

Aiemmassa pätkässä mainitsin lyhyesti psykologisen profiloinnin ja epäilin, ettei käsillä olleessa profiloinnissa mennyt kaikki niin kuin Strömsössä. Palaan asiaan lähiaikoina, mutta tässä kirjoituksessa käsittelen korkean profiilin keissiä, nimittäin Carl Jungin roolia Adolf Hitlerin psykologisessa profiloinnissa

Johdanto

Carl Gustav Jung (1875–1961) oli sveitsiläinen psykiatri ja analyyttisen psykologian perustaja, joka tutki sekä yksilön psyykeä että kollektiivista tiedostamatonta. Pysähdytäänpä tähän hetkeksi, sillä kaikki lukijani eivät välttämättä tunne analyyttisen psykologian perusterminologiaa.

Ensinnäkin Jungin analyyttinen psykologia ja Sigmund Freudin psykoanalyysi kuuluvat molemmat syvyyspsykologian piiriin, mutta ne eroavat toisistaan. Freud keskittyi yksilön tiedostamattomiin impulsseihin ja lapsuuden kokemuksiin, kun taas Jung korosti kollektiivista tiedostamatonta ja sen arkkityyppejä – yhteisiä, perittyjä symboleja ja malleja.

Toiseksi termit "alitajunta" ja "piilotajunta" ovat yleisiä käännöksiä sanalle unconscious (saks. Unbewusste), mutta ne ovat ongelmallisia. Ne sopivat kohtuullisesti Freudin näkemykseen tiedostamattomasta, joka on piilotettujen toiveiden ja pelkojen säilö. Jungin tiedostamaton on kuitenkin laajempi ja dynaamisempi, joten parempi käännös on yksinkertaisesti "tiedostamaton”.

Anyways, Jungin näkemys henkilökohtaisesta tiedostamattomasta ja kollektiivisesta tiedostamattomasta voidaan kiteyttää seuraavasti:

• Henkilökohtainen tiedostamaton sisältää yksilön omat, piiloon jääneet muistot, tunteet ja kokemukset – esimerkiksi unohdetut pelot tai tukahdutetut toiveet. Se on jokaisella erilainen, koska se perustuu henkilökohtaisiin elämänkokemuksiin.
• Kollektiivinen tiedostamaton on syvempi ja yhteinen kaikille ihmisille. Se koostuu arkkityypeistä, eli perityistä malleista ja symboleista (kuten "sankari" tai "varjo"), jotka tulevat ihmiskunnan historiasta ja ilmenevät esimerkiksi unissa ja tarinoissa.

Nämä käsitteet auttavat ymmärtämään, miten sekä yksilölliset että yhteiset tiedostamattomat voimat muokkaavat ihmisen käyttäytymistä ja persoonallisuutta.

Sitten itse asiaan. Toisen maailmansodan aikana Jungin asiantuntemus herätti Yhdysvaltain turvallisuusviranomaisten kiinnostuksen. Erityisesti Office of Strategic Services (OSS), joka oli CIA:n edeltäjä, hyödynsi Jungin psykologisia arvioita Natsi-Saksan johtajista, mukaan lukien Adolf Hitler. OSS:n johtaja Allen Dulles antoi Jungille koodinimen "Agentti 488" ja arvosti hänen panostaan liittoutuneiden sota-ajan tiedustelutoiminnassa. Tässä artikkelissa tarkastellen lyhyesti Jungin roolia, hänen analyysiään Hitleristä ja pohdin hänen metaforista lausuntoaan Hitlerin "kaksoisolennosta".

Jungin yhteys OSS:ään ja rooli sota-ajan tiedustelussa

Toisen maailmansodan aikana Jung oli yhteydessä Allen Dullesiin, joka johti OSS:n toimintoja Sveitsissä. Dulles näki Jungin kyvyn tulkita ihmismieltä arvokkaana työkaluna vihollisjohtajien psykologisen dynamiikan ymmärtämisessä. Jungin tehtävänä oli tarjota tietoa, joka auttoi liittoutuneita ennakoimaan Natsi-Saksan avainhenkilöiden toimintaa. Dulles totesi: "Luultavasti kukaan ei koskaan tiedä, kuinka paljon professori Jung vaikutti liittoutuneiden asiaan sodan aikana näkemällä ihmisiä, jotka olivat jollain tavalla yhteydessä viholliseen." Tämä viittaa siihen, että Jungin panos oli merkittävä, vaikka tarkat yksityiskohdat jäivätkin luokitelluiksi.

Jungin työ OSS:n kanssa keskittyi erityisesti Adolf Hitlerin ja muiden natsijohtajien psykologiseen arviointiin. Vaikka suoria dokumentteja hänen laatimistaan profiileista ei ole säilynyt, hänen kirjoituksensa ja lausuntonsa osoittavat, että hän toimitti syvällisiä analyyseja, jotka vastasivat modernia psykologista profilointia: tutkimusta kohteen persoonallisuudesta, motivaatioista ja todennäköisestä käyttäytymisestä. Nykyään psykologinen profilointi keskittyy harvemmin totalitarismin kaltaisiin poliittisiin ideologioihin, paitsi tapauksissa, jotka liittyvät äärioikeisto- tai -vasemmistolaiseen liikehdintään.

Jungin psykologinen analyysi Hitleristä

Jungin näkemys Hitleristä pohjautui hänen analyyttisen psykologiansa periaatteisiin, joissa yksilön psyyke kytkeytyy kollektiivisiin arkkityyppeihin. Hän näki Hitlerin ilmentävän Saksan kansan tiedostamattomia voimia, tehden tästä enemmän symbolin kuin tavallisen yksilön. Tämä käy ilmi erityisesti hänen tunnetusta lausunnostaan vuodelta 1938: "Hitler näyttää olevan 'todellisen henkilön kaksoisolento', ikään kuin Hitler-mies piileskelisi sisällä kuin umpilisäke, ja tarkoituksella piilossa, jotta ei häiritsisi mekanismia... Et voisi koskaan puhua tälle miehelle, koska siellä ei ole ketään... Se ei ole yksilö; se on koko kansakunta."

"Todellisen henkilön kaksoisolento" -metafora

Kun Jung kutsuu Hitleriä "todellisen henkilön kaksoisolennoksi", hän viittaa doppelgänger-käsitteeseen – kirjallisuudessa ja psykologiassa tunnettuun metaforaan, joka edustaa henkilön varjoa tai piilotettua puolta. Jungille Hitler ei ollut täysin kehittynyt yksilö, vaan pikemminkin kuori, joka peitti alleen todellisen minän. Julkinen Hitler oli arkkityyppinen hahmo, joka ei vastannut hänen henkilökohtaista, inhimillistä itseään.

• "Ikään kuin Hitler-mies piileskelisi sisällä kuin umpilisäke": Umpilisäke on pieni, piilotettu ja toimimaton elin, mikä viittaa siihen, että Hitlerin yksilöllinen persoonallisuus oli alikehittynyt tai tukahdutettu. Jungin mukaan Hitlerin todellinen minä oli "piilossa", joko tiedostamatta tai tarkoituksella, jotta se ei häiritsisi hänen rooliaan Saksan johtajana.
• "Et voisi koskaan puhua tälle miehelle, koska siellä ei ole ketään": Tämä viittaa Hitlerin kyvyttömyyteen aitoon inhimilliseen vuorovaikutukseen. Jungin mielestä Hitlerin persoonallisuus oli niin sulautunut hänen julkiseen rooliinsa, että hänestä puuttui yksilöllinen "joku", jonka kanssa voisi keskustella.
• "Se ei ole yksilö; se on koko kansakunta": Tässä Jung korostaa Hitlerin roolia Saksan kollektiivisen tiedostamattoman kanavana. Hän ei nähnyt Hitleriä pelkästään ihmisenä, vaan symbolina, joka ilmentää kansakunnan tiedostamattomia impulsseja, pelkoja ja toiveita. Hitler oli Jungille Odinin arkkityypin – muinaisen germaanisen sodan ja viisauden jumalan – ruumiillistuma.

Luonnollisesti myös muut natsijohtajat olivat psykologisessa tähtäimessä. Hitlerin luottomiehestä Hermann Göringistä Jung mainitsi seuraavaa: "Göring edustaa varjoa, pimeää puolta, joka on välttämätön vastapaino Hitlerille." Jungin varjokäsite viittaa tiedostamattomaan, usein tukahdutettuun puoleen. Hän näki Göringin täydentävän Hitlerin roolia natsihierarkiassa, mikä heijastaa hänen laajempaa analyysiään natsismin psykologisesta dynamiikasta.

Lopuksi

Carl Jungin rooli Hitlerin psykologisessa profiloinnissa toisen maailmansodan aikana oli yhdistelmä psykologiaa ja tiedustelutyötä. Hänen yhteytensä OSS:ään ja analyysinsä Hitleristä – erityisesti kuvaus "todellisen henkilön kaksoisolennosta" – paljastavat hänen näkemyksensä Hitleristä kollektiivisen tiedostamattoman symbolina. Hänen työnsä jätti jäljen paitsi sota-ajan tiedusteluun myös moderniin psykologiseen ymmärrykseen johtajuudesta ja massapsykologiasta.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)

Video: Jordan Peterson: Carl Jung's Intelligence was "bloody terrifying"