Koska-sanan kaksi käyttöä: C.S. Lewisin haaste naturalismille

 

Miksi uskomme siihen, mitä ajattelemme? Teoksessaan Miracles (1947) C.S. Lewis pureutuu tähän kysymykseen analysoimalla koska-sanan kahta käyttöä ja haastaa samalla naturalismin, joka selittää kaiken pelkästään luonnollisten syiden kautta. Luvussa 3 Lewis väittää, että naturalismi selittää hyvin fyysiset syy-seuraussuhteet, mutta kompuroi, kun kyse on inhimillisestä päättelystä ja uskomusten perusteista. Tässä artikkelissa tarkastelen Lewisin argumenttia kolmen esimerkin kautta ja pohdin, miksi hänen analyysinsä ravistelee naturalismin perustuksia.

Koska-sanan kaksi merkitystä

Lewis jakaa koska-sanan käytön kahteen kategoriaan:

• Kausaliteetti eli syy-seuraussuhde: Tämä kuvaa fyysistä prosessia, jossa yksi tapahtuma aiheuttaa toisen. Esimerkiksi: "Lasi särkyi, koska se putosi lattialle." Syy (putoaminen) johtaa suoraan seuraukseen (särkyminen), ja tämä on naturalismin vahvuusaluetta, koska ilmiö voidaan selittää luonnonlakien kautta.
• Peruste tai syy: Tämä viittaa loogiseen päättelyyn, jossa uskomus perustuu todisteisiin tai havaintoihin. Esimerkiksi: "Uskon, että maapallo on pyöreä, koska olen nähnyt kuvia avaruudesta." Tässä uskomus ei ole fyysinen reaktio, vaan tulkinta, joka edellyttää rationaalista ajattelua.

Lewis väittää, että naturalismi selittää hyvin ensimmäisen, mutta ei jälkimmäistä. Inhimillinen kyky perustella uskomuksia viittaa hänen mukaansa johonkin luonnon ulkopuoliseen – esimerkiksi Jumalaan tai yliluonnolliseen mieleen.

Kolme esimerkkiä: Lewisin argumentti toiminnassa

Seuraavat esimerkit havainnollistavat Lewisin erottelua ja osoittavat, miksi naturalismi ei yksin riitä selittämään inhimillistä ajattelua.

• Fyysinen kausaliteetti: "Kivi putosi, koska painovoima veti sitä."
  Tämä on yksinkertainen tapaus: painovoima, luonnonlaki, selittää kiven liikkeen. Naturalismi loistaa tässä, koska ilmiö on mitattavissa ja redusoitavissa fysikaalisiin prosesseihin. Lewis myöntää, että tällaiset tapaukset eivät tuota ongelmia naturalismille.
• Looginen peruste: "Uskon, että se on totta, koska näin sen omin silmin."
  Tässä uskomus perustuu havaintoon, mutta sen muodostaminen vaatii tulkintaa ja päättelyä. Lewis kysyy: jos ajattelu on vain aivojen kemiallisten reaktioiden tulos, miksi voisimme luottaa siihen, että havaintomme johtavat totuuteen? Naturalismi ei pysty selittämään, miksi mielen prosessit tuottavat luotettavia uskomuksia.
• Yhdistelmä: "Tiedän, että tulipalo syttyi, koska näin savua, ja tiedän, että savu johtuu tulesta."
  Tämä esimerkki yhdistää molemmat koska-sanan käytöt. Savun syntyminen tulesta on fyysinen kausaalisuhde, jonka naturalismi selittää vaivatta. Mutta päätelmä tulipalosta savun perusteella edellyttää loogista päättelyä: yhdistämme havainnon (savu) aiempaan tietoon (tuli tuottaa savua). Lewis korostaa, että tämä aktiivinen tulkinta ja järkeily eivät ole pelkkiä fysikaalisia reaktioita, vaan osoittavat mielen ainutlaatuisen kyvyn.

Miksi naturalismi kompuroi?

Lewisin analyysi paljastaa naturalismin Akilleen kantapään. Fyysiset tapahtumat, kuten kiven putoaminen tai savun syntyminen, voidaan selittää atomeilla ja energialla. Mutta kun kyse on uskomusten perustelemisesta – esimerkiksi maapallon pyöreyden tai tulipalon olemassaolon päättelystä – tarvitaan kykyä arvioida todisteita ja tehdä loogisia johtopäätöksiä. Jos ajattelu olisi vain neuronien sattumanvaraista toimintaa, kuten naturalismi väittää, miksi uskomuksemme vastaisivat todellisuutta?

Lewis argumentoi, että rationaalinen ajattelu edellyttää jotain, joka ylittää pelkät luonnolliset prosessit. Jos uskomus, kuten "maapallo on pyöreä", olisi vain aivojen kemiallinen reaktio, sen totuusarvo olisi sattumanvarainen. Sen sijaan kyky tavoittaa totuus viittaa hänen mukaansa mieleemme sisältyvään rationaalisuuteen, joka voi johtua vain luonnon ulkopuolisesta lähteestä, kuten Jumalasta.

Johtopäätös: Ajattelun mysteeri

C.S. Lewisin analyysi koska-sanan kahdesta käytöstä osoittaa, että naturalismi selittää fyysiset kausaalisuhteet, mutta ei inhimillisen ajattelun kykyä perustella ja päätellä. Esimerkit kiven putoamisesta, havaintojen tulkinnasta ja tulipalon päättelystä savun perusteella korostavat, että mieli on enemmän kuin pelkkä fysikaalinen kone. Lewisin argumentti haastaa naturalismin väitteen, että kaikki voidaan selittää luonnollisilla prosesseilla, ja avaa oven pohdinnalle mielen ja materian suhteesta.

Tämä kysymys on ajankohtainen myös tänä päivänä, kun neurotieteet ja tekoäly tutkivat mielen toimintaa. Lewisin näkemys muistuttaa, että inhimillisen ajattelun ainutlaatuisuus voi viitata syvempään totuuteen – ehkä jopa siihen, että mielessämme on jotain, joka ylittää luonnon rajat.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)