Todisteiden yhteisvaikutus ja vaihtoehtoisten tapahtumakulkujen poissulkeminen Suomen rikosoikeudellisessa näytönarvioinnissa – Osa II

 


"Oikeudenmukaisuus on yhteiskunnan ensimmäinen hyve, ja sen on suojeltava heikoimpien oikeuksia, jotta vapaus olisi kaikille todellista." – John Rawls, A Theory of Justice

Kokonaisarvio ja vaihtoehtoisten tapahtumakulkujen poissulkeminen

Periaatteen määritelmä

Kokonaisarvio yhdistettynä vaihtoehtoisten tapahtumakulkujen poissulkemiseen on menetelmä, jossa tuomioistuin arvioi todisteiden kokonaisuutta ja sulkee pois syytteelle vaihtoehtoiset hypoteesit, jotta syyllisyys voidaan todeta "kohtuullisen epäilyksen ulkopuolella" (KKO 2004:72). Tämä perustuu hypoteesimetodiin, jossa syyttäjän ja puolustuksen tapahtumakuvaukset kilpailevat, ja tuomioistuin testaa niiden todenmukaisuutta oikeudenkäyntiaineiston perusteella. Poissulkeminen edellyttää, että vaihtoehdot ovat epärealistisia tai aineisto ei tue niitä.

Teoreettinen perusta

Menetelmä juontaa juurensa "beyond reasonable doubt" -periaatteeseen, erityisesti sen anglosaksiseen tulkintaan, jossa järkevät epäilyt eliminoidaan. Suomessa se yhdistyy vapaan todistusharkinnan periaatteeseen (OK 17:2), ja sen teoreettinen perusta on hypoteesimetodissa, joka korostaa vaihtoehtoisten selitysten systemaattista testaamista. Epäilyjen on oltava konkreettisia ja oikeudenkäyntiaineistoon perustuvia – pelkkä teoreettinen mahdollisuus ei riitä. Tämä menetelmä heijastaa myös bayesilaista logiikkaa: kunkin hypoteesin todennäköisyyttä päivitetään todisteiden valossa, kunnes yksi nousee selvästi todennäköisimmäksi.

Soveltaminen rikosoikeudessa

Kokonaisarvio ja poissulkeminen ovat keskeisiä erityisesti tapauksissa, joissa syyllisyys riippuu tapahtumien tulkinnasta, kuten seksuaali-, huumausaine- tai talousrikoksissa. Seksuaalirikoksissa (RL 20) menetelmä on kriittinen, koska syyttäjän on osoitettava suostumuksen puute, ja syytetyt voivat väittää vapaaehtoisuutta. Esimerkiksi:

  • Todisteiden kokonaisarvio: Uhrin kertomus, fyysiset todisteet (esim. vammat), tekninen näyttö (esim. videot) ja todistajanlausunnot arvioidaan yhdessä.
  • Poissulkeminen: Syyttäjän hypoteesi (esim. pakottaminen) testataan syytetyn hypoteesia (esim. suostumus) vastaan. Jos vaihtoehto (suostumus) on epätodennäköinen kontekstin (esim. päihtymys, vallan epätasapaino) tai aineiston perusteella, se suljetaan pois.
  • Seksuaalirikosten erityispiirteet: Uhrin traumaattiset reaktiot (esim. jäätyminen) voivat selittää passiivisuutta, mutta niiden huomioiminen vaatii tuomioistuimelta traumapsykologian osaamista. Poissulkeminen on haastavaa, jos oikeus painottaa ulkoista toimintakykyä ilman biologista kontekstia.

Soveltaminen edellyttää:

  • Objektiivisuutta: Epäilyjen on perustuttava aineistoon, ei spekulaatioon.
  • Kontekstuaalista analyysiä: Esimerkiksi seksuaalirikoksissa tapahtumapaikka (esim. syrjäinen alue), ajankohta ja osapuolten dynamiikka ovat keskeisiä.
  • Perusteluvelvollisuutta: Tuomion on osoitettava, miksi vaihtoehdot suljettiin pois (OK 11:4).

Vahvuudet ja haasteet

Vahvuudet:

  • Systemaattisuus: Hypoteesimetodi tarjoaa jäsennellyn tavan testata tapahtumakulkua, vähentäen mielivaltaa.
  • Oikeusturva: Korkea kynnys suojaa syytettyä, koska vaihtoehtoisten hypoteesien on oltava realistisia.
  • Seksuaalirikosten relevanssi: Menetelmä tukee monimutkaisten tapausten analyysiä, joissa uhrin käyttäytyminen (esim. passiivisuus) voi olla traumaperäistä, mutta muut seikat vahvistavat syytettä.

Haasteet:

  • Kontekstin tulkinta: Seksuaalirikoksissa tuomioistuimet voivat virheellisesti tulkita uhrin toimintakykyä suostumukseksi, jos traumabiologiaa ei ymmärretä.
  • Näytön epävarmuus: Epätäydellinen aineisto (esim. hatara kertomus) voi estää vaihtoehtojen poissulkemisen, erityisesti jos tuomioistuin nojaa muodollisiin todisteisiin.
  • Perustelujen vaativuus: Poissulkeminen edellyttää tarkkaa argumentointia, mikä voi olla resurssi-intensiivistä.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Kritiikkiä tulosten raportoinnista

Kuva
  Edellisessä artikkelissa sukelsimme KETO-CTA-tutkimuksen tuloksiin, jotka haastoivat perinteisiä käsityksiä LDL-kolesterolin (LDL-C) vaaroista. Nyt on aika tarkastella tutkimuksen saamaa kritiikkiä – erityisesti sitä, miksi esirekisteröidyn primaarin päätetapahtuman raportoinnin puute on herättänyt keskustelua. Luvassa on selkeä katsaus siihen, miksi raportoinnin läpinäkyvyys on tieteessä kaikki kaikessa – ja miksi KETO-CTA-tutkimus on silti arvokas, kritiikistä huolimatta. Mikä oli KETO-CTA-tutkimuksen alkuperäinen tavoite? Jotta ymmärrämme kritiikin, aloitetaan perusteista. KETO-CTA-tutkimuksessa tutkittiin, miten ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa ateroskleroosiin – eli plakin kertymiseen sydämen verisuoniin. Tutkimuksen primaari päätetapahtuma, joka määriteltiin etukäteen ClinicalTrials.gov-sivustolla ( NCT05733325 ), oli prosentuaalinen muutos ei-kalsifioituneessa plakkivolyymissa (NCPV) 12 kuukauden aikana. Tämä mittari valittiin, koska se kuvastaa suoraan plakin e...
Lue lisää

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Uusi tutkimus ravistelee perinteisiä uskomuksia

Kuva
  Ruoka – se on meidän kaikkien (lähes) jokapäiväinen pakko, intohimo ja usein kiivaiden väittelyiden polttoaine. Ketogeeninen ruokavalio on yksi niistä aiheista, joka saa tunteet kuohumaan: toiset vannovat sen nimeen, toiset pelkäävät sen nostavan kolesterolia ja sydänriskejä. Nyt tuore tutkimus, Plaque Begets Plaque, ApoB Does Not: Longitudinal Data From the KETO-CTA Trial , heittää lusikkansa tähän soppaan – ja tämä lusikka näyttäisi sekoittavan perinteiset käsitykset LDL-kolesterolista (LDL-C) ja apolipoproteiini B:stä (ApoB) kertaheitolla. Perinteinen pelko: LDL-C ja ApoB sydämen vihollisina Aloitetaan perusteista. Perinteisesti LDL-C, tuo "paha kolesteroli", ja sen aisapari ApoB on nähty ateroskleroosin – eli valtimoplakkien – pääpahiksina. Ydinajatus on yksinkertainen: LDL-C kuljettaa kolesterolia veressä, ja kun sitä on liikaa, se tukkii valtimoita kuin rasvainen viemäri. ApoB taas mittaa näitä haitallisia hiukkasia tarkemmin. Tutkimukset ovat osoittaneet, ett...
Lue lisää

Rasvapaniikki puntarissa: Tyydyttyneet rasvat eivät ole sydämen vihollisia

Kuva
  Tyydyttyneet rasvat – ne voin, juuston ja pihvin herkulliset ainesosat – ovat saaneet vuosikymmenten ajan syytöksiä sydäntautien pääpahiksina. Mutta onko tässä haukuttu väärää puuta? Satoru Yamadan johtama tutkijatiimi sukelsi asiaan meta-analyysillä , joka suuntasi mikroskoopin satunnaistettujen kontrolloitujen kokeiden (RCT) puoleen. He kysyivät: vähentääkö tyydyttyneiden rasvojen rajoittaminen sydänkuolemia, sydäninfarkteja tai muita sydänvaivoja? Mitä löydettiin? Tutkijat kahlasivat läpi yhdeksän RCT:tä, joissa oli mukana yhteensä 13 532 osallistujaa. Tulokset? Tyydyttyneiden rasvojen vähentäminen ei merkitsevästi laskenut sydänkuolemia (OR=0.94, CI: 0.75–1.19), kokonaiskuolleisuutta (OR=1.01, CI: 0.89–1.14), sydäninfarkteja (OR=0.85, CI: 0.71–1.02) tai sepelvaltimotapahtumia (OR=0.85, CI: 0.65–1.11). Aivohalvauksia ei voitu arvioida, koska dataa oli liian vähän. Ei siis todisteita, että tyydyttyneen rasvan imuroiminen lautaselta olisi sydämen pelastaja. Vain yhdessä...
Lue lisää