Kant II

  Juonipaljastusvaroitus: Tämä artikkeli pureutuu Toivon revontulet -sarjan (Yle Areena, alk. Northern Lights , 2023) päähahmojen Lloydin ja Áinen psyykeisiin sekä tarinan yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin. Jos et ole vielä katsonut sarjaa ja haluat välttää juonipaljastukset, sulje selain ja suuntaa Areenaan – märkä Dublinin yö odottaa. Muille: sukeltakaamme surun, toivon ja inhimillisen yhteyden syövereihin. 😎 Dublinin sateinen Grattan Bridge on näyttämö, jossa kaksi särkynyttä sielua, Lloyd ja Áine, törmäävät toisiinsa Toivon revontulet -sarjassa. Tämä irlantilais-belgialainen draama ei ole pelkkä ihmissuhdetarina – se on syvällinen tutkielma surusta, resilienssistä ja siitä, miten vieraat voivat sytyttää toivon liekin pimeimpäänkin yöhön. Tässä artikkelissa luotaan Lloydin ja Áinen psyykeä psykologisen profiloinnin keinoin, yhdistellen syvyyspsykologiaa ja modernia persoonallisuuspsykologiaa. Samalla tarkastelen sarjan juonta sosiologisesta näkökulmasta, pohtien, miten ...

  Kun puhutaan Jeesuksesta, Raamattu on tietysti se ykköslähde, joka maalaa kuvan Nasaretin miehestä – profeetasta, opettajasta, ihmeidentekijästä ja kristityille omnipotentin jumalolennon inkarnaatiosta. Mutta entä jos suljemme Raamatun kannet ja kurkistamme, mitä muut sen ajan kirjoittajat sanoivat? Millaisena Jeesus näyttäytyy historian reunamerkinnöissä, roomalaisten ja juutalaisten kynistä? Tässä artikkelissa sukellan Raamatun ulkopuolisiin lähteisiin, jotka mainitsevat Jeesuksen. Käyn läpi, mitä nämä tekstit sanovat, ovatko ne aitoja ja mitä vinoumia niissä saattaa piillä. Flavius Josephus: Juutalaishistorioitsija roomalaisessa paidassa Flavius Josephus (n. 37–100 jKr.) on kuin antiikin aikakauden bestseller-kirjailija, jonka teokset Juutalaisten muinaishistoria ja Juutalaissodan historia ovat aarreaitta 1. vuosisadan Palestiinan tapahtumista. Jeesus mainitaan kahdessa kohdassa hänen teoksissaan, mutta niiden aitous on saanut tutkijat raapimaan päätään jo vuosisatoj...

  Edellisessä kirjoituksessa korjasin väitettä, että hiilihydraatit olisivat aivojen tärkein energianlähde. Todellisuudessa ketoaineet, kuten beeta-hydroksibutyraatti (BHB), vievät voiton tehokkuudessa ja tasaisuudessa. Mutta miksi? Pureudutaan tähän yksinkertaisen biokemiallisen laskelman kautta – ilman turhaa jargonia. Ketoaineet vs. glukoosi: Energiantuotannon tehokkuus Aivojen pääasialliset energianlähteet ovat glukoosi (hiilihydraateista) ja ketoaineet (rasvojen hajoamistuotteet ketotilassa). Molemmat päätyvät mitokondrioihin, joissa ne muutetaan ATP:ksi – solujen energiavaluutaksi. Mutta ketoaineet ovat tehokkaampia. Katsotaanpa, miten tämä homma pelittää Yksinkertainen laskelma: Glukoosi: Yksi glukoosimolekyyli (C6H12O6) tuottaa soluhengityksessä noin 30–32 ATP-molekyyliä täydellisessä hapetuksessa (glykolyysi + sitruunahappokierto + oksidatiivinen fosforylaatio). Glukoosin moolimassa on ~180 g/mol, joten 1 gramma glukoosia tuottaa noi...