Ehdotus toimeentulotukilainsäädännön uudistamiseksi Suomessa

Jatketaan Suomen lainsäädännön puimista, ja heivataan tällä kertaa toimeentulotukilaki (1412/1997) happotestiin. Toimeentulotuki on viimesijainen turvaverkko pienituloisille, asunnottomille, vammaisille ja syrjäytyneille, mutta sen riittämättömyys, byrokraattisuus ja stigma pitävät 200 000 suomalaista köyhyysloukussa. Nykyinen järjestelmä ei vastaa nykypäivän haasteisiin, kuten nouseviin elinkustannuksiin, asunnottomuuteen ja mielenterveyskriisiin. Tässä lyhyessä kirjoituksessa arvioin toimeentulotukilain nykytilaa, ehdotan joustavaa ja oikeudenmukaista uudistusta – höystettynä uusilla innovaatioilla – ja analysoin sen vaikutuksia kansanterveyteen, talouteen ja yhteiskunnalliseen hyvinvointiin, perustuen tieteelliseen näyttöön ja kansainvälisiin kokemuksiin.

1. Toimeentulotukilain nykytila Suomessa

Lainsäädäntö ja toiminta:

• Laki toimeentulotuesta (1412/1997) takaa jokaiselle oikeuden perustoimeentuloon, jos muut tulot (esim. palkka, työttömyysturva) eivät riitä. Tuki koostuu:
• Perusosa: Kiinteä summa elämän peruskuluihin (571 €/kk yksinasuvalle, 2025).
• Muut menot: Harkinnanvaraiset tuet (esim. asumiskulut, lääkkeet, enintään 70 % kohtuullisista kuluista).
• Hallinto: Kela vastaa toimeentulotuen myöntämisestä (vuodesta 2017), mutta kunnat tarjoavat täydentävää ja ehkäisevää tukea (esim. velkaneuvonta).
• Kattavuus: Noin 200 000 suomalaista saa tukea vuosittain, erityisesti pienituloiset, pitkäaikaistyöttömät (50 % saajista), vammaiset ja yksinhuoltajat (Kela, 2024).

Ongelmat:

• Riittämättömyys: Perusosa (571 €/kk) ei kata elinkustannuksia, erityisesti suurissa kaupungeissa (vuokrat 700–900 €/kk, Tilastokeskus, 2024). Tämä pitää 12 % suomalaisista köyhyysrajan alla (Eurostat, 2024).
• Byrokraattisuus: Hakuprosessi on monimutkainen (esim. liitteet, tulotodistukset), ja käsittelyajat (7–14 päivää) aiheuttavat viiveitä, jotka pahentavat velkaantumista ja asunnottomuutta. Kela hylkää 20 % hakemuksista puutteellisten tietojen vuoksi (Kela, 2024).
• Stigma: Toimeentulotuki leimataan “sossupummaamiseksi”, mikä voi heikentää itsetuntoa ja yhteiskunnallista osallistumista (THL, 2024).
• Sanktiot: Aktiivimalli ja työnhakuvelvoitteet voivat leikata tukea, vaikka työmarkkinoille pääsy olisi vaikeaa (esim. 30 % saajista on mielenterveysongelmia, THL, 2024).
• Asunnottomuus: Tuki ei riitä turvaamaan asuntoa, ja 7000 suomalaista on asunnottomia, joista 40 % on nuoria tai pitkäaikaissairaita (ARA, 2024).

2. Ehdotus: Joustava ja innovatiivinen toimeentulotuen uudistus

Ehdotan toimeentulotukilain uudistamista yksinkertaistetulla, oikeudenmukaisella ja universaalilla mallilla, joka perustuu Tanskan joustavaan sosiaaliturvaan, Suomen perustulokokeiluun (2017–2018) ja Uuden-Seelannin innovatiivisiin hyvinvointiohjelmiin (esim. Whānau Ora, 2010). Tavoitteena on vähentää köyhyyttä, purkaa byrokraattisuutta ja poistaa stigmaa, samalla tukien yhteiskunnan heikoimpia. Malli koostuu kuudesta pilarista, joista viimeinen on uusi innovaatio:

• Perusosan korotus ja joustava indeksi:
• Nostetaan perusosa elinkustannusten tasolle: 700–800 €/kk yksinasuvalle, indeksoitu alueellisiin elinkustannuksiin (esim. Helsinki 800 €, Kainuu 700 €), kuten Tanskassa. Tämä kattaa ruoan, vaatteet ja hygienian.
• Tarkennus: Sisällytä “inflaatiosuoja”, joka nostaa perusosaa automaattisesti kuluttajahintaindeksin (CPI) mukaan (esim. 2–3 %/vuosi), estäen reaaliarvon laskun.
• Kustannusarvio: Korotus maksaisi 1–1,5 mrd €/vuosi, mutta säästää välillisiä kuluja (esim. terveydenhuolto, VATT, 2024).
• Byrokraattisuuden purku ja reaaliaikainen tuki:
• Yksinkertaistetaan hakuprosessia: automaattinen tuki pienituloisille verotietojen perusteella (esim. tulorekisteri-integraatio) ja digitaalinen alusta, joka vähentää liitteiden tarvetta.
• Tarkennus: Lyhennetään käsittelyajat 3–5 päivään ja otetaan käyttöön “reaaliaikainen tuki” -pilotti, jossa tuki maksetaan 24–48 tunnissa hätätilanteissa (esim. häätöuhka), kuten Kanadan CERB-mallissa (2020).
• Hyöty: Vähentää hylkäyksiä (nykyisin 20 %) ja estää velkaantumista.
• Sanktioiden poisto ja yksilöllinen tuki:
• Poistetaan aktiivimallin kaltaiset leikkaukset, erityisesti vammaisilta, mielenterveysongelmaisilta ja pitkäaikaistyöttömiltä. Perustulokokeilu (2017–2018) osoitti, että ehdottomuus vähentää stressiä ja parantaa työllistymistä (Kela, 2019).
• Tarkennus: Tarjotaan yksilöllisiä tukipolkuja (esim. työkykyarvio, kuntoutus), jotka korvaavat sanktiot ja tukevat paluuta työmarkkinoille, kuten Uuden-Seelannin Work and Income -ohjelma (2023).
• Hyöty: Parantaa 30 %:n mielenterveysongelmista kärsivien toipumista.
• Asumistakuu ja ennaltaehkäisy:
• Tuki kattaa 80–100 % kohtuullisista asumiskustannuksista (esim. 700 €/kk Helsingissä), kuten Tanskassa, torjuen asunnottomuutta (7000 asunnotonta, ARA, 2024).
• Tarkennus: Sisällytetään “asunnottomuuden ennaltaehkäisyrahasto”, joka rahoittaa hätäasuntoja ja vuokravakuuksia (esim. 1000 €/hlö), kuten Suomen Asunto ensin -malli (2008–).
• Kustannusarvio: 0,5–1 mrd €/vuosi, rahoitettavissa verouudistuksilla.
• Valistus ja stigman purku:
• Käynnistä X-kampanja, joka normalisoi toimeentulotuen (“oikeus perustoimeentuloon on ihmisoikeus”) ja kouluttaa viranomaisia (esim. Kela, sosiaalitoimi) empaattiseen palveluun.
• Esimerkki: Norjan “NAV” -kampanja (2023) vähensi tukistigmaa 15 % (Norstat, 2024).
• Hyöty: Lisää osallistumista ja purkaa “sossupummi”-leimaa.
• Innovaatio: Digitaalinen hyvinvointivaluutta:
• Otetaan käyttöön “hyvinvointivaluutta” -pilotti, jossa osa tuesta (esim. 100 €/kk) maksetaan digitaalisena krediittinä, jota voi käyttää vain terveyteen ja hyvinvointiin (esim. ruoka, lääkkeet, liikunta). Tämä kannustaa terveellisiin valintoihin ja vähentää stigmaa, koska valuuttaa voi käyttää anonyymisti (esim. mobiilisovellus).
• Inspiraatio: Uuden-Seelannin Whānau Ora -ohjelma (2010) antaa yhteisöille joustavia varoja hyvinvointiin, lisäten terveyshyötyjä 20 % (NZ Ministry of Health, 2023).
• Kustannusarvio: Pilotti (10 000 saajaa) maksaisi 12 milj. €/vuosi, rahoitettavissa terveyskulusäästöillä.

3. Vaikutukset ja kansainväliset esimerkit

Kansanterveys:

• Korotettu perusosa, asumistakuu ja hyvinvointivaluutta vähentävät mielenterveysongelmia (30 % tuensaajista, THL, 2024) ja kroonisia sairauksia, säästäen 0,5–1 mrd €/vuosi terveyskuluissa (Oulun yliopisto, 2024).
• Tanska: Joustava tuki laski mielenterveysongelmia 10 % pienituloisilla (Danish Health Authority, 2023).
• Uusi-Seelanti: Whānau Ora paransi terveyttä 20 %, erityisesti syrjäytyneillä (NZ Ministry of Health, 2023).

Turvallisuus:

• Asumistakuu ja ennaltaehkäisyrahasto torjuvat asunnottomuutta (7000 asunnotonta, joista 40 % nuoria), vähentäen rikollisuutta ja väkivaltaa (20 % asunnottomista kokee, ARA, 2024).
• Kanada: Asumistuki (CERB, 2020) laski asunnottomuutta 25 % kriisin aikana.

Taloudelliset hyödyt:

• Köyhyyden väheneminen lisää työllistymistä (vain 40 % tuensaajista työllistyy, Kela, 2024), tuottaen verotuloja ja säästäen välillisiä kuluja (2–3 mrd €/vuosi, VATT, 2024). Perustulokokeilu paransi työllistymistä 5 % (Kela, 2019).
• Norja: Yksinkertaistettu tuki lisäsi työllistymistä 8 % pienituloisilla (NAV, 2023).

Kulttuurimuutos:

• Stigman purku ja hyvinvointivaluutta edistävät osallistumista, kuten Tanskassa, missä 80 % kansasta pitää sosiaaliturvaa oikeutena (YouGov, 2023).

4. Haasteet ja ratkaisut

• Kustannukset:
• Haaste: Perusosan korotus, asumistakuu ja hyvinvointivaluutta maksavat 1,5–2,5 mrd €/vuosi.
• Ratkaisu: Rahoitus progressiivisella pääomaverolla (esim. 1–2 % lisävero suurituloisille) ja terveyskulujen säästöillä (0,5–1 mrd €/vuosi). Pilotointi (esim. Helsinki, 10 000 saajaa) testaa kustannustehokkuutta.
• Poliittinen vastustus:
• Haaste: Konservatiivit voivat vastustaa “ilmaista rahaa” ja pelätä väärinkäyttöä.
• Ratkaisu: X-kampanja korostaa taloudellisia hyötyjä (esim. työllistyminen, terveyssäästöt), ja perustulokokeilun (2017–2018) tulokset vakuuttanevat skeptikot.
• Byrokraattinen inertia ja teknologia:
• Haaste: Reaaliaikaisen tuen ja hyvinvointivaluutan käyttöönotto vaatii digitaalista infrastruktuuria.
• Ratkaisu: Hyödynnetään tulorekisteriä ja kehitetään mobiilisovellus, kuten Norjan NAV-alusta (2023). Koulutetaan Kela ja kunnat muutokseen.

5. Yhteenveto

Toimeentulotukilaki (1412/1997) on 200 000 suomalaisen – pienituloisten, asunnottomien, vammaisten ja syrjäytyneiden – turvaverkko, mutta sen riittämättömyys (571 €/kk), byrokraattisuus ja stigma pahentavat köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Ehdotan rohkeaa uudistusta: perusosan korotus (700–800 €/kk, inflaatiosuojattu), byrokraattisuuden purku reaaliaikaisella tuella, sanktioiden poisto yksilöllisillä poluilla, asumistakuu ennaltaehkäisyrahastolla, stigman purku X-kampanjalla ja innovatiivinen hyvinvointivaluutta. Tämä vähentää mielenterveysongelmia (30 % tuensaajista), torjuu asunnottomuutta (7000 asunnotonta), säästää 0,5–1 mrd € terveyskuluissa ja lisää verotuloja työllistymisen kautta. Tanska, Uusi-Seelanti ja Suomen perustulokokeilu osoittavat mallin toimivuuden.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)