Daniel Kahneman: Mies, joka paljasti, miksi järkemme on joskus järjetön

 


Daniel Kahneman, psykologian rocktähti ja Nobel-voittaja, mullisti tapamme ymmärtää ihmismieltä. Hänen työnsä osoitti, että päätöksemme eivät ole niin rationaalisia kuin luulemme – ja se muutti taloustiedettä, psykologiaa ja arkeamme.

Kahden järjestelmän tanssi 

Kahneman, yhdessä kollegansa Amos Tverskyn kanssa, kehitti 1970-luvulla prospektiteorian, joka selittää, miksi ihmiset tekevät outoja valintoja riskejä ja tappioita punnitessaan. Vuonna 2002 hän sai tämän vuoksi taloustieteen Nobelin – harvinainen kunnia psykologille. Hänen tunnetuin konseptinsa on kuitenkin "kaksi järjestelmää": aivojemme nopea, intuitiivinen Järjestelmä 1 ja hidas, analyyttinen Järjestelmä 2. Esimerkiksi, kun ostat kalliin kahvin vain siksi, että jonossa tuoksuu hyvältä, Järjestelmä 1 ohjaa sinua – ja lompakkosi syyttää jälkikäteen Järjestelmä 2:ta, joka jäi nukkumaan.

Arjen oivallukset käyttöön 

Kahnemanin opit erittäin hyödyllisiä arjessa. Mietitkö, miksi sorrut heräteostoksiin tai pelkäät lentämistä, vaikka se on tilastollisesti turvallista? Syytä kognitiivisia vinoumia, kuten saatavuusheuristiikkaa, joka saa meidät pelkäämään enemmän sitä, mikä on mieleenpainuvaa. Käytännön vinkki: ennen isoja päätöksiä (kuten asuntolainaa tai työpaikan vaihtoa), hidasta ja anna Järjestelmä 2:lle aikaa puntaroida. Listaa plussat ja miinukset – se auttaa järkeä voittamaan tunteen.

Traaginen ja inhimillinen perintö 

Kahnemanin ja Tverskyn ystävyys oli täynnä intohimoa ja kitkaa, ja Tverskyn varhainen kuolema vuonna 1996 varjosti heidän yhteistä tarinaansa. Kahneman, joka kuoli vuonna 2024, kantoi kuitenkin soihtua eteenpäin. Hänen kirjansa Thinking, Fast and Slow on yhä must-read kaikille, jotka haluavat ymmärtää, miksi toimimme kuten toimimme.

Joten seuraavan kerran, kun huomaat tekeväsi hätiköidyn päätöksen, muista Kahnemanin opetus: aivosi ovat nerokas kone, mutta joskus se tarvitsee hetken pysähtymistä ja ajatellua. Hidasta ja olet jo askeleen viisaampi.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II")


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Kritiikkiä tulosten raportoinnista

Kuva
  Edellisessä artikkelissa sukelsimme KETO-CTA-tutkimuksen tuloksiin, jotka haastoivat perinteisiä käsityksiä LDL-kolesterolin (LDL-C) vaaroista. Nyt on aika tarkastella tutkimuksen saamaa kritiikkiä – erityisesti sitä, miksi esirekisteröidyn primaarin päätetapahtuman raportoinnin puute on herättänyt keskustelua. Luvassa on selkeä katsaus siihen, miksi raportoinnin läpinäkyvyys on tieteessä kaikki kaikessa – ja miksi KETO-CTA-tutkimus on silti arvokas, kritiikistä huolimatta. Mikä oli KETO-CTA-tutkimuksen alkuperäinen tavoite? Jotta ymmärrämme kritiikin, aloitetaan perusteista. KETO-CTA-tutkimuksessa tutkittiin, miten ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa ateroskleroosiin – eli plakin kertymiseen sydämen verisuoniin. Tutkimuksen primaari päätetapahtuma, joka määriteltiin etukäteen ClinicalTrials.gov-sivustolla ( NCT05733325 ), oli prosentuaalinen muutos ei-kalsifioituneessa plakkivolyymissa (NCPV) 12 kuukauden aikana. Tämä mittari valittiin, koska se kuvastaa suoraan plakin e...
Lue lisää

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Uusi tutkimus ravistelee perinteisiä uskomuksia

Kuva
  Ruoka – se on meidän kaikkien (lähes) jokapäiväinen pakko, intohimo ja usein kiivaiden väittelyiden polttoaine. Ketogeeninen ruokavalio on yksi niistä aiheista, joka saa tunteet kuohumaan: toiset vannovat sen nimeen, toiset pelkäävät sen nostavan kolesterolia ja sydänriskejä. Nyt tuore tutkimus, Plaque Begets Plaque, ApoB Does Not: Longitudinal Data From the KETO-CTA Trial , heittää lusikkansa tähän soppaan – ja tämä lusikka näyttäisi sekoittavan perinteiset käsitykset LDL-kolesterolista (LDL-C) ja apolipoproteiini B:stä (ApoB) kertaheitolla. Perinteinen pelko: LDL-C ja ApoB sydämen vihollisina Aloitetaan perusteista. Perinteisesti LDL-C, tuo "paha kolesteroli", ja sen aisapari ApoB on nähty ateroskleroosin – eli valtimoplakkien – pääpahiksina. Ydinajatus on yksinkertainen: LDL-C kuljettaa kolesterolia veressä, ja kun sitä on liikaa, se tukkii valtimoita kuin rasvainen viemäri. ApoB taas mittaa näitä haitallisia hiukkasia tarkemmin. Tutkimukset ovat osoittaneet, ett...
Lue lisää

Rasvapaniikki puntarissa: Tyydyttyneet rasvat eivät ole sydämen vihollisia

Kuva
  Tyydyttyneet rasvat – ne voin, juuston ja pihvin herkulliset ainesosat – ovat saaneet vuosikymmenten ajan syytöksiä sydäntautien pääpahiksina. Mutta onko tässä haukuttu väärää puuta? Satoru Yamadan johtama tutkijatiimi sukelsi asiaan meta-analyysillä , joka suuntasi mikroskoopin satunnaistettujen kontrolloitujen kokeiden (RCT) puoleen. He kysyivät: vähentääkö tyydyttyneiden rasvojen rajoittaminen sydänkuolemia, sydäninfarkteja tai muita sydänvaivoja? Mitä löydettiin? Tutkijat kahlasivat läpi yhdeksän RCT:tä, joissa oli mukana yhteensä 13 532 osallistujaa. Tulokset? Tyydyttyneiden rasvojen vähentäminen ei merkitsevästi laskenut sydänkuolemia (OR=0.94, CI: 0.75–1.19), kokonaiskuolleisuutta (OR=1.01, CI: 0.89–1.14), sydäninfarkteja (OR=0.85, CI: 0.71–1.02) tai sepelvaltimotapahtumia (OR=0.85, CI: 0.65–1.11). Aivohalvauksia ei voitu arvioida, koska dataa oli liian vähän. Ei siis todisteita, että tyydyttyneen rasvan imuroiminen lautaselta olisi sydämen pelastaja. Vain yhdessä...
Lue lisää