Kohutun rokotetutkimuksen yhteenveto

 


Mistä tutkimuksessa on kyse? 

Tutkimus tarkastelee synteettisten mRNA-rokotteiden (kuten COVID-19-rokotteiden) vaikutuksia geenien toimintaan ihmiskehossa. Tutkijat analysoivat verinäytteitä kahdelta ryhmältä: henkilöiltä, joilla ilmeni uusia haittavaikutuksia (esim. neurologisia oireita, sydänvaivoja tai kroonista väsymystä) ja henkilöiltä, joilla diagnosoitiin syöpä rokotuksen jälkeen. Näitä verrattiin terveisiin kontrolleihin.

Tärkeimmät löydökset

1. Geenien säätelyn häiriöt: Rokotteiden jälkeen havaittiin merkittäviä muutoksia tuhansien geenien toiminnassa. Tämä näkyi erityisesti mitokondrioiden toimintahäiriöinä (energia-aineenvaihdunta), tulehdusreaktioina ja immuunijärjestelmän epätasapainona. 

2. Syöpään liittyvät riskit: Syöpäpotilailla havaittiin geeneissä muutoksia, jotka liittyvät genomin epävakauteen ja syövän kehittymiseen edistäviin prosesseihin, kuten MYC-geenin aktivoitumiseen ja kasvainten estäjägeenien (esim. p53) vaimentumiseen. 

3. Krooniset vaikutukset: Tutkimus viittaa siihen, että mRNA-rokotteiden sisältämä synteettinen mRNA ja piikkiproteiini voivat aiheuttaa pitkäkestoista stressiä soluissa, mikä saattaa johtaa esimerkiksi tulehdussairauksiin tai immuunijärjestelmän häiriöihin. 

4. Mahdollinen geenien integrointi: On viitteitä siitä, että rokotteen mRNA voisi joissain tapauksissa pysyä kehossa pidempään ja mahdollisesti vaikuttaa solujen genomiin, vaikka tätä ei ole vielä täysin varmistettu.

Mitä tämä tarkoittaa? 

Tutkimus herättää huolta mRNA-rokotteiden pitkäaikaisista vaikutuksista, erityisesti herkillä henkilöillä. Se ei väitä, että rokotteet aiheuttavat suoraan syöpää tai muita sairauksia, mutta löydökset viittaavat siihen, että ne voivat häiritä solujen toimintaa tavoilla, jotka saattavat lisätä riskejä. Tutkijat korostavat, että aihe vaatii lisätutkimuksia, koska mRNA-rokotteiden pitkäaikaisvaikutuksista tiedetään vielä vähän.

Miksi tämä on tärkeää? 

Tutkimus korostaa tarvetta tutkia mRNA-rokotteiden turvallisuutta tarkemmin, erityisesti niiden vaikutuksia geeneihin ja immuunijärjestelmään. Se ei kumoa rokotteiden hyötyjä, mutta nostaa esiin mahdollisia riskejä, jotka tulisi huomioida erityisesti rokotteiden laajamittaisessa käytössä.

Lopuksi

Vaikka tutkimus on herättänyt kohua, se on preprintti, eikä sitä täten ole vielä vertaisarvioitu.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Kritiikkiä tulosten raportoinnista

Kuva
  Edellisessä artikkelissa sukelsimme KETO-CTA-tutkimuksen tuloksiin, jotka haastoivat perinteisiä käsityksiä LDL-kolesterolin (LDL-C) vaaroista. Nyt on aika tarkastella tutkimuksen saamaa kritiikkiä – erityisesti sitä, miksi esirekisteröidyn primaarin päätetapahtuman raportoinnin puute on herättänyt keskustelua. Luvassa on selkeä katsaus siihen, miksi raportoinnin läpinäkyvyys on tieteessä kaikki kaikessa – ja miksi KETO-CTA-tutkimus on silti arvokas, kritiikistä huolimatta. Mikä oli KETO-CTA-tutkimuksen alkuperäinen tavoite? Jotta ymmärrämme kritiikin, aloitetaan perusteista. KETO-CTA-tutkimuksessa tutkittiin, miten ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa ateroskleroosiin – eli plakin kertymiseen sydämen verisuoniin. Tutkimuksen primaari päätetapahtuma, joka määriteltiin etukäteen ClinicalTrials.gov-sivustolla ( NCT05733325 ), oli prosentuaalinen muutos ei-kalsifioituneessa plakkivolyymissa (NCPV) 12 kuukauden aikana. Tämä mittari valittiin, koska se kuvastaa suoraan plakin e...
Lue lisää

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Uusi tutkimus ravistelee perinteisiä uskomuksia

Kuva
  Ruoka – se on meidän kaikkien (lähes) jokapäiväinen pakko, intohimo ja usein kiivaiden väittelyiden polttoaine. Ketogeeninen ruokavalio on yksi niistä aiheista, joka saa tunteet kuohumaan: toiset vannovat sen nimeen, toiset pelkäävät sen nostavan kolesterolia ja sydänriskejä. Nyt tuore tutkimus, Plaque Begets Plaque, ApoB Does Not: Longitudinal Data From the KETO-CTA Trial , heittää lusikkansa tähän soppaan – ja tämä lusikka näyttäisi sekoittavan perinteiset käsitykset LDL-kolesterolista (LDL-C) ja apolipoproteiini B:stä (ApoB) kertaheitolla. Perinteinen pelko: LDL-C ja ApoB sydämen vihollisina Aloitetaan perusteista. Perinteisesti LDL-C, tuo "paha kolesteroli", ja sen aisapari ApoB on nähty ateroskleroosin – eli valtimoplakkien – pääpahiksina. Ydinajatus on yksinkertainen: LDL-C kuljettaa kolesterolia veressä, ja kun sitä on liikaa, se tukkii valtimoita kuin rasvainen viemäri. ApoB taas mittaa näitä haitallisia hiukkasia tarkemmin. Tutkimukset ovat osoittaneet, ett...
Lue lisää

Rasvapaniikki puntarissa: Tyydyttyneet rasvat eivät ole sydämen vihollisia

Kuva
  Tyydyttyneet rasvat – ne voin, juuston ja pihvin herkulliset ainesosat – ovat saaneet vuosikymmenten ajan syytöksiä sydäntautien pääpahiksina. Mutta onko tässä haukuttu väärää puuta? Satoru Yamadan johtama tutkijatiimi sukelsi asiaan meta-analyysillä , joka suuntasi mikroskoopin satunnaistettujen kontrolloitujen kokeiden (RCT) puoleen. He kysyivät: vähentääkö tyydyttyneiden rasvojen rajoittaminen sydänkuolemia, sydäninfarkteja tai muita sydänvaivoja? Mitä löydettiin? Tutkijat kahlasivat läpi yhdeksän RCT:tä, joissa oli mukana yhteensä 13 532 osallistujaa. Tulokset? Tyydyttyneiden rasvojen vähentäminen ei merkitsevästi laskenut sydänkuolemia (OR=0.94, CI: 0.75–1.19), kokonaiskuolleisuutta (OR=1.01, CI: 0.89–1.14), sydäninfarkteja (OR=0.85, CI: 0.71–1.02) tai sepelvaltimotapahtumia (OR=0.85, CI: 0.65–1.11). Aivohalvauksia ei voitu arvioida, koska dataa oli liian vähän. Ei siis todisteita, että tyydyttyneen rasvan imuroiminen lautaselta olisi sydämen pelastaja. Vain yhdessä...
Lue lisää