Liikunnan iloa uusin tavoin: Tunneohjattu intervallitreeni hurmaa

 


Törmäsin kiinnostavaan tutkimukseen, joka tuo freshiä näkökulmaa treenaamiseen. Kyseessä on affect-guided interval training (AIT) eli tunneohjattu intervallitreeni, joka lupaa tehdä liikunnasta paitsi tehokasta myös superkivaa.

Mistä on kyse? 

Tutkimuksessa vertailtiin kolmea treenityyppiä: tunneohjattua intervallitreeniä (AIT), itse valittua liikuntaa ja perinteistä korkean intensiteetin intervallitreeniä (HIIT). AIT:ssä vuoroteltiin 20 minuutin ajan 60 sekunnin pätkiä, joissa mentiin vuoroin "kivasti haastavaa" ja "leppoisan mukavaa" tahtia – ideana välttää perinteisen HIIT:n mahdollinen epämukavuus. Kaikki treenit olivat keskimäärin reippaan intensiivisiä (80–89 % maksimisykkeestä).

Mitä löydettiin? 

AIT vei voiton monella mittarilla. Se koettiin treenin aikana kaikkein miellyttävimmäksi, sen fiilis parani eniten treenin edetessä ja se muistettiin jälkikäteenkin hauskimpana. Myös tulevaisuuden treeniennusteet olivat AIT:llä positiivisimmat, ja osallistujat nauttivat siitä eniten. Lisäksi AIT ja itse valittu liikunta toivat enemmän autonomiaa eli vapauden tunnetta kuin perinteinen HIIT. Treenin aikainen miellyttävyys, loppufiilis ja fiiliksen kehitys ennustivat, miten kivalta treeni tuntui jälkikäteen ja miten innostavalta se vaikutti tulevaisuudessa.

Pointti

Tunneohjattu intervallitreeni näyttää olevan paitsi tehokas myös hauska tapa liikkua, mikä voi motivoida jatkamaan treeniä pitkällä tähtäimellä. Se yhdistää intervallien tehon ja liikunnan ilon ilman HIIT:n mahdollista puurtamista. Eli jos haluat treenata fiksusti ja pitää samalla hauskaa, AIT voisi olla sun juttu.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Kritiikkiä tulosten raportoinnista

Kuva
  Edellisessä artikkelissa sukelsimme KETO-CTA-tutkimuksen tuloksiin, jotka haastoivat perinteisiä käsityksiä LDL-kolesterolin (LDL-C) vaaroista. Nyt on aika tarkastella tutkimuksen saamaa kritiikkiä – erityisesti sitä, miksi esirekisteröidyn primaarin päätetapahtuman raportoinnin puute on herättänyt keskustelua. Luvassa on selkeä katsaus siihen, miksi raportoinnin läpinäkyvyys on tieteessä kaikki kaikessa – ja miksi KETO-CTA-tutkimus on silti arvokas, kritiikistä huolimatta. Mikä oli KETO-CTA-tutkimuksen alkuperäinen tavoite? Jotta ymmärrämme kritiikin, aloitetaan perusteista. KETO-CTA-tutkimuksessa tutkittiin, miten ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa ateroskleroosiin – eli plakin kertymiseen sydämen verisuoniin. Tutkimuksen primaari päätetapahtuma, joka määriteltiin etukäteen ClinicalTrials.gov-sivustolla ( NCT05733325 ), oli prosentuaalinen muutos ei-kalsifioituneessa plakkivolyymissa (NCPV) 12 kuukauden aikana. Tämä mittari valittiin, koska se kuvastaa suoraan plakin e...
Lue lisää

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Uusi tutkimus ravistelee perinteisiä uskomuksia

Kuva
  Ruoka – se on meidän kaikkien (lähes) jokapäiväinen pakko, intohimo ja usein kiivaiden väittelyiden polttoaine. Ketogeeninen ruokavalio on yksi niistä aiheista, joka saa tunteet kuohumaan: toiset vannovat sen nimeen, toiset pelkäävät sen nostavan kolesterolia ja sydänriskejä. Nyt tuore tutkimus, Plaque Begets Plaque, ApoB Does Not: Longitudinal Data From the KETO-CTA Trial , heittää lusikkansa tähän soppaan – ja tämä lusikka näyttäisi sekoittavan perinteiset käsitykset LDL-kolesterolista (LDL-C) ja apolipoproteiini B:stä (ApoB) kertaheitolla. Perinteinen pelko: LDL-C ja ApoB sydämen vihollisina Aloitetaan perusteista. Perinteisesti LDL-C, tuo "paha kolesteroli", ja sen aisapari ApoB on nähty ateroskleroosin – eli valtimoplakkien – pääpahiksina. Ydinajatus on yksinkertainen: LDL-C kuljettaa kolesterolia veressä, ja kun sitä on liikaa, se tukkii valtimoita kuin rasvainen viemäri. ApoB taas mittaa näitä haitallisia hiukkasia tarkemmin. Tutkimukset ovat osoittaneet, ett...
Lue lisää

Rasvapaniikki puntarissa: Tyydyttyneet rasvat eivät ole sydämen vihollisia

Kuva
  Tyydyttyneet rasvat – ne voin, juuston ja pihvin herkulliset ainesosat – ovat saaneet vuosikymmenten ajan syytöksiä sydäntautien pääpahiksina. Mutta onko tässä haukuttu väärää puuta? Satoru Yamadan johtama tutkijatiimi sukelsi asiaan meta-analyysillä , joka suuntasi mikroskoopin satunnaistettujen kontrolloitujen kokeiden (RCT) puoleen. He kysyivät: vähentääkö tyydyttyneiden rasvojen rajoittaminen sydänkuolemia, sydäninfarkteja tai muita sydänvaivoja? Mitä löydettiin? Tutkijat kahlasivat läpi yhdeksän RCT:tä, joissa oli mukana yhteensä 13 532 osallistujaa. Tulokset? Tyydyttyneiden rasvojen vähentäminen ei merkitsevästi laskenut sydänkuolemia (OR=0.94, CI: 0.75–1.19), kokonaiskuolleisuutta (OR=1.01, CI: 0.89–1.14), sydäninfarkteja (OR=0.85, CI: 0.71–1.02) tai sepelvaltimotapahtumia (OR=0.85, CI: 0.65–1.11). Aivohalvauksia ei voitu arvioida, koska dataa oli liian vähän. Ei siis todisteita, että tyydyttyneen rasvan imuroiminen lautaselta olisi sydämen pelastaja. Vain yhdessä...
Lue lisää