Mike Winger, tekoäly ja Raamatun tulkinta

 

Silmääni pisti tänään Mike Wingerin YouTube-pätkä "How AI will steal your knowledge of Scripture", jossa hän vastaa katsojien kysymyksiin Raamatun tulkinnasta, teologiasta ja kristillisestä elämästä. Video kestää noin 72 minuuttia ja koostuu kymmenestä kysymyksestä, joista erityisesti kysymys 2 (27:23) liittyy sielun käsitteeseen, mikä kytkeytyy suoraan substanssidualismin teemaan. Lisäksi otsikon viittaus tekoälyyn viittaa kysymykseen 1 (0:58), jossa pohditaan tekoälyn käyttöä saarnavalmistelussa ja sen vaikutusta Raamatun ymmärtämiseen. Keskityn tässä kirjoituksessa erityisesti sielukysymykseen ja sen yhteyteen Feserin argumentteihin, mutta käsittelen myös lyhyesti tekoälyteemaa, koska se on videon otsikon ytimessä.

Kysymys 2: Sielun käsite Vanhassa ja Uudessa testamentissa

Kysymys (27:23): "Kuinka sovittaa yhteen Vanhan testamentin käyttö sanasta 'sielu' (hepr. nefesh), joka viittaa koko ihmiseen, Jeesuksen lausuntoihin, jotka viittaavat sieluun erillisenä entiteettinä? Näyttää siltä, että Jeesus on ristiriidassa Vanhan testamentin opetuksen kanssa."

Wingerin vastaus: Winger selittää, että Vanhan testamentin nefesh (esim. 1. Moos. 2:7) viittaa usein koko ihmiseen – elävään olentoon, joka koostuu ruumiista ja elämän hengestä. Hän korostaa, että nefesh ei aina tarkoita erillistä, ei-aineellista sielua, vaan voi viitata elämään tai persoonallisuuteen. Uudessa testamentissa (esim. Matt. 10:28, "Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin mutta eivät voi tappaa sielua"), Jeesus käyttää kreikan sanaa psyche, joka viittaa usein erilliseen, kuolemattomaan sieluun. Wingerin mukaan tämä ei ole ristiriita, vaan heijastaa teologian kehitystä: Uusi testamentti paljastaa selvemmin sielun erillisen olemassaolon kuoleman jälkeen, mikä oli Vanhassa testamentissa vähemmän eksplisiittistä. Hän vetoaa myös siihen, että Raamattu käyttää termejä monimerkityksisesti kontekstista riippuen, joten nefesh ja psychē voivat kantaa erilaisia vivahteita.

Filosofinen arvio: Wingerin vastaus on linjassa perinteisen kristillisen teologian kanssa, joka tukee substanssidualismia – erityisesti aristoteelis-tomistista näkemystä, jota Feserkin puolustaa. Feserin hylomorfisessa dualismissa sielu on kehon muoto, mutta älyllinen sielu (anima intellectiva) on ei-aineellinen ja selviää kuolemasta, mikä resonoi Jeesuksen sanojen (Matt. 10:28) kanssa. Wingerin selitys ei mene yhtä syvälle metafysiikkaan kuin Feser, mutta se tukee ajatusta, että sielu on jotain muutakin kuin pelkkä fyysinen prosessi, mikä haastaa materialistisia näkemyksiä. Winger ei eksplisiittisesti mainitse hylomorfismia, mutta hänen tulkintansa sielun erillisyydestä Uudessa testamentissa on yhteensopiva Feserin kannan kanssa.

Tieteellinen arvio: Neurotieteellinen näkökulma voisi haastaa Wingerin ja Feserin tulkinnat, koska se näkee persoonallisuuden ja tietoisuuden aivojen toimintana. Esimerkiksi aivovauriotutkimukset osoittavat, että persoonallisuus voi muuttua fysikaalisten vaurioiden myötä, mikä viittaa siihen, että "sielu" ei välttämättä ole erillinen entiteetti. Winger ei käsittele näitä empiirisiä haasteita, mutta hänen teologinen lähestymistapansa keskittyy Raamatun tulkintaan, ei tieteelliseen debattiin.

Yhteys Feseriin: Feserin argumentti älyn ei-aineellisuudesta (esim. universaalien käsittely) tukee Wingerin näkemystä sielun erillisyydestä. Feser väittäisi, että psychēn käyttö Uudessa testamentissa viittaa ei-aineelliseen komponenttiin, joka kykenee abstraktiin ajatteluun ja selviää kuolemasta – juuri kuten hänen tomistinen hylomorfisminsa ehdottaa. Wingerin selitys on vähemmän filosofisesti tekninen, mutta molemmat puolustavat substanssidualismia materialismin sijaan. Feserin argumentti universaaleista voisi vahvistaa Wingerin tulkintaa tarjoamalla metafyysisen perustan sielun erillisyydelle.

Lennokas pohdinta: Sielu on kuin tähti, joka loistaa ruumiin savisessa astiassa – Vanhassa testamentissa se on elämän kipinä, Uudessa testamentissa se nousee kohti ikuisuutta. Winger ja Feser laulavat samaa säveltä: mieli ei ole pelkkä neuronien tanssi, vaan jotain, mikä kurottaa kohti jumalallista.

Tekoäly ja Raamatun tieto: Kysymys 1

Kysymys (0:58): "Pastoreille saarnojen valmistelussa: Mikä on tekoälyn oikea käyttö? Mitä viisaussääntöjä voimme soveltaa, kun käytämme tekoälyä apuvälineenä?"

Wingerin vastaus: Winger varoittaa, että tekoäly (esim. kielimallit) voi olla hyödyllinen työkalu saarnojen valmistelussa – esimerkiksi tiedonhakua tai ideoiden jäsentelyä varten – mutta se voi myös "varastaa" Raamatun ymmärtämisen, jos siihen luotetaan liikaa. Hän korostaa, että tekoäly ei korvaa henkilökohtaista Raamatun opiskelua, rukousta ja Pyhän Hengen ohjausta. Viisaussääntöinä hän ehdottaa: 1) Käytä tekoälyä tiedon organisointiin, ei syvälliseen tulkintaan; 2) Tarkista aina tekoälyn tuottamat tiedot Raamatusta ja luotettavista lähteistä; 3) Älä anna tekoälyn korvata omaa teologista pohdintaa. Otsikko "How AI will steal your knowledge of Scripture" on provokatiivinen, mutta Wingerin pointti on, että liiallinen riippuvuus tekoälystä voi laiskistaa hengellistä kasvua.

Filosofinen arvio: Wingerin varoitus resonoi Feserin kritiikin kanssa materialismia kohtaan, erityisesti siinä, miten teknologia (kuten tekoäly) voi jäljitellä inhimillistä älyä mutta ei tavoita intentionaalisuutta tai kvalioita. Feser voisi väittää, että tekoäly, vaikka se prosessoikin Raamatun tekstejä, ei kykene ymmärtämään niiden hengellistä syvyyttä, koska sillä ei ole ei-aineellista sielua. Wingerin käytännöllinen lähestymistapa on vähemmän metafyysinen, mutta molemmat korostavat inhimillisen ymmärryksen ainutlaatuisuutta.

Tieteellinen arvio: Tekoäly, kuten kielimallit, voi analysoida Raamatun tekstejä, tuottaa tulkintoja ja löytää yhteyksiä valtavasta datamäärästä. Se voi etsiä Raamatun jakeita, vertailla käännöksiä ja tarjota historiallista kontekstia. Kuitenkin Wingerin huoli on validi: tekoäly ei koe hengellistä yhteyttä tai subjektiivista kokemusta, joten sen käyttö voi jäädä pinnalliseksi ilman ihmisen harkintaa.

Lennokas pohdinta: Tekoäly on kuin galaktinen kirjasto, joka tarjoaa loputtomia tiedonmurusia, mutta ilman sielun säkenöintiä se ei voi sytyttää Raamatun sanoihin kätkettyä jumalallista tulta. Winger muistuttaa, että Pyhä Henki, ei algoritmi, on se, joka avaa sydämen kirjoituksille.

Yhteys Feserin substanssidualismiin

Wingerin ja Feserin näkemykset limittyvät erityisesti sielun käsitteessä. Feserin hylomorfinen dualismi väittää, että sielu on kehon muoto, mutta sen älyllinen osa on ei-aineellinen, mikä mahdollistaa universaalien käsittelyn ja intentionaalisuuden. Wingerin tulkinta psychēstä Uudessa testamentissa tukee tätä: sielu on erillinen entiteetti, joka selviää kuolemasta (Matt. 10:28), mikä on linjassa Feserin ei-aineellisen älyn kanssa. Molemmat haastavat materialismin, joka näkisi mielen pelkkänä aivojen toimintana.

Wingerin tekoälykysymyksessä on myös yhteys Feseriin. Feser voisi argumentoida, että tekoäly, vaikka se jäljittelee älyllisiä toimintoja, ei kykene aitoon ymmärtämiseen, koska sillä ei ole ei-aineellista sielua. Wingerin varoitus tekoälyn liiallisesta käytöstä saarnoissa heijastaa tätä: ilman sielun ja Hengen ohjausta Raamatun syvyys jää saavuttamatta.

Kriittinen pohdinta

Wingerin video tarjoaa käytännöllisen ja teologisen näkökulman sielun käsitteeseen, mutta se ei mene yhtä syvälle filosofiseen metafysiikkaan kuin Feserin tuotanto. Feserin argumentit universaaleista ja intentionaalisuudesta tarjoavat vahvemman filosofisen perustan substanssidualismille, kun taas Winger keskittyy Raamatun tulkintaan ja sen soveltamiseen. Tekoälykysymyksessä Wingerin huoli on relevantti, mutta hän ei käsittele tekoälyn teknisiä mahdollisuuksia syvällisesti, mikä voisi vahvistaa hänen varoitustaan. Tekoäly voi tuottaa tarkkoja Raamatun analyyseja, mutta sen kyvyttömyys kokea hengellistä merkitystä tukee sekä Wingerin että Feserin näkemyksiä inhimillisen mielen ainutlaatuisuudesta.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)