Varsinaissuomalaisten miesten elintavat: Suomen surkein saldo – miksi ihmeessä?

Varsinais-Suomen miehet ovat nousseet kyseenalaiselle valtaistuimelle: heidän elintapansa – tupakointi, viinan kittaaminen, liikkumattomuus ja epäterveellinen sapuskointi – ovat Suomen ykkösluokkaa. THL:n tuoreet tilastot ja terveysselvitykset maalaavat karun kuvan: varsinaissuomalaiset miehet elävät lyhyemmän elämän kuin muualla Suomessa, ja sydän- ja verisuonitaudit, diabetes sekä muut elämäntapasairaudet jylläävät. Mutta miksi juuri Turun ja Salon seudun urokset ovat näin retuperällä? Syitä on monia, ja ne kietoutuvat kulttuuriin, talouteen ja yhteiskunnan rakenteisiin – ripauksella saariston suolaa ja satakuntalaista sitkeyttä.

1. Elintavat tilastojen valossa: Kova data ei valehtele

THL:n Terve Suomi -tutkimus (2025) paljastaa, että varsinaissuomalaisten miesten elinajanodote on maan keskiarvoa alempi, noin 78 vuotta, kun taas esimerkiksi Ahvenanmaalla miehet porskuttavat lähes 82-vuotiaiksi. Keskeiset syyt ovat kristalliakin kirkkaammat:

- Tupakointi: Varsinais-Suomessa miehet polttavat enemmän kuin muualla Suomessa, vaikka tupakointi onkin vähentynyt viime vuosikymmenten aikana. 

- Alkoholi: Viinavyöhykkeen maine pitää pintansa – varsinaissuomalaiset miehet kuluttavat alkoholia keskimääräistä enemmän, erityisesti väkeviä. 

- Liikkumattomuus: Istuva elämäntapa ja liikunnan puute ovat yleisiä, vaikka alueella onkin mahdollisuuksia ulkoiluun, kiitos Saaristomeren ja Turun puistojen. 

- Ruokavalio: Pikaruoka ja prosessoidut elintarvikkeet, joissa on runsaasti nopeita hiilareita, huonoja rasvoja ja suolaa, mutta vähän kasviksia, lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Miksi juuri Varsinais-Suomi? Alueelliset erot elinajanodotteessa ja terveydessä ovat Suomessa merkittäviä, ja Varsinais-Suomi sijoittuu miesten osalta häntäpäähän, toisin kuin esimerkiksi Forssan seudun "tiukat hämäläiset naiset", jotka pitävät elintapansa kurissa.

2. Historiallinen ja kulttuurinen konteksti: Machokulttuurin perintö

Varsinais-Suomi, tuo Suomen vanhin kulttuurikeskus, kantaa harteillaan historian painolastia. Alueen perinteet, joissa raskas työ satamissa, telakoilla ja tehtailla yhdistyi kovaan vapaa-aikaan – viinaan ja tupakkaan – ovat juurtuneet syvälle (”kovat työt, kovat huvit”). Tämä machokulttuuri, jossa miehen arvo mitataan fyysisellä suorituskyvyllä ja yksin pärjäämisellä, ei ole kadonnut mihinkään. Miesten odotetaan edelleen olevan "kivenkovia", mikä estää monia hakeutumasta terveyspalveluihin tai myöntämästä ongelmiaan. Esimerkiksi mielenterveyspalveluiden käyttö on Varsinais-Suomessa miesten keskuudessa vähäistä, vaikka masennus ja yksinäisyys ovat yleisiä.

Varsinais-Suomi on myös monikulttuurinen keskus, jossa Turun satama ja kansainväliset vaikutteet ovat tuoneet mukanaan vapaamielisyyttä – myös alkoholin käytössä. Toisin kuin esimerkiksi Itä-Suomessa, jossa elintavat ovat parantuneet, Varsinais-Suomessa perinteet pitävät pintansa. Filosofisesti voisi kysyä: onko tämä individualismin ja stoalaisen "kestän kaiken" -mentaliteetin kääntöpuoli, joka estää miehiä ottamasta vastuuta omasta hyvinvoinnistaan?

3. Sosiaaliset tekijät: Syrjäytyminen ja yksinäisyys

Varsinais-Suomessa miesten syrjäytyminen on merkittävä ongelma. Alueella on korkea työttömyysaste verrattuna esimerkiksi Uuteenmaahan, ja erityisesti nuorten miesten koulutustaso jää jälkeen. Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch on todennut, että poikien heikot koulutulokset ovat kansallinen ongelma, ja Varsinais-Suomessa tämä näkyy selvästi. Syrjäytyneet miehet ovat alttiimpia epäterveellisille elintavoille: yksinäisyys johtaa lohtusyömiseen, alkoholiin ja passiivisuuteen.

Lisäksi miesten yksinäisyys on Varsinais-Suomessa akuutti kysymys. THL:n tutkimuksen mukaan noin 13 % 20–64-vuotiaista miehistä kokee itsensä yksinäiseksi, ja tämä korostuu erityisesti maaseudulla, kuten Salon ja Loimaan seuduilla. Yksinäisyys lisää masennusta ja vähentää motivaatiota terveellisiin elämäntapoihin. Filosofisesti voisi pohtia, onko moderni yhteiskunta, joka korostaa individualismia ja kilpailua, jättänyt varsinaissuomalaiset miehet kamppailemaan yksin demoniensa kanssa?

4. Terveydenhuollon vinoumat: Miehet jäävät marginaaliin

Miesten terveydenhuoltoon panostetaan Suomessa vähemmän kuin naisten, ja tämä näkyy myös Varsinais-Suomessa. Esimerkiksi rintasyöpäseulonnat ovat vakiintuneita, mutta miesten kivessyöpäseulontoja ei ole. Miehet hakeutuvat terveyspalveluihin harvemmin, osin stigmaattisten asenteiden vuoksi: "tosi mies" ei valita vaivoistaan. STM:n raportit osoittavat, että miesten terveydenhuoltoon käytetään 46 % vähemmän varoja kuin naisten, mikä heijastuu myös Varsinais-Suomen terveyspalveluiden saatavuuteen.

Lisäksi alueen hyvinvointialueen resurssit ovat tiukilla, mikä näkyy erityisesti mielenterveyspalveluissa. Varsinais-Suomen miehet jäävät usein ilman tarvitsemaansa tukea, mikä lisää itsemurhariskiä – Suomessa miehet tekevät noin 80 % itsemurhista.

5. Alueelliset erityispiirteet: Saaristosta Salon baareihin

Varsinais-Suomen maantieteellinen monimuotoisuus – Turun urbaani keskusta, Salon teollisuusalueet ja saariston syrjäiset kylät – luo omat haasteensa. Maaseudulla terveyspalvelut ovat kaukana, ja esimerkiksi Loimaan seudulla miesten on vaikea päästä lääkärin vastaanotolle. Turussa taas kaupunkikulttuuri tuo mukanaan stressiä ja sosiaalisia paineita, jotka voivat johtaa epäterveellisiin selviytymiskeinoihin, kuten alkoholiin.

Saaristomeren läheisyys voisi teoriassa kannustaa ulkoiluun, mutta käytännössä moni varsinaissuomalainen mies viettää aikansa mieluummin pubissa kuin patikoiden. Tämä on osin kulttuurista: baarikulttuuri on Varsinais-Suomessa vahva, ja alkoholi on perinteisesti ollut tapa rentoutua rankan työviikon jälkeen.

6. Filosofinen pohdinta: Vapauden hinta

Filosofisesti voidaan kysyä, maksavatko varsinaissuomalaiset miehet vapauden hintaa? Moderni yhteiskunta antaa yksilölle vapauden valita elämäntapansa, mutta ilman yhteisöllistä tukea ja selkeitä normeja tämä vapaus voi johtaa itsetuhoisiin valintoihin. Varsinais-Suomen miesten elintavat heijastavat laajempaa yhteiskunnallista murrosta, jossa perinteiset sukupuoliroolit ja yhteisöllisyys ovat murentuneet, mutta uusia, terveellisempiä malleja ei ole vielä täysin omaksuttu.

7. Johtopäätökset

Varsinaissuomalaisten miesten elintapojen kurjuus ei ole yksittäinen ongelma, vaan historiallisten, kulttuuristen ja yhteiskunnallisten tekijöiden summa. Machokulttuuri, syrjäytyminen, terveydenhuollon vinoumat ja alueelliset haasteet luovat noidankehän, jota on vaikea murtaa. Silti toivoa on: esimerkiksi Imatran sydänyhdistys ja liikuntaryhmät, kuten vesijumppa, osoittavat, että pienillä muutoksilla voidaan saada aikaan tuloksia.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)