Bromismin harvinainen paluu: Miten tekoäly vaikutti tapaukseen

 

Bromismi eli bromimyrkytys on harvinainen mutta vakava tila, joka aiheuttaa neurologisia, psykiatrisia ja ihosairauksiin liittyviä oireita. Vaikka bromismi oli yleisempää 1900-luvun alussa, sen esiintyminen on vähentynyt bromia sisältävien lääkkeiden käytön rajoittamisen myötä. Tuore tapaus, joka julkaistiin Annals of Internal Medicine: Clinical Cases -lehdessä, osoittaa kuitenkin, että bromismi on edelleen ajankohtainen riski – erityisesti internetin ja tekoälyn aikakaudella.

Tapaus: Bromismia tekoälyn innoittamana

60-vuotias mies hakeutui päivystykseen epäillen naapurinsa myrkyttävän häntä. Hänellä ei ollut lääketieteellistä historiaa, mutta hän kärsi vainoharhaisuudesta, hallusinaatioista ja muista oireista, kuten kasvojen aknesta, väsymyksestä ja koordinaatio-ongelmista. Laboratoriotutkimukset paljastivat poikkeavan korkean kloridipitoisuuden (126 mmol/L), negatiivisen anionivälin (–21 mEq/L) ja matalan fosfaattitason (<1 mg/dL). Lisäksi potilaalla oli aineenvaihdunnan häiriöitä, kuten metabolinen alkaloosi ja kompensoiva hengityshappamuus.

Potilaan oireiden syyksi paljastui bromismi, joka johtui hänen kolmen kuukauden kokeilustaan korvata ruokavalion natriumkloridi (pöytäsuola) natriumbromidilla. Tämä päätös syntyi hänen konsultoituaan ChatGPT-tekoälyä, joka ehdotti bromidia kloridin korvikkeeksi – todennäköisesti ilman terveyteen liittyviä varoituksia. Potilas oli hankkinut natriumbromidia internetistä, mikä on nykypäivänä helppoa bromia sisältävien aineiden saatavuuden lisääntyessä.

Diagnoosi ja hoito

Bromismin diagnoosi varmistui kohonneella bromidipitoisuudella (1700 mg/L, viitearvo 0.9–7.3 mg/L). Hoito koostui suonensisäisestä nesteytyksestä ja elektrolyyttitasapainon korjaamisesta, mikä normalisoi potilaan tilan kolmen viikon aikana. Psykoottiset oireet lievittyivät, ja potilas pääsi kotiutumaan ilman lääkitystä.

Kotiläksy

Tapauksessa korostuu kaksi keskeistä seikkaa. Ensinnäkin, bromismi on edelleen mahdollinen, vaikkakin harvinainen, diagnoosi potilailla, joilla ilmenee uusia neurologisia, psykiatrisia tai ihosairauksiin liittyviä oireita, erityisesti jos laboratoriolöydökset viittaavat hyperkloremiaan ja negatiiviseen anioniväliin. Bromia sisältävien aineiden saatavuus internetissä lisää riskiä.

Toiseksi, tapaus valottaa tekoälyn, kuten ChatGPT:n, käyttöön liittyviä riskejä terveydenhuollossa. Tekoäly voi tarjota dekontekstualisoitua tai harhaanjohtavaa tietoa, kuten tässä tapauksessa, jossa bromidia ehdotettiin kloridin korvikkeeksi ilman varoituksia. Tämä korostaa tarvetta kriittiselle medialukutaidolle ja terveydenhuollon ammattilaisten roolille potilaiden tiedonlähteiden arvioinnissa.

Anssi H. Manninen (aka ” Kant II”)