Mitä tapahtui Jeesuksen ruumiille? Osa III: Teorioiden taistelu

 

”[Ylösnousemustodistuksissa] puhutaan jostakin uudesta, siihen mennessä ainutkertaisesta – uudesta todellisuuden ulottuvuudesta, joka oli tullut esiin. Olemassa olevaa ei kiistetä. Pikemminkin meille sanotaan: tähän saakka tuntemamme lisäksi on olemassa yksi ulottuvuus lisää. Onko tämä ristiriidassa tieteen kanssa? Voiko todellakin olla olemassa vain sellaista, mitä on aina ollut?”

-- Joseph Ratzinger, Jeesus Nasaretilainen II

Kevät Jerusalemissa, noin vuonna 30 jKr. Jeesus Nasaretilainen on ristiinnaulittu, haudattu kallioon hakattuun hautaan, ja sitten – puf – hänen ruumiinsa on kadonnut. Kivipaasi on vieritetty syrjään, hauta on tyhjä ja seuraajat julistavat jotain, mikä kuulostaa järjettömältä: Jeesus on noussut kuolleista. Mutta hetkinen – oliko kyseessä ihme, huijaus vai jotain muuta? Tässä osassa suoritamme alustavan sukelluksen teorioiden taisteluun, jossa historia, tiede ja filosofia ottavat mittaa toisistaan. Ota kahvikuppi käteen, sillä nyt mennään kaninkoloon – ja se on syvä. 😎

Ylösnousemus: Ihme vai järjetön väite?

Kristinuskon ydinväite on, että Jeesus nousi kuolleista fyysisesti, ei pelkästään henkisesti. Evankeliumit kertovat, että seuraajat tapasivat hänet elävänä, söivät hänen kanssaan ja koskettivat häntä (esim. Luukas 24:36–43). Teologi N.T. Wright väittää, että tyhjä hauta yhdistettynä näihin kohtaamisiin on vahva todiste ylösnousemuksesta. Hänen mukaansa juutalaisessa kontekstissa (esim. Daniel 12:2) ylösnousemus oli odotettu lopun ajan tapahtuma, mutta Jeesuksen tapauksessa se tapahtui ”väärään aikaan” – ja silti seuraajat olivat valmiita kuolemaan tämän uskon puolesta. Miksi he riskeeraisivat kaiken, ellei jotain mullistavaa olisi tapahtunut?

Skeptikot, kuten Gerd Lüdemann, torjuvat tämän. Heidän mukaansa luonnontieteellinen maailmankuva – jossa kuolleet eivät nouse – tekee ylösnousemuksesta erittäin epätodennäköisen. Filosofi Hartmut Gese, johon Joseph Ratzinger viittaa, haastaa kuitenkin luonnontieteellisen normatiivisuuden rajat: voiko tiede sulkea pois ihmeen, jos historia vihjaa siihen? C.S. Lewis on samoilla linjoilla: ”Historiallisesti tarkasteltuna on hyvin vaikea selittää Jeesuksen elämää, puheita ja vaikutusta uskottavammin kuin kristinusko sen tekee.” (Ihmeet – Alustava tutkielma)

Ruumiinvarkaus: Kuka vei Jeesuksen?

Yksi vanhimmista vaihtoehdoista on, että joku varasti ruumiin. Matteuksen evankeliumissa (28:11–15) väitetään, että juutalaisjohtajat levittivät huhua, jonka mukaan opetuslapset varastivat Jeesuksen ruumiin. Tämä teoria selittäisi tyhjän haudan ilman ihmeitä: opetuslapset halusivat pitää liikkeen elossa ja sepittivät tarinan ylösnousemuksesta. Opetuslapset olivat kuitenkin peloissaan ja hajallaan ristiinnaulitsemisen jälkeen – olisiko heillä ollut pokkaa järjestää näin riskialtis huijaus?

Toisaalta, roomalaiset ja juutalaiset viranomaiset pitivät haudoista tarkkaa huolta, ja hautarauhan rikkominen oli vakava rikos. Kivipaaden siirtäminen olisi vaatinut useita ihmisiä ja jätti jälkiä – miksi vartijat (jos niitä oli) eivät estäneet tätä? Entä motiivi? Jos opetuslapset varastivat ruumiin, miksi he olivat valmiita kuolemaan väitteensä puolesta? Ja kuka muu olisi halunnut ruumiin – hautarosvot eivät olleet kiinnostuneita köyhän saarnaajan jäänteistä. Tämä teoria pyrkii selittämään tyhjän haudan, mutta jättää auki liian monta kysymystä.

Pyörtymisteoria: Elossa vai ei?

Entä jos Jeesus ei kuollutkaan ristillä? Pyörtymisteorian mukaan Jeesus vain pyörtyi, heräsi haudassa ja käveli omin jaloin pois. Tämä selittäisi tyhjän haudan ja kohtaamiset Jeesuksen kanssa ilman yliluonnollisia elementtejä. 1800-luvun rationalistit, kuten Heinrich Paulus, kannattivat tätä ideaa, mutta moderni tiede tyrmää sen. Ristiinnaulitseminen oli tappava prosessi: roomalaiset olivat mestareita varmistamaan uhrin kuoleman, ja Johanneksen evankeliumin (19:34) mukaan Jeesuksen kylkeen pistettiin keihäs, josta vuosi verta ja vettä – mahdollisesti merkki keuhkopussin vaurioista.

Lisäksi: jos Jeesus oli elossa, mutta haavoittunut, miten hän olisi selvinnyt haudassa ilman hoitoa, siirtänyt kivipaaden ja vakuuttanut seuraajansa jumalallisesta voitosta? Tässä teoriassa ei ole järjen hiventäkään, mutta se edelleen kiehtoo salaliittoteoreetikkoja.

Symbolinen tai hengellinen tulkinta: Tarina vai totuus?

Jotkut tutkijat, kuten Elaine Pagels, ehdottavat, että tyhjä hauta ja ylösnousemus olivat symbolisia kertomuksia, eivät historiallisia tapahtumia. Varhaiset kristityt saattoivat käyttää tätä kieltä ilmaisemaan Jeesuksen henkistä läsnäoloa tai voittoa kuolemasta, ei fyysistä heräämistä. Tämä selittäisi, miksi evankeliumien kertomukset eroavat toisistaan (esim. kuka näki haudan tyhjänä ja milloin). Filosofisesti tämä on houkutteleva: tarina voi olla ”totta” merkityksensä kautta, vaikkei se olisikaan historiallisesti tarkka.

Kuitenkin, kuten N.T. Wright huomauttaa, 1. vuosisadan juutalaisessa kontekstissa ylösnousemus viittasi nimenomaan fyysiseen ruumiiseen, ei pelkkää henkeen. Jos seuraajat olisivat keksineet symbolisen tarinan, miksi he olisivat riskeeranneet henkensä sen puolesta? Ja miksi tyhjä hauta oli niin keskeinen osa kertomusta, jos se oli vain vertauskuva?

Kadonnut ruumis tai väärä hauta?

Voisiko selitys olla yksinkertaisempi? Ehkä ruumis vain katosi – siirrettiin toiseen paikkaan viranomaisten toimesta tai haudattiin väärään hautaan. Tämä teoria selittäisi tyhjän haudan, mutta törmää samaan ongelmaan kuin ruumiinvarkaus: miksi kukaan ei esittänyt ruumista kumotakseen seuraajien väitteitä? Toinen versio, ”väärä hauta” -teoria, ehdottaa, että naiset menivät väärälle haudalle ja luulivat sen olevan tyhjä. Mutta Jerusalem oli pieni paikka, ja Joosef Arimatialaisen hauta oli todennäköisesti tunnettu. Tämä vaikuttaa liian yksinkertaistavalta selitykseltä.

Missä mennään?

Jokaisella teorialla on vahvuutensa ja heikkoutensa. Ylösnousemus vaatii uskoa ihmeeseen, ruumiinvarkaus motiivia ja logistiikkaa, pyörtymisteoria lääketieteellistä ihmettä ja symbolinen tulkinta ei selitä fyysisen haudan tyhjenemistä. Filosofia haastaa meitä pohtimaan: voiko tiede sulkea pois ihmeen vai onko historia avoin odottamattomalle?

Seuraavaksi: Todisteet puntarissa

Seuraavassa osassa sukellamme syvemmälle todisteisiin: mitä evankeliumit, Josefus Flavius ja muut lähteet todella sanovat? Voiko moderni tiede – esimerkiksi rikostekninen tutkinta – valaista mysteeriä? Ja mitä sanottavaa filosofialla on ihmeistä ja todellisuudesta? Pysy kyydissä – kaninkolo vain syvenee. 😎

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)