Uustaistolaisuuden ja uusvasemmiston määritelmä sekä historiallinen konteksti – Osa II

 


Palataan vielä varmuuden vuoksi määritelmiin. Uustaistolaisuus ei ole muodollinen liike, vaan retoriikkaväline, jolla viitataan 1960–1970-luvun uusvasemmiston perintöön nykypäivässä. Alkuperäinen taistolaisuus oli Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) sisäinen fraktio, joka nousi 1970-luvulla Neuvostoliiton mallin ihannoimisen ja "antirevisionistisen" linjan kautta. Se vaikutti vahvasti opiskelijaliikkeisiin, kulttuuriin ja mediaan, ja sen symbolit (kuten punainen lippu ja luokkataisteluretoriikka) näkyivät mm. Tampereen yliopistossa, jossa työläisperheiden osuuden oli poikkeuksellisen suuri (48 % opiskelijoista). Taistolaiset epäonnistuivat Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) valtaamisessa 1972, mutta heidät muistetaan aggressiivisesta propagandasta ja kulttuurivaikutteista, kuten Agit-Prop-yhtyeen vallankumousvirsistä.

Uusvasemmisto (new left) syntyi globaalisti 1960-luvulla vastareaktiona vanhalle vasemmistolle (työväenliike, stalinismi). He painottavat:

- Kulttuuriradikalismia: Sukupuoliroolien, seksuaalisuuden ja perherakenteiden haastamista (esim. abortin vapauttaminen, homoseksuaalisuuden dekriminalisointi).

- Identiteettipolitiikkaa: Vähemmistöjen (naiset, LGBTQ+, rodulliset vähemmistöt) oikeuksia korostava lähestymistapa, joka korvaa luokkataistelun intersektionaalisuudella (intersektionaalinen feminismi yhdistää sukupuolen, rodun ja luokan).

Suomessa liikehdintä alkoi 1968 Vanhan ylioppilastalon valtauksella, ja se levisi yliopistoihin (mm. Helsinkiin). Se vaikutti 1970-luvun pop-kulttuuriin (esim. Ultra Bra parodioi taistolaisten lauluja 1990-luvulla) ja opetukseen.

Nyky-Suomessa "uustaistolaisuus" on kriitikoiden termi uusille vasemmistolaisille trendeille: monikulttuurisuus, sukupuolineutraalius ja "kulttuurimarxismi" (Frankfurtin koulukunnan perintö, jossa perhe ja perinteet nähdään vallan välineinä). Esimerkkinä pidetään Naisjärjestöt Yhteistyössä -järjestöä (NYTKIS), joka saa valtionrahoitusta ja edistää intersektionaalista feminismiä. Kriitikot näkevät tämän "salaliittona" (esim. Ohisalon hallitus 2019–2023 julisti intersektionaalisen feminismin pääideologiaksi). Puolustajat taas näkevät sen tasa-arvon edistämisenä.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ozempic oikeustaisteluissa: Miljardien dollarien korvausvaateet vatsahalvausten ja näönmenetysten vuoksi

Kuva
  Novo Nordisk, Ozempic-lääkkeen valmistaja, on ajautunut massiiviseen oikeustaisteluun Yhdysvalloissa. Yli 1 800 potilasta on nostanut kanteen, joissa väitetään lääkkeen aiheuttaneen vakavia sivuvaikutuksia, kuten vatsahalvausta, näönmenetystä, sappirakkovaivoja ja munuaisten vaurioita. Korvausvaateiden arvioidaan nousevan yli kahteen miljardiin dollariin. Potilaat syyttävät Novo Nordiskia riittämättömistä varoituksista, erityisesti kun lääkettä käytetään painonpudotukseen, mihin sitä ei alun perin oltu hyväksytty. Novo Nordisk kiistää väitteet ja pitää lääkettä turvallisena oikein käytettynä. Oikeudenkäynnit ovat vielä esivaiheessa, ja ensimmäiset testioikeudenkäynnit alkavat vuonna 2026. Tapaus voi muuttaa lääkeyhtiöiden varoituskäytäntöjä ja sääntelyä off-label-käytön suhteen. Potilaita kehotetaan tarkkailemaan oireita, kuten vatsakipuja ja näkömuutoksia, ja keskustelemaan riskeistä lääkärin kanssa.   Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Kritiikkiä tulosten raportoinnista

Kuva
  Edellisessä artikkelissa sukelsimme KETO-CTA-tutkimuksen tuloksiin, jotka haastoivat perinteisiä käsityksiä LDL-kolesterolin (LDL-C) vaaroista. Nyt on aika tarkastella tutkimuksen saamaa kritiikkiä – erityisesti sitä, miksi esirekisteröidyn primaarin päätetapahtuman raportoinnin puute on herättänyt keskustelua. Luvassa on selkeä katsaus siihen, miksi raportoinnin läpinäkyvyys on tieteessä kaikki kaikessa – ja miksi KETO-CTA-tutkimus on silti arvokas, kritiikistä huolimatta. Mikä oli KETO-CTA-tutkimuksen alkuperäinen tavoite? Jotta ymmärrämme kritiikin, aloitetaan perusteista. KETO-CTA-tutkimuksessa tutkittiin, miten ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa ateroskleroosiin – eli plakin kertymiseen sydämen verisuoniin. Tutkimuksen primaari päätetapahtuma, joka määriteltiin etukäteen ClinicalTrials.gov-sivustolla ( NCT05733325 ), oli prosentuaalinen muutos ei-kalsifioituneessa plakkivolyymissa (NCPV) 12 kuukauden aikana. Tämä mittari valittiin, koska se kuvastaa suoraan plakin e...
Lue lisää

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Uusi tutkimus ravistelee perinteisiä uskomuksia

Kuva
  Ruoka – se on meidän kaikkien (lähes) jokapäiväinen pakko, intohimo ja usein kiivaiden väittelyiden polttoaine. Ketogeeninen ruokavalio on yksi niistä aiheista, joka saa tunteet kuohumaan: toiset vannovat sen nimeen, toiset pelkäävät sen nostavan kolesterolia ja sydänriskejä. Nyt tuore tutkimus, Plaque Begets Plaque, ApoB Does Not: Longitudinal Data From the KETO-CTA Trial , heittää lusikkansa tähän soppaan – ja tämä lusikka näyttäisi sekoittavan perinteiset käsitykset LDL-kolesterolista (LDL-C) ja apolipoproteiini B:stä (ApoB) kertaheitolla. Perinteinen pelko: LDL-C ja ApoB sydämen vihollisina Aloitetaan perusteista. Perinteisesti LDL-C, tuo "paha kolesteroli", ja sen aisapari ApoB on nähty ateroskleroosin – eli valtimoplakkien – pääpahiksina. Ydinajatus on yksinkertainen: LDL-C kuljettaa kolesterolia veressä, ja kun sitä on liikaa, se tukkii valtimoita kuin rasvainen viemäri. ApoB taas mittaa näitä haitallisia hiukkasia tarkemmin. Tutkimukset ovat osoittaneet, ett...
Lue lisää