Arskan maitogallonat ja douppikulttuurin villi historia – OSA II

 


Weiderin veljekset, Joe & Ben, olivat IFFB:n kasinopomot, jotka lakaisivat roskat maton alle. He yrittivät vuosikymmenet peitellä kilpailukehonrakennuksen kolossaalisen dopingongelman – "natural bodybuilding" -brändi oli heidän kultakaivoksensa, mutta kilpalavat olivat Dianabol-Anadrol-teemapuistoja. Entä se epämiellyttävä imagohaitta? Se ajoi harrastajia pois (kuka kilpailee roidifriikejä vastaan?) ja teki lajista median pilkan kohteen – vasta 90-luvun lopulla alkoi "puhdistautuminen", mutta vahinko oli jo tapahtunut. Arska hyötyi heidän hiljaisuudestaan ja sponssauksistaan, mutta lienee syytä kysyä: olisiko kehonrakennus tänään "puhtaampaa" ilman tuota lakaisua?

Douppikulttuurin villi länsi: Dianabol dominoi, Sustanon vielä odotti

Arskan nuoruus (1960-luvun bulkkausbuumi) oli steroidimaailman villi länsi, jossa injektiot olivat primitiivisiä verrattuna nykypommituksiin. Sustanon 250, neljän testoesterin sekoitus, tuli markkinoille vasta 1973 Organonilta – ei siis ehtinyt Arskan varhaisiin vuosiin (1965–67), vaan oli vasta 70-luvun puolivälin superhitti bodipiireissä. 60-luvulla painotus oli vielä suun kautta otettavissa anaboleissa: Dianabol – eli Ciban pinkkipillerit (1958 markkinoille; aka ”Breakfast of Champions ) – ja Anadrol (1960) antoivat nopean massaräjähdyksen ilman neuloja – täydellistä teinikokoa rakentavalle itävaltalaiselle. Arska myönsi popsineensa Dianabolia Pumping Iron -dokumentissa, ja se oli standardi aloituspaketti huippu-ukoille (mukaan lukien Larry Scott ja Bill Pearl).

Injektiopuolella kilpakehonrakentajat luottivat perinteisiin testosteroniestereihin: Testosterone Propionate (lyhytvaikutteinen, 1937 markkinoille, 2–3x/viikko) tai Testosterone Enanthate/Cypionate (pidempi vaikutus, 1950-luvun lopusta). Salirottakommuunissa tiedettiin laajalti, että injektiot olivat maksalle turvallisempi valinta kuin napit, joten niitä piti stakata Dianabolin ja Anadrolin kanssa. Primobolan (injektio tai oraalinen, 60-luvun lopulta) tuli Arskan suosikiksi "kuivempana" vaihtoehtona ilman liiallista vesipöhöä – mutta ei vielä Sustanonia.

Seuraavassa osassa heitän tiskin villin hypoteesin. Plus muuta kivaa. Stay tuned.😎

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ozempic oikeustaisteluissa: Miljardien dollarien korvausvaateet vatsahalvausten ja näönmenetysten vuoksi

Kuva
  Novo Nordisk, Ozempic-lääkkeen valmistaja, on ajautunut massiiviseen oikeustaisteluun Yhdysvalloissa. Yli 1 800 potilasta on nostanut kanteen, joissa väitetään lääkkeen aiheuttaneen vakavia sivuvaikutuksia, kuten vatsahalvausta, näönmenetystä, sappirakkovaivoja ja munuaisten vaurioita. Korvausvaateiden arvioidaan nousevan yli kahteen miljardiin dollariin. Potilaat syyttävät Novo Nordiskia riittämättömistä varoituksista, erityisesti kun lääkettä käytetään painonpudotukseen, mihin sitä ei alun perin oltu hyväksytty. Novo Nordisk kiistää väitteet ja pitää lääkettä turvallisena oikein käytettynä. Oikeudenkäynnit ovat vielä esivaiheessa, ja ensimmäiset testioikeudenkäynnit alkavat vuonna 2026. Tapaus voi muuttaa lääkeyhtiöiden varoituskäytäntöjä ja sääntelyä off-label-käytön suhteen. Potilaita kehotetaan tarkkailemaan oireita, kuten vatsakipuja ja näkömuutoksia, ja keskustelemaan riskeistä lääkärin kanssa.   Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Kritiikkiä tulosten raportoinnista

Kuva
  Edellisessä artikkelissa sukelsimme KETO-CTA-tutkimuksen tuloksiin, jotka haastoivat perinteisiä käsityksiä LDL-kolesterolin (LDL-C) vaaroista. Nyt on aika tarkastella tutkimuksen saamaa kritiikkiä – erityisesti sitä, miksi esirekisteröidyn primaarin päätetapahtuman raportoinnin puute on herättänyt keskustelua. Luvassa on selkeä katsaus siihen, miksi raportoinnin läpinäkyvyys on tieteessä kaikki kaikessa – ja miksi KETO-CTA-tutkimus on silti arvokas, kritiikistä huolimatta. Mikä oli KETO-CTA-tutkimuksen alkuperäinen tavoite? Jotta ymmärrämme kritiikin, aloitetaan perusteista. KETO-CTA-tutkimuksessa tutkittiin, miten ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa ateroskleroosiin – eli plakin kertymiseen sydämen verisuoniin. Tutkimuksen primaari päätetapahtuma, joka määriteltiin etukäteen ClinicalTrials.gov-sivustolla ( NCT05733325 ), oli prosentuaalinen muutos ei-kalsifioituneessa plakkivolyymissa (NCPV) 12 kuukauden aikana. Tämä mittari valittiin, koska se kuvastaa suoraan plakin e...
Lue lisää

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Uusi tutkimus ravistelee perinteisiä uskomuksia

Kuva
  Ruoka – se on meidän kaikkien (lähes) jokapäiväinen pakko, intohimo ja usein kiivaiden väittelyiden polttoaine. Ketogeeninen ruokavalio on yksi niistä aiheista, joka saa tunteet kuohumaan: toiset vannovat sen nimeen, toiset pelkäävät sen nostavan kolesterolia ja sydänriskejä. Nyt tuore tutkimus, Plaque Begets Plaque, ApoB Does Not: Longitudinal Data From the KETO-CTA Trial , heittää lusikkansa tähän soppaan – ja tämä lusikka näyttäisi sekoittavan perinteiset käsitykset LDL-kolesterolista (LDL-C) ja apolipoproteiini B:stä (ApoB) kertaheitolla. Perinteinen pelko: LDL-C ja ApoB sydämen vihollisina Aloitetaan perusteista. Perinteisesti LDL-C, tuo "paha kolesteroli", ja sen aisapari ApoB on nähty ateroskleroosin – eli valtimoplakkien – pääpahiksina. Ydinajatus on yksinkertainen: LDL-C kuljettaa kolesterolia veressä, ja kun sitä on liikaa, se tukkii valtimoita kuin rasvainen viemäri. ApoB taas mittaa näitä haitallisia hiukkasia tarkemmin. Tutkimukset ovat osoittaneet, ett...
Lue lisää