COVID-19-rokotteen ja syöpäriskin yhteys? Korealaistutkimuksen tulokset herättävät keskustelua

 


Tällä kertaa pureudun tuoreeseen tutkimukseen, joka selvitti COVID-19-rokotteen mahdollista yhteyttä syöpiin. Tutkimus julkaistiin Biomarker Research -lehdessä kirjemuodossa, ja se perustuu yli 8 miljoonan korealaisen tietoihin.

Tausta: Miksi tätä tutkittiin?

COVID-19-pandemia on opettanut meille rokotteiden pelastavasta voimasta, mutta samalla se on herännyt kysymyksiä haittavaikutuksista. SARS-CoV-2-virus itse voi teoriassa edistää syöpää (esim. tulehduksen ja solumutageenisuuden kautta), ja rokotteiden piikkiproteiini herättää samanlaisia pohdintoja. Eteläkorealaistutkijat halusivat selvittää, onko rokotuksilla havaittavissa syöpäriskiä reaalimaailmassa.

Menetelmät lyhyesti

- Osallistujat: 8,4 miljoonaa soulilaista vuosilta 2021–2023 Korean kansallisesta terveystietokannasta.

- Vertailu: Rokotetut vs. rokottamattomat, tasapainotettu propensity score -mallinnuksella (yhteensä yli 3 miljoonaa paria).

- Seuranta: 1 vuoden syöpäriskit 29 syöpätyypille, ottaen huomioon sukupuoli, ikä ja rokotetyyppi (cDNA, mRNA tai sekatyyppi).

- Analyysi: Cox-mallit riskien arviointiin.

Päähavainnot: Mitä rokote "aiheutti"?

Tutkimus löysi tilastollisesti merkitsevän yhteyden rokotuksen ja kuuden syöpätyypin lisääntyneen riskin välillä (hazard ratio, HR >1). Listasin alle nämä kuusi syöpätyyppiä, HR:n (95% CI) ja lyhyitä huomioita.

Kilpirauhassyöpä | 1.35 (1.21–1.51) | Erityisen selvä nuorilla naisilla |

Mahasyöpä | 1.34 (1.13–1.58) | Miesten riski korkeampi; buustereiden kera entistä suurempi |

Paksusuolisyöpä | 1.28 (1.12–1.47) | Naisilla korostuvampi |

Keuhkosyöpä | 1.53 (1.25–1.87) | Miesten riski korkeampi |

Rintasyöpä | 1.20 (1.07–1.34) | Nuorilla naisilla; mRNA-rokotteilla |

Eturauhassyöpä | 1.69 (1.35–2.11) | Vanhuksilla; cDNA-rokotteilla |

- Rokotetyyppien erot: cDNA-rokotteet (kuten AstraZeneca) linkittyivät kilpirauha-, maha-, paksusuoli-, keuhko- ja eturauhassyöpiin. mRNA-rokotteet (kuten Pfizer/Moderna) kilpirauha-, paksusuoli-, keuhko- ja rintasyöpiin. Sekatyypit korostivat kilpirauha- ja rintasyöpiä.

- Buusterit: Lisäsivät maha- ja haimasyövän riskiä merkittävästi.

- Muut syövät: Ei yhteyttä 23 muuhun tyyppiin.

Tutkimuksen kuviot ja taulukot visualisoivat näitä riskejä selkeästi: esimerkiksi HR-graafi näyttää selkeät piikit näissä kuudessa syövässä, ja kumulatiiviset insidenssit eroavat sukupuolen ja iän mukaan.

Mitä tämä tarkoittaa?

Yhteys on epidemiologinen – ei välttämättä suora syy-seuraussuhde – ja voi johtua rokotteen aiheuttamasta tulehduksesta tai muista tekijöistä. Tutkijat korostavat, että rokotteet pelastavat edelleen henkiä, mutta buustereiden käyttöä tulisi harkita tarkasti, etenkin mahasyövän suhteen.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ozempic oikeustaisteluissa: Miljardien dollarien korvausvaateet vatsahalvausten ja näönmenetysten vuoksi

Kuva
  Novo Nordisk, Ozempic-lääkkeen valmistaja, on ajautunut massiiviseen oikeustaisteluun Yhdysvalloissa. Yli 1 800 potilasta on nostanut kanteen, joissa väitetään lääkkeen aiheuttaneen vakavia sivuvaikutuksia, kuten vatsahalvausta, näönmenetystä, sappirakkovaivoja ja munuaisten vaurioita. Korvausvaateiden arvioidaan nousevan yli kahteen miljardiin dollariin. Potilaat syyttävät Novo Nordiskia riittämättömistä varoituksista, erityisesti kun lääkettä käytetään painonpudotukseen, mihin sitä ei alun perin oltu hyväksytty. Novo Nordisk kiistää väitteet ja pitää lääkettä turvallisena oikein käytettynä. Oikeudenkäynnit ovat vielä esivaiheessa, ja ensimmäiset testioikeudenkäynnit alkavat vuonna 2026. Tapaus voi muuttaa lääkeyhtiöiden varoituskäytäntöjä ja sääntelyä off-label-käytön suhteen. Potilaita kehotetaan tarkkailemaan oireita, kuten vatsakipuja ja näkömuutoksia, ja keskustelemaan riskeistä lääkärin kanssa.   Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Kritiikkiä tulosten raportoinnista

Kuva
  Edellisessä artikkelissa sukelsimme KETO-CTA-tutkimuksen tuloksiin, jotka haastoivat perinteisiä käsityksiä LDL-kolesterolin (LDL-C) vaaroista. Nyt on aika tarkastella tutkimuksen saamaa kritiikkiä – erityisesti sitä, miksi esirekisteröidyn primaarin päätetapahtuman raportoinnin puute on herättänyt keskustelua. Luvassa on selkeä katsaus siihen, miksi raportoinnin läpinäkyvyys on tieteessä kaikki kaikessa – ja miksi KETO-CTA-tutkimus on silti arvokas, kritiikistä huolimatta. Mikä oli KETO-CTA-tutkimuksen alkuperäinen tavoite? Jotta ymmärrämme kritiikin, aloitetaan perusteista. KETO-CTA-tutkimuksessa tutkittiin, miten ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa ateroskleroosiin – eli plakin kertymiseen sydämen verisuoniin. Tutkimuksen primaari päätetapahtuma, joka määriteltiin etukäteen ClinicalTrials.gov-sivustolla ( NCT05733325 ), oli prosentuaalinen muutos ei-kalsifioituneessa plakkivolyymissa (NCPV) 12 kuukauden aikana. Tämä mittari valittiin, koska se kuvastaa suoraan plakin e...
Lue lisää

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Uusi tutkimus ravistelee perinteisiä uskomuksia

Kuva
  Ruoka – se on meidän kaikkien (lähes) jokapäiväinen pakko, intohimo ja usein kiivaiden väittelyiden polttoaine. Ketogeeninen ruokavalio on yksi niistä aiheista, joka saa tunteet kuohumaan: toiset vannovat sen nimeen, toiset pelkäävät sen nostavan kolesterolia ja sydänriskejä. Nyt tuore tutkimus, Plaque Begets Plaque, ApoB Does Not: Longitudinal Data From the KETO-CTA Trial , heittää lusikkansa tähän soppaan – ja tämä lusikka näyttäisi sekoittavan perinteiset käsitykset LDL-kolesterolista (LDL-C) ja apolipoproteiini B:stä (ApoB) kertaheitolla. Perinteinen pelko: LDL-C ja ApoB sydämen vihollisina Aloitetaan perusteista. Perinteisesti LDL-C, tuo "paha kolesteroli", ja sen aisapari ApoB on nähty ateroskleroosin – eli valtimoplakkien – pääpahiksina. Ydinajatus on yksinkertainen: LDL-C kuljettaa kolesterolia veressä, ja kun sitä on liikaa, se tukkii valtimoita kuin rasvainen viemäri. ApoB taas mittaa näitä haitallisia hiukkasia tarkemmin. Tutkimukset ovat osoittaneet, ett...
Lue lisää