Jatkoanalyysi Diakin raportista – maahanmuuton taloudellisten vaikutusten erot lähtömaiden välillä

 


Jatketaan Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) marraskuun 2025 raportin puimista zoomaamalla lähtömaiden välisiä eroja. Loikkaamme poliittisesti epäkorrektille maaperälle, sillä Diakin tutkijat ovat ilmeisesti tarkoituksella lakaisseet epämiellyttäviä nyansseja maton alle. 😶 Mennäänpä asiaan – ex cathedra. 😎

Raportti mainitsee lyhyesti, että maahanmuuton "voittajaryhmät" tulevat yhä enemmän Aasiasta, jotka muodostivat puolet vuoden 2024 nettomuuttoliikkeestä. Eurooppa (esim. Viro, Ukraina) on edelleen merkittävä, mutta osuudeltaan laskeva, kun taas Afrikasta (esim. Somalia) osuus on pienempi. Valitettavasti kirjoittajat eivät erittelee työllisyyttä, tuloja tai nettosaldoja maittain – se keskittyy kokonaiskuvaan, jossa vieraskieliset tuottavat 225 miljoonan euron ylijäämän. Tämä jättää tilaa spekuloinnille: homogeeninen "vieraskieliset"-ryhmä peittää alleen isoja eroja, jotka vaikuttavat taloudelliseen panokseen.

Suoraan sanottuna erot ovat hyvin merkittäviä, ja ne heijastavat koulutusta, kieltä, saapumisaikaa ja työmarkkinoiden tarpeita. Perustuen Tilastokeskuksen ja Maahanmuuttoviraston tuoreimpiin lukuihin (2023–2025), länsimaista tulevat integroituvat parhaiten, kun taas kehitysmaista saapuvat kohtaavat usein huomattavia haasteita. Erot eivät tee kenestäkään "hyvää" tai "huonoa", vaan pikemminkin korostavat kotouttamisen tärkeyttä.

Yhteenvetona todettakoon, että länsimaisten ja "työperäisten" aasialaisten hyöty on selvä ja nopea – he maksavat veroja enemmän kuin saavat tukia jo parissa vuodessa. Kehitysmaista (erityisesti Afrikka ja Lähi-itä) tulevat vaativat enemmän investointeja kotouttamiseen, ja heidän nettovaikutuksensa on usein alkuun negatiivinen.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ozempic oikeustaisteluissa: Miljardien dollarien korvausvaateet vatsahalvausten ja näönmenetysten vuoksi

Kuva
  Novo Nordisk, Ozempic-lääkkeen valmistaja, on ajautunut massiiviseen oikeustaisteluun Yhdysvalloissa. Yli 1 800 potilasta on nostanut kanteen, joissa väitetään lääkkeen aiheuttaneen vakavia sivuvaikutuksia, kuten vatsahalvausta, näönmenetystä, sappirakkovaivoja ja munuaisten vaurioita. Korvausvaateiden arvioidaan nousevan yli kahteen miljardiin dollariin. Potilaat syyttävät Novo Nordiskia riittämättömistä varoituksista, erityisesti kun lääkettä käytetään painonpudotukseen, mihin sitä ei alun perin oltu hyväksytty. Novo Nordisk kiistää väitteet ja pitää lääkettä turvallisena oikein käytettynä. Oikeudenkäynnit ovat vielä esivaiheessa, ja ensimmäiset testioikeudenkäynnit alkavat vuonna 2026. Tapaus voi muuttaa lääkeyhtiöiden varoituskäytäntöjä ja sääntelyä off-label-käytön suhteen. Potilaita kehotetaan tarkkailemaan oireita, kuten vatsakipuja ja näkömuutoksia, ja keskustelemaan riskeistä lääkärin kanssa.   Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Kritiikkiä tulosten raportoinnista

Kuva
  Edellisessä artikkelissa sukelsimme KETO-CTA-tutkimuksen tuloksiin, jotka haastoivat perinteisiä käsityksiä LDL-kolesterolin (LDL-C) vaaroista. Nyt on aika tarkastella tutkimuksen saamaa kritiikkiä – erityisesti sitä, miksi esirekisteröidyn primaarin päätetapahtuman raportoinnin puute on herättänyt keskustelua. Luvassa on selkeä katsaus siihen, miksi raportoinnin läpinäkyvyys on tieteessä kaikki kaikessa – ja miksi KETO-CTA-tutkimus on silti arvokas, kritiikistä huolimatta. Mikä oli KETO-CTA-tutkimuksen alkuperäinen tavoite? Jotta ymmärrämme kritiikin, aloitetaan perusteista. KETO-CTA-tutkimuksessa tutkittiin, miten ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa ateroskleroosiin – eli plakin kertymiseen sydämen verisuoniin. Tutkimuksen primaari päätetapahtuma, joka määriteltiin etukäteen ClinicalTrials.gov-sivustolla ( NCT05733325 ), oli prosentuaalinen muutos ei-kalsifioituneessa plakkivolyymissa (NCPV) 12 kuukauden aikana. Tämä mittari valittiin, koska se kuvastaa suoraan plakin e...
Lue lisää

Valheenpaljastuksen tapaustutkimus nro 1: Jari Sillanpään anteeksipyyntö syynissä

Kuva
  Valehtelu, puolittainen totuus vai aito katumus? Valheenpaljastuksen taito on kuin salapoliisipeli, jossa sanat, ilmeet ja konteksti paljastavat totuuden sävyjä. Edellisissä kirjoituksissa ( tämä ja tämä ) pureuduimme muun muassa etäännyttämiseen ja "voittajahymyyn". Nyt tarkastelen suomalaista kohutapausta: Jari Sillanpään anteeksipyyntöä Huomenta Suomi -ohjelmassa 24.9.2023 , jossa hän puhui menneistä rikoskohuistaan uuden Siltsu -dokkarin tiimoilta. Näkyykö hänen sanoissaan tai käytöksessään merkkejä potaskan suoltamisesta? Otetaan suurennuslasi käteen ja tutkitaan – ilman lynkkausmielialaa, pelkkää uteliasta analyysia. Konteksti: Sillanpään anteeksipyyntö Iskelmätähti Jari Sillanpää, joka on saanut osakseen sekä kiihkeää ihailua että voimakasta kritiikkiä, esiintyi Huomenta Suomessa puhuakseen Siltsu -dokumentistaan. Haastattelussa juontaja Antero Mertaranta kysyi, miksi Sillanpää ei ole aiemmin pyytänyt julkisesti anteeksi rikostuomioitaan, jotka liittyvät h...
Lue lisää