Kolme aasialaista tiedelehteä, jotka länsi ignooraa (muttei kannattaisi)

 


Tähän väliin on syytä kaivaa framille kolme aasialaista tiedelehteä, jotka julkaisevat huippuluokan tutkimusta, mutta jäävät länsimaisessa akateemisessa kuplassa usein pimentoon. Miksi? Kulttuurivinouma, geopoliittiset jännitteet ja se, että länsimedia hypettää lähinnä omiaan. Mutta faktat puhuvat puolestaan: Kiina julkaisee jo yli 20 % maailman huipputieteestä, ja Etelä-Korea ja Intia nousevat kovaa. Tässä lista kolmesta lehdestä, jotka haastavat vanhoja jättejä.

National Science Review 

- Mikä aviisi? Monitieteinen lehti, joka kattaa kaiken kvanttifysiikasta ilmastonmuutokseen. Painopiste innovaatioissa, jotka ratkaisevat globaaleja ongelmia – vähän kuin "kiinalainen Science".

 - Miksi ignoorataan? Vaikka se on englanniksi ja open access (OA), länsitutkijat mieltävät sen "kiinalaiseksi" eivätkä sen vuoksi seuraa aktiivisesti. Silti se houkuttelee huippunimiä Chinese Academy of Sciencesta (CAS).

- Impact & faktat: IF 16.3 (2024). Nousi nollasta top 1 %:iin 10 vuodessa.

Protein & Cell

 - Mikä aviisi? Biologian ja solututkimuksen pioneeri, fokus proteomiikassa, genetiikassa ja translaationaalisessa lääketieteessä.

 - Miksi ignoorataan? Kiinalainen tausta plus OA-malli saa jotkut epäilemään "predatory" -juttuja, vaikka lehti on tiukasti vertaisarvioitu. Länsi siteeraa harvoin verrattuna esim. Cell-lehteen.

- Impact & Faktat: IF 15.7 (2024), Q1-quartile. Julkaissut mm. CRISPR-innovaatioita, jotka vaikuttavat globaaleihin bioteknologisiin yrityksiin.

Science Bulletin

 - Mikä aviisi? Laaja-alainen tiedelehti (fysiikka, kemia, maan- ja elämäntieteet), korostaa kiinalaisia innovaatioita mutta kuitenkin kansainvälinen. Vahva translationaalinen fokus, esim. energiateknologia.

- Miksi ignoorataan? Geopoliittiset jännitteet saavat monet länsimaiset tutkijat boikotoimaan lehteä. Ei yhtä näkyvää PR:ää kuin Naturella.

 - Impact & faktat: IF 18.8 (2024), top 5 % globaalisti. Kiina dominoi sen artikkeleita (80 %), mutta siteeraukset kasvavat n. 20 %/vuosi.

Nämä lehdet eivät ole "kopioita" – ne tuovat diversiteettiä, joka tekee tieteestä globaalia. Jos länsi jatkaa ignoroimista, menetämme massiivisen määrän innovaatioista.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ozempic oikeustaisteluissa: Miljardien dollarien korvausvaateet vatsahalvausten ja näönmenetysten vuoksi

Kuva
  Novo Nordisk, Ozempic-lääkkeen valmistaja, on ajautunut massiiviseen oikeustaisteluun Yhdysvalloissa. Yli 1 800 potilasta on nostanut kanteen, joissa väitetään lääkkeen aiheuttaneen vakavia sivuvaikutuksia, kuten vatsahalvausta, näönmenetystä, sappirakkovaivoja ja munuaisten vaurioita. Korvausvaateiden arvioidaan nousevan yli kahteen miljardiin dollariin. Potilaat syyttävät Novo Nordiskia riittämättömistä varoituksista, erityisesti kun lääkettä käytetään painonpudotukseen, mihin sitä ei alun perin oltu hyväksytty. Novo Nordisk kiistää väitteet ja pitää lääkettä turvallisena oikein käytettynä. Oikeudenkäynnit ovat vielä esivaiheessa, ja ensimmäiset testioikeudenkäynnit alkavat vuonna 2026. Tapaus voi muuttaa lääkeyhtiöiden varoituskäytäntöjä ja sääntelyä off-label-käytön suhteen. Potilaita kehotetaan tarkkailemaan oireita, kuten vatsakipuja ja näkömuutoksia, ja keskustelemaan riskeistä lääkärin kanssa.   Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Kritiikkiä tulosten raportoinnista

Kuva
  Edellisessä artikkelissa sukelsimme KETO-CTA-tutkimuksen tuloksiin, jotka haastoivat perinteisiä käsityksiä LDL-kolesterolin (LDL-C) vaaroista. Nyt on aika tarkastella tutkimuksen saamaa kritiikkiä – erityisesti sitä, miksi esirekisteröidyn primaarin päätetapahtuman raportoinnin puute on herättänyt keskustelua. Luvassa on selkeä katsaus siihen, miksi raportoinnin läpinäkyvyys on tieteessä kaikki kaikessa – ja miksi KETO-CTA-tutkimus on silti arvokas, kritiikistä huolimatta. Mikä oli KETO-CTA-tutkimuksen alkuperäinen tavoite? Jotta ymmärrämme kritiikin, aloitetaan perusteista. KETO-CTA-tutkimuksessa tutkittiin, miten ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa ateroskleroosiin – eli plakin kertymiseen sydämen verisuoniin. Tutkimuksen primaari päätetapahtuma, joka määriteltiin etukäteen ClinicalTrials.gov-sivustolla ( NCT05733325 ), oli prosentuaalinen muutos ei-kalsifioituneessa plakkivolyymissa (NCPV) 12 kuukauden aikana. Tämä mittari valittiin, koska se kuvastaa suoraan plakin e...
Lue lisää

Valheenpaljastuksen tapaustutkimus nro 1: Jari Sillanpään anteeksipyyntö syynissä

Kuva
  Valehtelu, puolittainen totuus vai aito katumus? Valheenpaljastuksen taito on kuin salapoliisipeli, jossa sanat, ilmeet ja konteksti paljastavat totuuden sävyjä. Edellisissä kirjoituksissa ( tämä ja tämä ) pureuduimme muun muassa etäännyttämiseen ja "voittajahymyyn". Nyt tarkastelen suomalaista kohutapausta: Jari Sillanpään anteeksipyyntöä Huomenta Suomi -ohjelmassa 24.9.2023 , jossa hän puhui menneistä rikoskohuistaan uuden Siltsu -dokkarin tiimoilta. Näkyykö hänen sanoissaan tai käytöksessään merkkejä potaskan suoltamisesta? Otetaan suurennuslasi käteen ja tutkitaan – ilman lynkkausmielialaa, pelkkää uteliasta analyysia. Konteksti: Sillanpään anteeksipyyntö Iskelmätähti Jari Sillanpää, joka on saanut osakseen sekä kiihkeää ihailua että voimakasta kritiikkiä, esiintyi Huomenta Suomessa puhuakseen Siltsu -dokumentistaan. Haastattelussa juontaja Antero Mertaranta kysyi, miksi Sillanpää ei ole aiemmin pyytänyt julkisesti anteeksi rikostuomioitaan, jotka liittyvät h...
Lue lisää