Lukusuositus: Länsimaisuuden historia (Korpela)

 


Kustantajan esittelyteksti:

”Demokratia, ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate ja vapaa tiede ovat kriisissä ja uhattuina ympäri maailmaa. Kansalliset edut ja autoritaarinen voimapolitiikka ajavat monenkeskisen sopimusjärjestelmän ohi. Mistä kehityksessä on kyse?

Länsimaisuuden historia on pitkän linjan historiantutkijan Jukka Korpelan syvällinen analyysi läntisten instituutioiden ja eurooppalaisen arvomaailman synnystä ja kehitysvaiheista muinaisuudesta nykyhetkeen. Se avaa, millä tavoin sattuma ja yksittäiset keksinnöt, kuten ihmisen kirjoittamaan lakiin perustuva yhteiskuntajärjestys, veivät Eurooppaa ainutlaatuiseen suuntaansa ja pois perinteisestä klaanivallasta sekä hallitsijan jumalallisuudesta.

Länsimaiden valta-asema ja demokraattiset järjestelmät alkoivat vakiintua 1700-luvun lopulta alkaen. Nykyisin kuitenkin Kiina, Venäjä ja globaali etelä vaativat moninapaista maailmanjärjestystä lännen johtoaseman sijaan. Teos haastaakin perinteisen edistyskertomuksen, jossa läntiset arvot ja talouden määräävä asema ovat historian vääjäämättömiä huipennuksia.”

Silmääni pisti epätarkkuus sivulla 233:

”Paavin oikeusoppineet loivat 1200-luvulla oikeushenkilön käsitteen.”

Oikeushenkilön (persona ficta) käsitteen kehitys kanonisessa oikeudessa liitetään usein suoraan paavi Innocentius IV:een (paavina v. 1243–1254), joka oli itsekin arvostettu oikeusoppinut. Hän oli ennen paaviksi tuloaan kardinaali Sinibaldo de Fieschi, joka tunnettiin yhtenä aikansa parhaista kanonisen oikeuden asiantuntijoista. Käsite kehittyi 1200-luvun puolivälissä, erityisesti luostareiden ja yliopistojen tarpeista toimia yhtenäisinä oikeudellisina yksikköinä. Innocentius IV:tä pidetään usein henkilönä, joka auttoi luomaan tai ainakin levittämään tätä "fiktiivisen henkilön" ideaa, joka mahdollisti korporaatioiden (esim. luostareiden) jatkuvuuden ja oikeudellisen aseman erillään yksilöistä. Vaikka hän varmasti työskenteli muiden oikeusoppineiden kanssa ja käsite kehittyi laajemmin kanonisessa traditiossa, attribuutio menee usein suoraan hänelle itselleen eikä vain hänen ympärillään olleille asiantuntijoille.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ozempic oikeustaisteluissa: Miljardien dollarien korvausvaateet vatsahalvausten ja näönmenetysten vuoksi

Kuva
  Novo Nordisk, Ozempic-lääkkeen valmistaja, on ajautunut massiiviseen oikeustaisteluun Yhdysvalloissa. Yli 1 800 potilasta on nostanut kanteen, joissa väitetään lääkkeen aiheuttaneen vakavia sivuvaikutuksia, kuten vatsahalvausta, näönmenetystä, sappirakkovaivoja ja munuaisten vaurioita. Korvausvaateiden arvioidaan nousevan yli kahteen miljardiin dollariin. Potilaat syyttävät Novo Nordiskia riittämättömistä varoituksista, erityisesti kun lääkettä käytetään painonpudotukseen, mihin sitä ei alun perin oltu hyväksytty. Novo Nordisk kiistää väitteet ja pitää lääkettä turvallisena oikein käytettynä. Oikeudenkäynnit ovat vielä esivaiheessa, ja ensimmäiset testioikeudenkäynnit alkavat vuonna 2026. Tapaus voi muuttaa lääkeyhtiöiden varoituskäytäntöjä ja sääntelyä off-label-käytön suhteen. Potilaita kehotetaan tarkkailemaan oireita, kuten vatsakipuja ja näkömuutoksia, ja keskustelemaan riskeistä lääkärin kanssa.   Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Kritiikkiä tulosten raportoinnista

Kuva
  Edellisessä artikkelissa sukelsimme KETO-CTA-tutkimuksen tuloksiin, jotka haastoivat perinteisiä käsityksiä LDL-kolesterolin (LDL-C) vaaroista. Nyt on aika tarkastella tutkimuksen saamaa kritiikkiä – erityisesti sitä, miksi esirekisteröidyn primaarin päätetapahtuman raportoinnin puute on herättänyt keskustelua. Luvassa on selkeä katsaus siihen, miksi raportoinnin läpinäkyvyys on tieteessä kaikki kaikessa – ja miksi KETO-CTA-tutkimus on silti arvokas, kritiikistä huolimatta. Mikä oli KETO-CTA-tutkimuksen alkuperäinen tavoite? Jotta ymmärrämme kritiikin, aloitetaan perusteista. KETO-CTA-tutkimuksessa tutkittiin, miten ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa ateroskleroosiin – eli plakin kertymiseen sydämen verisuoniin. Tutkimuksen primaari päätetapahtuma, joka määriteltiin etukäteen ClinicalTrials.gov-sivustolla ( NCT05733325 ), oli prosentuaalinen muutos ei-kalsifioituneessa plakkivolyymissa (NCPV) 12 kuukauden aikana. Tämä mittari valittiin, koska se kuvastaa suoraan plakin e...
Lue lisää

Valheenpaljastuksen tapaustutkimus nro 1: Jari Sillanpään anteeksipyyntö syynissä

Kuva
  Valehtelu, puolittainen totuus vai aito katumus? Valheenpaljastuksen taito on kuin salapoliisipeli, jossa sanat, ilmeet ja konteksti paljastavat totuuden sävyjä. Edellisissä kirjoituksissa ( tämä ja tämä ) pureuduimme muun muassa etäännyttämiseen ja "voittajahymyyn". Nyt tarkastelen suomalaista kohutapausta: Jari Sillanpään anteeksipyyntöä Huomenta Suomi -ohjelmassa 24.9.2023 , jossa hän puhui menneistä rikoskohuistaan uuden Siltsu -dokkarin tiimoilta. Näkyykö hänen sanoissaan tai käytöksessään merkkejä potaskan suoltamisesta? Otetaan suurennuslasi käteen ja tutkitaan – ilman lynkkausmielialaa, pelkkää uteliasta analyysia. Konteksti: Sillanpään anteeksipyyntö Iskelmätähti Jari Sillanpää, joka on saanut osakseen sekä kiihkeää ihailua että voimakasta kritiikkiä, esiintyi Huomenta Suomessa puhuakseen Siltsu -dokumentistaan. Haastattelussa juontaja Antero Mertaranta kysyi, miksi Sillanpää ei ole aiemmin pyytänyt julkisesti anteeksi rikostuomioitaan, jotka liittyvät h...
Lue lisää