Päivän psykoterapeuttinen pointti: Kuka omistaa kenet?

 


Starttasin juuri uuden kirjoitussarjan: ei pitkiä luentoja, ei jargonia, vaan suoraa viiltoa arjen sielunpohjaan. Aloitetaan isolla aiheella: mustasukkaisuus. Se tunne, joka saa vatsan vääntymään solmuun, kun kumppani hymyilee jollekin muulle. Se "minun"-huuto, joka kaikuu katkerana sisällä. Mutta pysähdytään hetkeksi: Kuka omistaa kenet? Tässä on päivän psykoterapeuttisen pointin ydin. Mennäänpä asiaan. 😎

Luin espanjankielisissä maissa hyvinkin suositun teoksen Déjame que te cuente vasta vuonna 2019 – sivistymätön myöhäinen herääminen, myönnän. Psykiatri Jorge Bucay vertaa tilannetta scifileffan avaruusalukseen, joka yhtäkkiä putkahtaa taivaalta. Hohtava, mystinen laite laskeutuu maan pinnalle. Omistaako joku sen? Eikö se ole vain… ole… täällä? Mutta sitten alkaa orjuutus: alus varastoidaan ja sitä valvotaan tarkemmin kuin pirua Raamatussa. Mutta kerrataan: Kuka omistaa kenet?

No, sattuma – tai kohtalo, kuka tietää – toi mainitun teoksen opetuksen lähes saman tien reaalielämään. Asuin silloin Espanjassa, pienessä andalusialaisessa kylässä, jossa punaviini virtaa kuin ilma.  Naapurin nainen koputti oveen yhtenä iltapäivänä. "Voinko tulla kylään? Ja tuoda pullon hyvää punaista?" Totta kai. Toisin kuin jurossa Suomessa, Espanjassa naapurit voivat tosiaan aikuisten oikeasti käydä toistensa luona kylässä. Anyways, istuimme terassillani, punaviinilasit kädessä ja jutut virtasivat. Sitten hän alkoi puhua miehestään. Kuulemma flirttailee kaikille sun muuta. Tyypillistä mustasukkaisuuspuhetta. Ja mainittakoon, että minulla ei ole tänä päivänäkään mitään hajua, kuka heppu oli kyseessä, joten analyysi pysyi kylmänviileän objektiivisena.

Tässä kohtaa Bucay pomppasi mieleeni kuin avaruusalus taivaalta. Kirjassa mustasukkainen oli mies, mutta tässä epävirallisessa psykoterapiaistunnossa roolit oli käännetty. Onko sukupuolella merkitystä mustasukkaisuudessa? Kyllä, sillä on suuri merkitys, mutta ei mennä siihen tässä yhteydessä. Mutta peruslogiikka? Se ei muutu pätkääkään. Mustasukkaisuus ei tunne sukupuolta; se on primitiivinen vaisto, joka verhoutuu rakkaudeksi. Se muuttaa kumppanin objektiksi, omaisuudeksi, jota pitää suojella – ja lopulta se orjuuttaa sinut itseäsi. Kuka omistaa kenet? Sinä et omista häntä; pelko omistaa sinut.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ozempic oikeustaisteluissa: Miljardien dollarien korvausvaateet vatsahalvausten ja näönmenetysten vuoksi

Kuva
  Novo Nordisk, Ozempic-lääkkeen valmistaja, on ajautunut massiiviseen oikeustaisteluun Yhdysvalloissa. Yli 1 800 potilasta on nostanut kanteen, joissa väitetään lääkkeen aiheuttaneen vakavia sivuvaikutuksia, kuten vatsahalvausta, näönmenetystä, sappirakkovaivoja ja munuaisten vaurioita. Korvausvaateiden arvioidaan nousevan yli kahteen miljardiin dollariin. Potilaat syyttävät Novo Nordiskia riittämättömistä varoituksista, erityisesti kun lääkettä käytetään painonpudotukseen, mihin sitä ei alun perin oltu hyväksytty. Novo Nordisk kiistää väitteet ja pitää lääkettä turvallisena oikein käytettynä. Oikeudenkäynnit ovat vielä esivaiheessa, ja ensimmäiset testioikeudenkäynnit alkavat vuonna 2026. Tapaus voi muuttaa lääkeyhtiöiden varoituskäytäntöjä ja sääntelyä off-label-käytön suhteen. Potilaita kehotetaan tarkkailemaan oireita, kuten vatsakipuja ja näkömuutoksia, ja keskustelemaan riskeistä lääkärin kanssa.   Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Kritiikkiä tulosten raportoinnista

Kuva
  Edellisessä artikkelissa sukelsimme KETO-CTA-tutkimuksen tuloksiin, jotka haastoivat perinteisiä käsityksiä LDL-kolesterolin (LDL-C) vaaroista. Nyt on aika tarkastella tutkimuksen saamaa kritiikkiä – erityisesti sitä, miksi esirekisteröidyn primaarin päätetapahtuman raportoinnin puute on herättänyt keskustelua. Luvassa on selkeä katsaus siihen, miksi raportoinnin läpinäkyvyys on tieteessä kaikki kaikessa – ja miksi KETO-CTA-tutkimus on silti arvokas, kritiikistä huolimatta. Mikä oli KETO-CTA-tutkimuksen alkuperäinen tavoite? Jotta ymmärrämme kritiikin, aloitetaan perusteista. KETO-CTA-tutkimuksessa tutkittiin, miten ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa ateroskleroosiin – eli plakin kertymiseen sydämen verisuoniin. Tutkimuksen primaari päätetapahtuma, joka määriteltiin etukäteen ClinicalTrials.gov-sivustolla ( NCT05733325 ), oli prosentuaalinen muutos ei-kalsifioituneessa plakkivolyymissa (NCPV) 12 kuukauden aikana. Tämä mittari valittiin, koska se kuvastaa suoraan plakin e...
Lue lisää

Valheenpaljastuksen tapaustutkimus nro 1: Jari Sillanpään anteeksipyyntö syynissä

Kuva
  Valehtelu, puolittainen totuus vai aito katumus? Valheenpaljastuksen taito on kuin salapoliisipeli, jossa sanat, ilmeet ja konteksti paljastavat totuuden sävyjä. Edellisissä kirjoituksissa ( tämä ja tämä ) pureuduimme muun muassa etäännyttämiseen ja "voittajahymyyn". Nyt tarkastelen suomalaista kohutapausta: Jari Sillanpään anteeksipyyntöä Huomenta Suomi -ohjelmassa 24.9.2023 , jossa hän puhui menneistä rikoskohuistaan uuden Siltsu -dokkarin tiimoilta. Näkyykö hänen sanoissaan tai käytöksessään merkkejä potaskan suoltamisesta? Otetaan suurennuslasi käteen ja tutkitaan – ilman lynkkausmielialaa, pelkkää uteliasta analyysia. Konteksti: Sillanpään anteeksipyyntö Iskelmätähti Jari Sillanpää, joka on saanut osakseen sekä kiihkeää ihailua että voimakasta kritiikkiä, esiintyi Huomenta Suomessa puhuakseen Siltsu -dokumentistaan. Haastattelussa juontaja Antero Mertaranta kysyi, miksi Sillanpää ei ole aiemmin pyytänyt julkisesti anteeksi rikostuomioitaan, jotka liittyvät h...
Lue lisää