Arvoarvostelma ei ole tosiasiaväite – Miss Suomi -kohun giljotiini

 


Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen professori Tuija Saresma totesi Iltalehdelle, että Dzafcen ystävän julkaisema kuva oli rasistinen. Hänen mukaansa rasistista elettä esittävä kuva on toiseuttava, koska tuolloin on usein pyrkimyksenä osoittaa, että me olemme parempia kuin nuo toiset.

Mannisgiljotiini iskee.

Väite ”kuva on rasistinen“ ei ole tosiasiaväite.  Se on arvoarvostelma.

Tosiasiaväite (voidaan todentaa objektiivisesti)

”Kuvassa on vaaleaihoinen henkilö, jolla on päässään päähine, jossa on eläimenkorvia muistuttava kuvio, ja kasvoissa tumma meikki.“ 

Tosi tai epätosi, valokuva ratkaisee.

Arvoarvostelma (ei ole samalla tavalla tosi/epätosi)

”Kuva on rasistinen/loukkaava/kulttuurista omimista.“ 

Tämä on tulkinta, joka riippuu täysin tulkitsijan arvoista, intentioarvioista ja kulttuurisesta kehyksestä.

Saresma syyllistyy klassisen kategoriavirheen: hän esittää arvoarvostelman tosiasiaväitteenä, ikään kuin rasistisuus olisi kuvassa samalla tavalla kuin väri tai muoto. Se ei ole.

Jos väite ”X on rasistinen“ olisi tosiasiaväite, sen pitäisi olla 

a) joko tosi tai epätosi kaikille samalla tavalla, ja 

b) todistettavissa empiirisesti ilman arvolatausta.

Se ei täytä kumpaakaan ehtoa.

Sama logiikka pätee jokaiseen vastaavaan kohuun: 

- ”Tämä on transfobista“ 

- ”Tämä on toksista maskuliinisuutta“ 

- ”Tämä on ableistista“

Kaikki ovat arvoarvostelmia – eivät tosiasioita. Niistä voi ja pitää keskustella, mutta niitä ei voi esittää objektiivisina totuuksina samalla tavalla kuin ”veden kiehumispiste on 100 °C“.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ozempic oikeustaisteluissa: Miljardien dollarien korvausvaateet vatsahalvausten ja näönmenetysten vuoksi

Kuva
  Novo Nordisk, Ozempic-lääkkeen valmistaja, on ajautunut massiiviseen oikeustaisteluun Yhdysvalloissa. Yli 1 800 potilasta on nostanut kanteen, joissa väitetään lääkkeen aiheuttaneen vakavia sivuvaikutuksia, kuten vatsahalvausta, näönmenetystä, sappirakkovaivoja ja munuaisten vaurioita. Korvausvaateiden arvioidaan nousevan yli kahteen miljardiin dollariin. Potilaat syyttävät Novo Nordiskia riittämättömistä varoituksista, erityisesti kun lääkettä käytetään painonpudotukseen, mihin sitä ei alun perin oltu hyväksytty. Novo Nordisk kiistää väitteet ja pitää lääkettä turvallisena oikein käytettynä. Oikeudenkäynnit ovat vielä esivaiheessa, ja ensimmäiset testioikeudenkäynnit alkavat vuonna 2026. Tapaus voi muuttaa lääkeyhtiöiden varoituskäytäntöjä ja sääntelyä off-label-käytön suhteen. Potilaita kehotetaan tarkkailemaan oireita, kuten vatsakipuja ja näkömuutoksia, ja keskustelemaan riskeistä lääkärin kanssa.   Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Kritiikkiä tulosten raportoinnista

Kuva
  Edellisessä artikkelissa sukelsimme KETO-CTA-tutkimuksen tuloksiin, jotka haastoivat perinteisiä käsityksiä LDL-kolesterolin (LDL-C) vaaroista. Nyt on aika tarkastella tutkimuksen saamaa kritiikkiä – erityisesti sitä, miksi esirekisteröidyn primaarin päätetapahtuman raportoinnin puute on herättänyt keskustelua. Luvassa on selkeä katsaus siihen, miksi raportoinnin läpinäkyvyys on tieteessä kaikki kaikessa – ja miksi KETO-CTA-tutkimus on silti arvokas, kritiikistä huolimatta. Mikä oli KETO-CTA-tutkimuksen alkuperäinen tavoite? Jotta ymmärrämme kritiikin, aloitetaan perusteista. KETO-CTA-tutkimuksessa tutkittiin, miten ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa ateroskleroosiin – eli plakin kertymiseen sydämen verisuoniin. Tutkimuksen primaari päätetapahtuma, joka määriteltiin etukäteen ClinicalTrials.gov-sivustolla ( NCT05733325 ), oli prosentuaalinen muutos ei-kalsifioituneessa plakkivolyymissa (NCPV) 12 kuukauden aikana. Tämä mittari valittiin, koska se kuvastaa suoraan plakin e...
Lue lisää

Valheenpaljastuksen tapaustutkimus nro 1: Jari Sillanpään anteeksipyyntö syynissä

Kuva
  Valehtelu, puolittainen totuus vai aito katumus? Valheenpaljastuksen taito on kuin salapoliisipeli, jossa sanat, ilmeet ja konteksti paljastavat totuuden sävyjä. Edellisissä kirjoituksissa ( tämä ja tämä ) pureuduimme muun muassa etäännyttämiseen ja "voittajahymyyn". Nyt tarkastelen suomalaista kohutapausta: Jari Sillanpään anteeksipyyntöä Huomenta Suomi -ohjelmassa 24.9.2023 , jossa hän puhui menneistä rikoskohuistaan uuden Siltsu -dokkarin tiimoilta. Näkyykö hänen sanoissaan tai käytöksessään merkkejä potaskan suoltamisesta? Otetaan suurennuslasi käteen ja tutkitaan – ilman lynkkausmielialaa, pelkkää uteliasta analyysia. Konteksti: Sillanpään anteeksipyyntö Iskelmätähti Jari Sillanpää, joka on saanut osakseen sekä kiihkeää ihailua että voimakasta kritiikkiä, esiintyi Huomenta Suomessa puhuakseen Siltsu -dokumentistaan. Haastattelussa juontaja Antero Mertaranta kysyi, miksi Sillanpää ei ole aiemmin pyytänyt julkisesti anteeksi rikostuomioitaan, jotka liittyvät h...
Lue lisää