Rawlsin eroperiaatteen kumous: Mannisgiljotiini iskee jälleen

 


John Rawlsin (kuvassa) toinen oikeudenmukaisuusperiaate kuuluu seuraavasti: 

Sosiaaliset ja taloudelliset eriarvoisuudet ovat sallittuja vain, jos ne 

(a) hyödyttävät kaikkia ja 

(b) ovat erityisesti kaikkein epäedullisessa asemassa olevien eduksi (maximin-sääntö). 

(A Theory of Justice, 1971/1999; suomennos Oikeudenmukaisuusperiaate, WSOY 1988)

Tätä (b)-kohtaa kutsutaan eroperiaatteeksi (difference principle). Se on Rawlsin teorian kruununjalokivi – ja samalla sen Akilleen kantapää. Periaate päätyy filosofiseen viemäriin yhdellä vastaesimerkillä.

Yhteiskunta A (Rawls hyväksyisi) 

- Köyhimmät: 50 000 €/vuosi 

- Keskiluokka: 100 000 €/vuosi 

- Rikkaat: 500 000 €/vuosi 

Yhteiskunta B (Rawls kieltäisi) 

- Köyhimmät: 100 000 €/vuosi 

- Keskiluokka: 300 000 €/vuosi 

- Rikkaat: 10 000 000 €/vuosi 

B on ns. Pareto-parantelu: jokainen ryhmä – erityisesti köyhimmät – on absoluuttisesti paremmassa asemassa. Köyhimmät saavat tuplaten. Silti Rawlsin eroperiaate kieltää siirtymän A → B, koska eriarvoisuus kasvaa.

Periaate väittää siis yhtä aikaa kahta ristiriitaista väitettä: 

1. Eriarvoisuus on sallittua vain, jos se maksimoi köyhimpien aseman. 

2. Eriarvoisuus on kiellettyä juuri silloin, kun se maksimoi köyhimpien aseman paremmin kuin mikään tasa-arvoisempi järjestely.

Eroperiaate ei ole köyhimpien maksimointiperiaate.  Se on rikkaimpien varallisuuden minimointiperiaate, naamioituna köyhien puolustukseksi.

Muodollisesti:

Rawls ei valitse 

argmax[min(x₁, …, xₙ)] (eli sitä järjestelyä, joka maksimoi köyhimpien aseman) 

vaan 

argmin[max(x₁, …, xₙ)] (eli sen järjestelyn, joka minimoi rikkaimpien aseman) rajoitteella min(x₁, …, xₙ) ≥ k (missä k on jokin subjektiivinen minimitaso).

Kyseessä on puhdas kateusfunktio.

Verhon takana lymyilevä rationaalinen toimija ei ole riskiaverssi – hän on kateellinen. Hän ei pelkää jäädä köyhimmäksi, hän vihaa sitä, että joku toinen voi päästä parempaan asemaan.

Eroperiaate kaatuu siis sisäiseen ristiriitaansa: se kieltää juuri ne järjestelyt, jotka parhaiten toteuttaisivat sen julistaman tavoitteen.

Q.E.D.

Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)

Lue myös: Massiivinen meta-analyysi: Taloudellinen eriarvoisuus ei heikennä hyvinvointia tai mielenterveyttä

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ozempic oikeustaisteluissa: Miljardien dollarien korvausvaateet vatsahalvausten ja näönmenetysten vuoksi

Kuva
  Novo Nordisk, Ozempic-lääkkeen valmistaja, on ajautunut massiiviseen oikeustaisteluun Yhdysvalloissa. Yli 1 800 potilasta on nostanut kanteen, joissa väitetään lääkkeen aiheuttaneen vakavia sivuvaikutuksia, kuten vatsahalvausta, näönmenetystä, sappirakkovaivoja ja munuaisten vaurioita. Korvausvaateiden arvioidaan nousevan yli kahteen miljardiin dollariin. Potilaat syyttävät Novo Nordiskia riittämättömistä varoituksista, erityisesti kun lääkettä käytetään painonpudotukseen, mihin sitä ei alun perin oltu hyväksytty. Novo Nordisk kiistää väitteet ja pitää lääkettä turvallisena oikein käytettynä. Oikeudenkäynnit ovat vielä esivaiheessa, ja ensimmäiset testioikeudenkäynnit alkavat vuonna 2026. Tapaus voi muuttaa lääkeyhtiöiden varoituskäytäntöjä ja sääntelyä off-label-käytön suhteen. Potilaita kehotetaan tarkkailemaan oireita, kuten vatsakipuja ja näkömuutoksia, ja keskustelemaan riskeistä lääkärin kanssa.   Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue lisää

Ketogeeninen ruokavalio ja sydän: Kritiikkiä tulosten raportoinnista

Kuva
  Edellisessä artikkelissa sukelsimme KETO-CTA-tutkimuksen tuloksiin, jotka haastoivat perinteisiä käsityksiä LDL-kolesterolin (LDL-C) vaaroista. Nyt on aika tarkastella tutkimuksen saamaa kritiikkiä – erityisesti sitä, miksi esirekisteröidyn primaarin päätetapahtuman raportoinnin puute on herättänyt keskustelua. Luvassa on selkeä katsaus siihen, miksi raportoinnin läpinäkyvyys on tieteessä kaikki kaikessa – ja miksi KETO-CTA-tutkimus on silti arvokas, kritiikistä huolimatta. Mikä oli KETO-CTA-tutkimuksen alkuperäinen tavoite? Jotta ymmärrämme kritiikin, aloitetaan perusteista. KETO-CTA-tutkimuksessa tutkittiin, miten ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa ateroskleroosiin – eli plakin kertymiseen sydämen verisuoniin. Tutkimuksen primaari päätetapahtuma, joka määriteltiin etukäteen ClinicalTrials.gov-sivustolla ( NCT05733325 ), oli prosentuaalinen muutos ei-kalsifioituneessa plakkivolyymissa (NCPV) 12 kuukauden aikana. Tämä mittari valittiin, koska se kuvastaa suoraan plakin e...
Lue lisää

Valheenpaljastuksen tapaustutkimus nro 1: Jari Sillanpään anteeksipyyntö syynissä

Kuva
  Valehtelu, puolittainen totuus vai aito katumus? Valheenpaljastuksen taito on kuin salapoliisipeli, jossa sanat, ilmeet ja konteksti paljastavat totuuden sävyjä. Edellisissä kirjoituksissa ( tämä ja tämä ) pureuduimme muun muassa etäännyttämiseen ja "voittajahymyyn". Nyt tarkastelen suomalaista kohutapausta: Jari Sillanpään anteeksipyyntöä Huomenta Suomi -ohjelmassa 24.9.2023 , jossa hän puhui menneistä rikoskohuistaan uuden Siltsu -dokkarin tiimoilta. Näkyykö hänen sanoissaan tai käytöksessään merkkejä potaskan suoltamisesta? Otetaan suurennuslasi käteen ja tutkitaan – ilman lynkkausmielialaa, pelkkää uteliasta analyysia. Konteksti: Sillanpään anteeksipyyntö Iskelmätähti Jari Sillanpää, joka on saanut osakseen sekä kiihkeää ihailua että voimakasta kritiikkiä, esiintyi Huomenta Suomessa puhuakseen Siltsu -dokumentistaan. Haastattelussa juontaja Antero Mertaranta kysyi, miksi Sillanpää ei ole aiemmin pyytänyt julkisesti anteeksi rikostuomioitaan, jotka liittyvät h...
Lue lisää