Rawlsin eroperiaatteen kumous: Mannisgiljotiini iskee jälleen
John Rawlsin (kuvassa) toinen oikeudenmukaisuusperiaate kuuluu seuraavasti:
Sosiaaliset ja taloudelliset eriarvoisuudet ovat sallittuja vain, jos ne
(a) hyödyttävät kaikkia ja
(b) ovat erityisesti kaikkein epäedullisessa asemassa olevien eduksi (maximin-sääntö).
(A Theory of Justice, 1971/1999; suomennos Oikeudenmukaisuusperiaate, WSOY 1988)
Tätä (b)-kohtaa kutsutaan eroperiaatteeksi (difference principle). Se on Rawlsin teorian kruununjalokivi – ja samalla sen Akilleen kantapää. Periaate päätyy filosofiseen viemäriin yhdellä vastaesimerkillä.
Yhteiskunta A (Rawls hyväksyisi)
- Köyhimmät: 50 000 €/vuosi
- Keskiluokka: 100 000 €/vuosi
- Rikkaat: 500 000 €/vuosi
Yhteiskunta B (Rawls kieltäisi)
- Köyhimmät: 100 000 €/vuosi
- Keskiluokka: 300 000 €/vuosi
- Rikkaat: 10 000 000 €/vuosi
B on ns. Pareto-parantelu: jokainen ryhmä – erityisesti köyhimmät – on absoluuttisesti paremmassa asemassa. Köyhimmät saavat tuplaten. Silti Rawlsin eroperiaate kieltää siirtymän A → B, koska eriarvoisuus kasvaa.
Periaate väittää siis yhtä aikaa kahta ristiriitaista väitettä:
1. Eriarvoisuus on sallittua vain, jos se maksimoi köyhimpien aseman.
2. Eriarvoisuus on kiellettyä juuri silloin, kun se maksimoi köyhimpien aseman paremmin kuin mikään tasa-arvoisempi järjestely.
Eroperiaate ei ole köyhimpien maksimointiperiaate. Se on rikkaimpien varallisuuden minimointiperiaate, naamioituna köyhien puolustukseksi.
Muodollisesti:
Rawls ei valitse
argmax[min(x₁, …, xₙ)] (eli sitä järjestelyä, joka maksimoi köyhimpien aseman)
vaan
argmin[max(x₁, …, xₙ)] (eli sen järjestelyn, joka minimoi rikkaimpien aseman) rajoitteella min(x₁, …, xₙ) ≥ k (missä k on jokin subjektiivinen minimitaso).
Kyseessä on puhdas kateusfunktio.
Verhon takana lymyilevä rationaalinen toimija ei ole riskiaverssi – hän on kateellinen. Hän ei pelkää jäädä köyhimmäksi, hän vihaa sitä, että joku toinen voi päästä parempaan asemaan.
Eroperiaate kaatuu siis sisäiseen ristiriitaansa: se kieltää juuri ne järjestelyt, jotka parhaiten toteuttaisivat sen julistaman tavoitteen.
Q.E.D.
Anssi H. Manninen (aka ”Kant II”)
Lue myös: Massiivinen meta-analyysi: Taloudellinen eriarvoisuus ei heikennä hyvinvointia tai mielenterveyttä
.jpg)
Kommentit
Lähetä kommentti